10
Keskiviikko 31.8.2016
GALLUP
Onko vesi kallista?
•
Minna Isotalo, kuvat: Pauliina Vilenius
Lea Kulmakorpi
, Tampere: ”Maksaa-
han se, varsinkin Sastamalassa. Olen
tarkka vedenkäyttäjä, ja kannustan lap-
sianikin toimimaan säästeliäästi veden
suhteen. Esimerkiksi shampoon laitta-
misen ajaksi suihkun voi sulkea. Glo-
baalissa mittakaavassa puhdas vesi on
ylellisyyttä.”
Maila Paajanen
, Sastamala: ”Olikos se
niin, että vesi on Sastamalassa Suomen
17. kalleinta? Ei ole hyvä, että paikka-
kuntien välillä on veden hinnassa niin
suuria eroja. Käytän vettä nuukaillen, ja
piha-alueet kastelen oman kaivon ve-
dellä.”
Merja Maunu
, Sastamala: "Kyllä se aika
kallista on, mutta vielä olen vesilasku-
jen kanssa pärjännyt. Tuttavapiirissäni
sähkön hinta puhuttaa enemmän. Meil-
lä on vettä säästävä suihku ja pihakasvi-
en kasteluun käytetään sadevettä."
Pertti Penttilä
, Sastamala: "Vesi mak-
saa todella paljon, ihan liikaa. Yritän
säästää vesilaskussa käyttämällä ulko-
na mahdollisimman paljon sadevettä."
VESIHUOLTO
Sastamalassa on
Huittisiin verrattuna
kallista vettä - toistaiseksi
!
Tehdyt investoinnit nostavat pian veden hintaa Huittisissakin.
•
Minna Isotalo
Sastamalassa kolmihenki-
nen perhe pulittaa vedestä
vuositasolla noin 400 eu-
roa enemmän kuin Huitti-
sissa tai Kokemäellä.
Huittislaiselle omakoti-
asujalle vesikuutio mak-
saa 4,43 euroa, sastamala-
laiselle 6,78 euroa.
Tulos selviää Suomen
vesilaitosyhdistyksen te-
kemästä taksatiedustelus-
ta vedentoimittajille, jon-
ka tietoja julkaisi viime
viikolla ensimmäisenä Yle.
Hintatiedot ovat niin sa-
nottuja vertailuhintoja eli
ne pitävät sisällään vesi- ja
jätemaksujen lisäksi perus-
ja liittymismaksut.
Vesilaitosyhdistyksen
apulaisjohtaja
Mika Ron-
tu
toteaa Ylen haastatte-
lussa, että suurimmillaan
paikkakuntakohtaiset erot
vesimaksuissa voivat olla
tuhannen euron luokkaa.
Yleisesti ottaen veden
hinta on maassamme
kymmenessä vuodessa
kallistunut noin 60 pro-
senttia. Syynä ovat vesi-
johtoverkostoihin tehdyt
investoinnit.
Ronnun mukaan ikään-
tyneitä vesijohtoja uusi-
taan aika paljon lähivuo-
sina, joten vesimaksujen
hinnoittelun suuntaus jat-
kuu nousevana.
Q
SASTAMALASSA
ve-
den hintaa selittävät juu-
ri vesihuoltojärjestelmään
tehdyt uudistukset, tote-
aa Sastamalan Veden ver-
kostopäällikkö
Pekka Yli-
Mattila
.
Hinnoissa on ollut ta-
saista nousua siitä lähti-
en, kun Sylväällä sijain-
nut Kilpinokan veden-
pumppaamo jäi histori-
aan, ja pintavesivaranto-
jen sijaan siirryttiin käyt-
tämään pohjavettä, jota
nykyisin juoksutetaan Hä-
meenkyrön-Ikaalisten
suunnalta.
Yli-Mattilan mukaan
taksat saatiin vuosi-
na 2006 - 2009 säädet-
tyä sellaiselle tasolle, et-
tei suuria muutoksia ole
tarvinnut viime aikoina
tehdä.
