15
Keskiviikko 17.8.2016
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
KISSAT
Kesäilmiö on muuttunut
ympärivuotiseksi hylkäämiseksi
▶
Vain 5-10 prosenttia kesyistä löytökissoista noudetaan takaisin kotiin.
•
Pauliina Vilenius
Kiikoisten löytöeläinpal-
velu on kuluvana vuonna
vastaanottanut lähes 200
eläintä. Suurin osa niistä
on ollut kissoja. Toimin-
taa pyörittävä
Mira Ek-
holm-Martikainen
ker-
too, että meneillään on
ennätysvuosi.
"Pidämme kirjaa kaikis-
ta meillä vuosittain hoide-
tuista eläimistä ja suunta
on ollut kasvava jo muu-
taman vuoden ajan. Vii-
me vuonna, edellisenä
ennätysvuonna, meillä oli
hoidettavana kokonaisuu-
dessaan 350 eläintä. Tämä
vuosi on tähän mennessä
osoittautunut vielä kiirei-
semmäksi."
Etenkin heinäkuussa
kissat työllistivät Ekholm-
Martikaista.
"Yhtenä heinäkuun
viikkona vastaanotimme
kymmeniä pentukissoja
suoraan luonnosta."
■
EKHOLM-MARTIKAI-
SEN
mukaan kesäkissail-
miö on muuttunut ympä-
rivuotiseksi kissojan hyl-
käämiseksi.
"Edelleenkään kesyjä
löytökissoja ei noudeta
takaisin kotiin kuin noin
5-10 prosenttia, kun koi-
rien kohdalla puhutaan
lähes 100-prosenttisesta
palautumisesta omista-
jalleen. Hämmästyttävän
suuri osa päästää kissan
leikkaamattomana ulos ja
pitää luonnollisena, kun
se katoaa. Nämä kissat sit-
ten päätyvät ihmisten pi-
hapiireihin apua pyytä-
mään, osalla mukanaan
ulkona syntyneet pennut,
jotka pahimmillaan ovat
hyvinkin sairaita."
Touko-marraskuun vä-
lillä avustustyö on lähes
tauotonta.
"Yhtenä päivänä saattaa
joutua noutamaan kissoja
Sastamalan eri äärilaidoil-
ta Vampulan perukoille.
Pentueilmoituksia tulee
melkein päivittäin. Täl-
lä hetkellä Mouhijärvel-
lä esimerkiksi on useampi
pentue, joka aiheuttaa ih-
misille huolta seikkailles-
saan liikenteen seassa. Sa-
lapoliisityön avulla on yh-
den pentueen emon omis-
taja näillä näkymin selvil-
lä ja toivottavasti kissojen
tilanne pian korjattu."
■
KESYT
löytökissat ovat
usein syypäitä naapuri-
kiistojen syntymiseen.
"Kissan omistajan vas-
tuulla on huolehtia sii-
tä, ettei lemmikki mene
sellaisen ihmisen pihaan,
joka ei kissaa sinne halua.
Se ei ole aina ihan help-
poa, jos kissa on tottunut
kulkemaan vapaana", Ek-
holm-Martikainen muis-
tuttaa.
Lain mukaan kissa saa
kulkea vapana, kunhan
se ei mene erikseen kiel-
lettyihin paikkoihin, ku-
ten lasten leikkipaikoille,
uimarannoille tai vierai-
siin pihoihin. Naapurikiis-
toihin auttaa yleensä lem-
mikin leikkauttaminen.
"Vastuullinen kissanomis-
taja leikkauttaa ulkoilevan
kissansa, näin vältytään jo
monelta ongelmalta. Osa
kuvittelee kissan hiirestys-
taitojen katoavan leikka-
uksen myötä, mutta se on
puppua. Kun turhat ko-
siomenot ja riiustelut jää-
vät pois, voi kissa keskit-
tyä hiirestykseen ympäri-
vuotisesti."
■
KIIKOISTEN
löytö-
eläinpalvelu tekee vapaa-
ehtoistyötä laajalla sekto-
rilla.
"Periaatteessa meille ei
kuuluisi muut kuin kesyt
löytökissat, mutta vastaa-
notamme kaikki apua tar-
vitsevat eläimet luontoon
syntyneistä kissanpen-
nuista aikuisiin villiinty-
neisiin.
Lähes kaikki kissat on-
nistun sijoittamaan eteen-
päin joko koteihin tai si-
jaiskoteihin eläinsuojelu-
yhdistyksille, vain yksit-
täiset villiintyneet sairaat
tai erittäin aggressiiviset
aikuiset joudutaan eläin-
suojelullisista syistä lopet-
tamaan."
Kissojen hylkääminen
on iso ongelma koko
maassa. Suomen Eläin-
suojeluyhdistysten liit-
to SEY:n mukaan arviol-
ta 20 000 kissaa vuodes-
sa päätyy löytöeläinten
talteenottopaikkoihin,
kuolee hylättynä luon-
toon tai lopetetaan ei-
toivottuna.
Liitto uskoo, että kis-
sojen arvostus nousi-
si pakollisen tunnistus-
merkinnän ja rekiste-
röinnin myötä. Samal-
la kissoja hankittaisiin
harkitummin ja niiden
hylkääminen vähenisi.
Mira Ekholm-Marti-
kainen on samoilla lin-
joilla.
