13
Keskiviikko 14.9.2016
•
Minna Isotalo ja
Pauliina Vilenius
Soppatykin ympärillä kä-
vi kuhina perjantaina,
kun Vammalan torilla jär-
jestettiin pitkät perinteet
omaava lähetystori. Tä-
män syksyn tapahtuma
oli jo 39. laatuaan.
Lähetystori on Sasta-
malan seurakunann suu-
rin vuotuinen lähetysta-
pahtuma. Sen tuotolla tu-
etaan seurakunnan nimik-
kokohteissa tehtävää työ-
tä.
Tänä vuonna tapahtu-
ma jatkui ensimmäistä
kertaa iltaan saakka. Oh-
jelma torilla loppui vasta
kello 20.
Järjestelyvastuussa ollut
lähetyspappi
Olavi Sor-
va
sanoo, että lähetysto-
ria haluttiin venyttää ilta-
aikaan, jotta myös työs-
säkäyvillä ihmisillä olisi
mahdollisuus osallistua
tapahtumaan.
”Myyntiartikkelit teki-
vät hyvin kauppansa illal-
lakin, mutta toki kehitet-
tävääkin on. Jatkossa ruo-
katarjontaa voisi olla illal-
la enemmän, samoin yh-
teislauluja ja muuta oh-
jelmaa.”
Q
KOKONAISUUDES-
SAAN
tapahtuma sujui
Sorvan mukaan mainios-
ti. Kaunis ilma suosi lähe-
tystoria jälleen, ja ihmi-
set olivat hyvällä, myön-
teisellä mielellä liikkeellä.
Tänä vuonna järjestäjät
satsasivat lähetystyöstä ja
sen kohdemaista tiedotta-
miseen. Myös kaikki kyn-
nelle kykenevät Sastama-
lan seurakunnan lähetit
osallistuivat tapahtumaan.
”Ja yllätyksiäkin ko-
ettiin. Afgaanipakolai-
set halusivat tulla mu-
kaan myymään loihti-
miaan herkkuja. Ehkäpä
sellainen etninen ruo-
katori voisi olla ilta-ai-
kaan mukava juttu. To-
ki myynnin tuotot pitää
ohjata hyväntekeväisyy-
teen, bisnestä ei lähetys-
torilla saa tehdä”, Sorva
miettii.
Q
LÄHETYSTORI
alkoi
pienimuotoisena Tyr-
vään seurakunnan lähe-
tyssihteeri Maria Musta-
lahden ja Karkun kirkko-
herra
Arto Jaatisen
toi-
mesta vuonna 1978. Ta-
pahtuman järjestämiseen
innoitti halu tehdä konk-
reettista hyvää.
”Se oli silloin jotakin
uutta ja hienoa. Vaik-
ka työtä oli paljon, se
ei tuntunut yhtään ras-
kaalta”, muisteli Musta-
lahti lähetystorilla syk-
syllä 2012.
•
Veli-Matti Saksi
Pelonsekaisia
tunteita herättävä
sairaala säilyy,
toistaiseksi
Kun Suomea aikanaan kuusikymmenlu-
vun alussa ryhdyttiin muokkaamaan hy-
vinvointiyhteiskunnaksi otettiin yhdeksi
kärkihankkeeksi terveydenhuolto. Tarvit-
tiin järjestelmä, jonka sisällä kaikki ihmi-
set hoidetaan sukupuolesta, iästä ja varal-
lisuudesta riippumatta.
Järjestelmään kytkeytyivät tiiviisti sairaa-
lat, joita pystytettiin vähänkin isompiin
kaupunkeihin. Vammalaan nousi kuusi-
kymmenluvulla uusi ja uljas sairaala, jo-
ka korvasi sen vanhan siinä naapurissa.
Oltiin ylpeitä. Tiedettiin, että apu on lä-
hellä, jos sairaus tai tapaturma osuus koh-
dalle. Vuosikymmenten kuluessa Vamma-
lan aluesairaala kasvoi oivaksi hoitopai-
kaksi. Sairaala on rankattu maan alue-
sairaaloitten joukossa jopa toiseksi tuot-
tavimmaksi ja erinomaiseksi sairauksien
parannuskeskukseksi. Edelle on sijoittunut
Valkeakosken aluesairaala.
Vammalan aluesairaalan tehtäviä on Pir-
kanmaan sairaanhoitopiirin ja sittemmin
Taysin taholta rukattu useampaan ker-
taan. Nyt edessä on ehkä historian vai-
kein kamppailu, kun leikkaukset uhkaa-
vat loppua vuoden 2019 alussa. Etenkin
päiväkirurgiaan erikoistuneen sairaalan
leikkaussaleja uudistettiin jokunen vuosi
sitten. Sekään ei tässä alasajon huumassa
paina, sillä Taysin leikkaustoimintaa on
keskitetty Tampereelle, ja suunta jatkuu.
Valkeakoski pitää pintansa, sillä sen sai-
raalaan asukaspohjaa pidetään riittävän
suurena. Vammala on ahdingossa, koska
esimerkiksi Hämeenkyrö ei halua täältä
Sastamalasta palveluja ostaa, mieluum-
min Tampereelta.