Korotuspainetta asia-
kasmaksuihin on kui-
tenkin tiedossa. Viime
viikosta alkaen sastama-
lalaisten jätevedet ovat
kulkeutuneet siirtovie-
märiä pitkin Huittisten
uudelle jätevedenpuh-
distamolle.
”Hinnoittelussa toden-
näköisesti tehdään pien-
tä tarkistusta ylöspäin jo
ensi vuonna. Kokonai-
suudessaan korotukset
tehdään portaittain lähi-
vuosina, mutta yhteensä
hintojen nousu jäänee
alle kymmenen prosen-
tin.”
Yli-Mattila huomauttaa,
että useissa kunnissa hin-
tojen korotuspaineet ovat
Sastamalaa suurempia.
Q
KULUTTAJAN
näkö-
kulmasta vesi on Huitti-
sissa reilusti halvempaa
kuin Sastamalassa. Huit-
tisten vesihuoltolaitoksel-
le hinnoittelu on kuiten-
kin käymässä kalliiksi.
Taksat nousevat en-
si vuoden alusta, mutta
eivät riittävästi. Yhdys-
kuntatekniikan päällikkö
Mikko Eskolan
mukaan
tilanne on taloudellisesti
kestämätön.
”Kaikki taksojen koro-
tusesitykset eivät ole men-
neet päätöksenteossa läpi.
Vesihuoltolaitoksen tilin-
päätös on satoja tuhansia
euroja miinuksella vuo-
teen 2019 saakka, vaikka
jäteveden taksoja nostet-
taisiin 10 - 15 prosenttia
vuosittain”, hän harmit-
telee.
Eskolan mukaan vesi-
huoltolaitos joutuu otta-
maan joka vuosi kaupun-
gilta lainaa, mikä heiken-
tää Huittisten kaupungin
taloudellisia tunnusluku-
ja lähivuosina. Nämä lai-
nat maksetaan ajan oloon
vesihuoltolaitoksen asiak-
kailta perittävillä maksuil-
la takaisin, jolloin ne taa-
sen saavat kaupungin tun-
nusluvut paremmiksi.
Lisäksi vesihuoltolaitos
tulouttaa kaupungille va-
jaat 200 000 euroa joka
vuosi, 4 prosentin perus-
pääoman korvauksena.
”Sastamalan Vesi sai vas-
taavaan tuloutukseen hel-
potuksia taksankorotus-
paineiden vähentämisek-
si”, Eskola huomauttaa.
Huittisissa ainoa poikke-
uksellisen suuri vesihuol-
lon investointi on ollut
viime vuonna valmistu-
nut 2,3 miljoonaa maksa-
nut uusi vesitorni, joka ra-
hoitettiin osin lainarahal-
la. Eskola sanoo, että hin-
nat olisivat noususuuntai-
set myös ilman Huittisten,
Sastamalan ja Punkalaitu-
men uutta yhteispuhdista-
moa, koska vanha tuli ai-
van loppuun ajetuksi.
”Maan allakin muhii
korjausvelkapommi, jo-
ka aiheuttaa jo nyt mer-
kittäviä käyttökuluja ve-
sivuotojen, putkirikkojen,
viemäritukosten ja vuoto-
vesien kautta.”
Eskolan mukaan Huitti-
sissa on saatu nauttia van-
han kulumisen ja korjaa-
mattomuuden mahdollis-
tamista halvoista hinnois-
ta. Nyt vesimaksujen ko-
rotuspaineet ovat kovat,
vesimaksu nousee ensi
vuonna 10 ja jätevesitak-
sa 15 prosenttia. Taksapää-
töksessä todetaan Huittis-
ten jätevesimaksun oi-
keammaksi tasoksi noin
3,72 euroa kuutiolta, mi-
kä olisi saavutettu 50 pro-
sentin kertakorotuksella
nykyhintaan.
Vesijohtoverkostoon kohdistuu niin suuria investointarpeita, ettei ve-
simaksuihin ole lähitulevaisuudessa tiedossa helpotusta.