”Tunnistusmerkin-
tä ja rekisteröinti olisi-
vat säästö sekä kunnille
että eläinten omistajil-
le. Toisinaan kissa pää-
tyy meille vasta kuu-
kausien päästä katoa-
misestaan, eikä omis-
taja osaa välttämättä
enää etsiä sitä. Toisaalta
vapaana ulkoileva kissa
ei ehkä olekaan kateis-
sa, vaan joku on ottanut
sen turhaan kiinni, eikä
omistaja osaa lemmikki-
ään vielä kaivata. Mer-
kinnän ansiosta kissan
omistaja olisi mahdol-
lista saada tietoon heti.”
Kiikoisten löytöeläin-
palvelussa jokainen
eteenpäin luovutetta-
va kissa on toiminnan
alkuajoista saakka siru-
tettu ja rekisteröity. Ek-
holm-Martikainen ker-
too tarjoavansa sirutus-
mahdollisuutta myös
löytökissaansa nouta-
ville lemmikinomista-
jille.
Tunnistusmerkityl-
lä ja rekisteröidyllä kis-
salla on aina omistaja,
joka on siitä vastuussa,
SEY muistuttaa.
Pakollinen
rekisteröinti asettaisi
omistajan vastuuseen
Löytökissat tavattavissa
Suvituulessa
Kiikoisten löytöeläin-
palvelun kodittomiin
kissoihin pääsee tutus-
tumaan tänä perjantai-
na 19.8. Kiikan Suvituu-
lessa. Klo 17 alkavassa
kissakahvilassa esittelys-
sä ovat sosiaaliset, leika-
tut, rokotetut ja sirute-
tut kissat. Lisäksi ohjel-
massa on muun muas-
sa kissamaista jutuste-
lua ja neuvontaa sekä
kirpputori eläinsuoje-
lun hyväksi. Paikalle
voi myös tuoda lahjoi-
tuksia kodittomille eläi-
mille. Koiratarvikkeet
lahjoitetaan edelleen
Stormin löytöeläinpal-
velulle.
Tilaisuuteen on pieni
pääsymaksu, joka sisäl-
tää kahvin ja kissamai-
sen leivonnaisen. Pää-
symaksujen tuotto lah-
joitetaan Rekku Rescue
ry:lle, joka kohdentaa
rahat alueen eläinsuo-
jelutyöhön ja leikkaus-
kampanjaan.
Kissakahvilan järjes-
tävät Kiikoisten löytö-
eläinpalvelu, Kiikan Su-
vituuli ja Rekku Rescue
ry.
”Yhtenä heinäkuun viikkona vastaanotimme kymmeniä pentukisso-
ja suoraan luonnosta”, kertoo Kiikoisten löytöeläinpalvelun Mira Ek-
holm-Martikainen. Kuvituskuva.
Tamminiemen
maltaanmakuiset
saunaillat pitivät
maan ruodussa
Viisi-, kuusi- ja seitsemänkymmenlu-
vuilla maa oli vankasti Urho Kaleva
Kekkosen käsissä. Tasavallan presiden-
tin suu ei ollut tuohesta. Niinpä valta-
kunnan asioita hoidettiin kipakoissa
Tamminiemen rantasaunan löylyissä
iltaisella ja joskus myös päiväseltään.
Vakiovieraita olivat johtavat poliitikot,
kenraalit, ulkomaiset vieraat ja muut
Suomea hoivaavat tahot.
Eipä noissa löylyissä oltu koskaan kui-
vin suin. Oli neljännen veroluokan
olutta, kirkasta ja ruskeita juomia. Isot
asiat pantiin kiukaan kuumalla höy-
ryllä ja viileillä juomilla kuntoon, myös
etenkin Suomen ja silloisen Neuvosto-
liiton väliset suhteet. Kun saunassa oli
puhuttu ja sovittu, niin sitten sopimuk-
set ja pöytäkirjat allekirjoitettiin selvin
päin. Poikkeuksiakin tietenkin oli aina-
kin erään ulkoministerin osalta. Olkoot
Tamminiemen kosteat kylvyt sitten sen
aikainen maan tapa tai mitä hyvän-
sä, niin maata niilläkin nostettiin ylös.
Kansalla meni hyvin, maa vaurastui
ja elämä maistui muullekin kuin mal-
taalle.
Nyttemmin on valtakunnan pääuu-
tisiksi nousseet ministerien ja heidän
avustajiensa hankkimat viinakset. Sas-
tamalassa eilen vieraillut valtiovarain-
ministeri ja kokoomuksen puheenjoh-
taja Petteri Orpo pääsi keulille 2 700
euron viinalaskulla sisäministeriaika-
naan, jota kesti vuoden. Summalla saa
keskivertopunaviiniä 135 pulloa. Val-
tion budjetti on noin 20 miljoonaa ker-
taa suurempi kuin Orpon kosteuslasku.
Mutta hyvä, että asioista puhutaan ja
ne tuodaan julki. Kuitenkin tuntuu sil-
tä, että ministereitten ja muitten valta-
kunnan päättäjien kannattaisi sauno-
tella enemmän, joko kosteissa tai kui-
vissa löylyissä, niin saattaisivat pää-
töksetkin muotoutua enemmän kan-
saa miellyttäviksi ja selkokielisiksi.
Sastamala ei tarjoillut ministerille vii-
naksia. Kaupungilla ei myöskään ole
viinakaappia. Jos jossakin alkomaho-
lia tarjoillaan, niin säästyneet, joita on
kuulemma paljon, pyritään palautta-
maan. Kaupungin alkoholitarjoiluun
hupenee vuosittain ehkä 3 500 euroa,
joka sekin voi olla yläkantissa. Kaupun-
gin budjetti on 194 miljoonaa euroa. Eli
viinaksiin hukkuu 0,000018 prosenttia.
Meniköhän oikein?
Hölökynkölkyn...
Juttu-
vinkki
lukijalta