Viimeisten suunnitelmien mukaan Vam-
malan aluesairaalaa kehitetään avo- ja
vuodeosastopalveluita tarjoavaksi sai-
raalaksi. Tarkoittanee vaikkapa erikois-
sairaanhoidon asiantuntemusta vaativia
lääketiputuksia ja sydämen rytminsiirto-
ja sekä vastaavia toimenpiteitä ja jälki-
hoitoja.
Siis suunnitelmia on, mutta kuinka ne to-
teutuvat. Valitettavasti historia todistaa,
että Vammalan aluesairaalaa kehitettä-
essä on lopulta aina jotakin joutunut su-
pistuslistalle.
Ja sitten vielä. Nykyinen terveydenhuol-
to, joka on paljolti keskitetty, tuottaa ai-
nakin runsain mitoin erilaisia autokyyte-
jä. Ihmisiä kuljetellaan eri toimipisteis-
tä kymmeniä kilometrejä toimenpiteisiin,
joita ennen sai lähisairaalasta. Kuluu ai-
kaa ja polttoainetta. Ja tietenkin rahaa.
Onkohan joku joskus laskenut paljonko
tuo autorallikeskittäminen oikeasti sääs-
tää? Se on karkeasti ottaen samanlainen
juttu kuin kyläkoululaisten siirtäminen
takseihin.
SAKSI
TUT
Vammalan tori
täyttyi taas
!
Järjestyksessään 39. lähetystori kasvoi
ilta-aikaankin tapahtuvaksi.
Riikka Korpinen kertoi tukevansa lähetystyö-
tä muutenkin kuin vain ostosten muodossa.
”Serkkuni on ollut lähetystyössä, joten asia
meille läheinen.”
Jenni Haapanen (vas.) ja Sanna Lehtimäki olivat saapuneet torille las-
tensa Jesperin ja Neean kanssa. Vaunuissa sikeitä vetelivät Jennin poika
Jaro ja Sannan tytär Ninni. ”Isommat lapset kävivät jo nautiskelemas-
sa Sastamalan seurakunnan lastenkahvilassa muffinssia ja mehua.”
Rengasratsia jatkuu perjantaihin
•
Alueviesti
Autoilijat pääsevät tällä
viikolla tutustumaan ren-
kaisiinsa ympäri Suomea
järjestettävissä neuvon-
tahenkisissä rengasratsi-
oissa. Henkilö- ja paket-
tiautojen renkaiden ura-
syvyyksien ohella kiinni-
tetään huomiota renkai-
den tyyppiin ja ilmanpai-
neisiin.
Autonrengasliitto, Lii-
kenneturva ja poliisi kam-
panjoivat rengasturval-
lisuuden puolesta nyt jo
20:ttä kertaa.
Monet autoilijat ku-
luttavat renkaansa kesän
kuumilla ja karkeilla tien-
pinnoilla huomaamattaan
kehnoon kuntoon. Laki
edellyttää kesärenkailta
vähintään 1,6 mm:n ura-
syvyyttä, mutta turvasuo-
situs sadekelillä on vähin-
tään neljä milliä. Urasy-
vyys vaikuttaa ratkaisevas-
ti sekä vesiliirtonopeuk-
siin että jarrutusmatkoi-
hin märällä tienpinnalla.
Kampanjapäällikkö
Ris-
to Keskiruokanen
Auton-
rengasliitosta kehottaa au-
toilijoita varustautumaan
kunnollisilla kesärenkailla
syksyn sadekeleille. ”Puo-
liksi kuluneen kesären-
kaan pito on vielä koh-
tuullinen, mutta sen jäl-
keen renkaan suoritusky-
ky suorastaan romahtaa
sadekelillä. Talvirenkaat
eivät pärjää sadekelillä
uutenakaan edes loppuun
ajetuille kesärenkaille.”
Q
HENKILÖ-
ja paket-
tiautojen kesärenkaiden
kuntoa on tutkittu Suo-
messa syksystä 1997 läh-
tien järjestettyjen rengas-
ratsioiden yhteydessä.
Huonokuntoisilla ren-
kailla ajavista vain joka
neljäs tiedostaa renkai-
densa huonon kunnon.
”Välillä tuntuu, että au-
toilijat luottavat liikaakin
uusiin ajonhallintajärjes-
telmiin. Renkaiden suo-
rituskykyä eri olosuhteis-
sa ei enää tunneta enti-
seen tapaan. Tien päälle
tarvittaisiin lisää perstun-
tumaa”, Keskiruokanen
kuuluttaa.
Poliisitarkastaja
Kari
Onninen
Poliisihallituk-
sesta uskoo valistuksen
voimaan liikenneturvalli-
suustyössä. ”Ennen talvi-
renkaisiin vaihtoa autoi-
lijoiden on syytä ratsata
renkaansa vaikkapa kah-
den euron kolikolla. Po-
liisi puuttuu rengasratsi-
oissa renkaiden kuntoon,
jos ne eivät täytä lain vaa-
timuksia.”
