25
Keskiviikko 14.9.2016
BYROKRATIAA
”Miten vaikeaa voi olla yhden
järven kunnostaminen? ”
!
Jouko Aho ja muut Heinijärven rantoja asuttavat haluaisivat laittaa
stopin järven rehevöitymiselle. He toivovat, että joku asiantuntija kävisi
paikanpäällä arvioimassa tilannetta.
•
Minna Isotalo
Syyspäivä Sastamalan
Suodenniemellä. Vapaa-
ajan asukas, hyvinkääläi-
nen
Jouko Aho
soutelee
Heinijärvellä.
Aurinkoisesta säästä
huolimatta miehen mie-
li on apea. Keskellä järveä
hän tökkää airon poh-
jaan.
”Vettä on tässäkin koh-
taa vain noin metri ja pa-
rikymmentä senttiä”, hän
puuskahtaa.
Keskellä järveä kasvaa
suuria ruohosaarekkeita.
Siimapalpakkoa ja lum-
peita lilluu veden pinnas-
sa runsaasti.
”Järvi on kasvamassa
umpeen. Ahvenia ei juu-
ri enää saa, hauetkin tun-
tuvat kaikonneen. Roska-
kalaa nousee vedestä sitä-
kin enemmän.”
Keskeisimmät ongel-
mat ovat Ahon mukaan
järven mataluudesta joh-
tuvat talviaikaiset hap-
piongelmat, ravinne- ja
kiintoainekuormitus se-
kä nopeasti lisääntyvä ve-
sikasvillisuus.
Jutuntekohetkellä en-
nen valtoimenaan vet-
tä juoksuttaneet lähteet
ovat kuivuneet.
”Kiinnostaisi todella tie-
tää, mistä järven nykyti-
la johtuu. Ja onko jo liian
myöhäistä? Jos emme tee
mitään, on todennäköis-
tä, että kymmenen vuo-
den kuluttua asuntomme
ovat järven sijaan suon
laidalla.”
Q
RANTOJA
asuttavat
haluavat aktivoitua Hei-
nijärven kuntoon laitta-
miseksi.
Jouko Aho on päättä-
nyt, ettei anna tuumaa-
kaan periksi, vaikka kapu-
loita on putkahtanut pe-
lastusoperaation rattai-
siin jo sen alkumetreillä.
”Vesilain uudistuk-
sen piti helpottaa järvi-
en kunnostushankkeita,
mutta byrokratian mää-
rä on valtava. Suomes-
sa on noin 1500 kunnos-
tusta kaipaavaa järveä, ja
olen yllättynyt, jos yksi-
kin saadaan tällä menol-
la kuntoon.” Aho kertoo
olleensa useaan otteeseen
yhteydessä elyyn, alue-
hallintovirastoon, Koke-
mäen vesiensuojeluyh-
distykseen, ympäristökes-
kukseen sekä Sastamalan
kaupunkiin. Tulos on jää-
nyt laihaksi.
”Viranomaisilta saa kes-
kenään ristiriitaista tietoa.
Kukaan ei tunnu osaavan
neuvoa, miten tässä asi-
assa pitäisi edetä. Eniten
sapettaa se, ettei yksikään
asiantuntija ole vaivautu-
nut pyynnöistäni huoli-
matta jalkautumaan tän-
ne paikanpäälle arvioi-
maan tilannetta.”
Ahon mukaan hänelle
on lähetetty yhdistyslain
ja vesilain pykäliä, mut-
ta yhdelläkään viranhal-
tijalla ei ole aikaa tai ha-
lua avata niiden sisältöä.
”Minä olen kansakou-
lun käynyt mies, en mi-
kään maisteri. Onneksi
sukulaispoika opiskelee
lakia, niin ovat pykälät-
kin sitten auenneet.”
Q
AHO
on kartuttanut
yleistietoaan soittelemal-
la järvihankkeiden vetä-
jille eri puolille Suomea
ja käymällä paikanpäällä
tutustumassa muutamiin
kunnostushankkeisiin.
”Yhteiset säännöt ja
käytännöt näyttäisivät
puuttuvan. Jossain lu-
pa ryhtyä tositoimiin on
saatu lausunnolla, jos-
sa todetaan, ettei järvellä
ole havaittu normaalista
poikkeavaa eliöstöä. Joku
toinen on joutunut teke-
mään tutkimuksen, jossa
selvitetään kaikki suden-
korentoja ja sammakoita
myöten.”
Aho on saanut kuulla
taistelevansa tuulimyllyjä
vastaan. Toisinaan luon-
nonsuojelulliset arvot ja
järven virkistyskäytön
turvaaminen ovat risti-
riidassa keskenään, toisi-
naan mökkiläisten ja kan-
ta-asukkaiden intressit ei-
vät kohtaa.
Jouko Aho aikoo kääntää jokaisen kiven Heinijärven kunnostamiseksi.
Nyt alkaa tapahtua
•
Minna Isotalo
Suodenniemen Kerolan
kerhotilassa pidettiin
lauantaina kokous, jon-
ka päämääränä oli pol-
kaista alkuun Heinijär-
ven pelastusoperaatio.
Jouko Ahon
mukaan
paikalla oli mökkiläisiä
ja vapaa-ajan asukkaita,
yhteensä noin 30 hen-
keä.
Kokouksessa perus-
tettiin yhdistys Sula
Heinijärvi ry.
”Nimi ei kuvaa järveä
oikein, koska kovalla tal-
vella se jäätyy pohjiaan
myöten. Sula nimi tulee
siitä, että Heinijärvi aset-
tuu kahden kylän - Suo-
denniemen ja Lavian - ra-
jalle.
Ahon mukaan ko-
kous sujui muuten jou-
hevasti kahvin merkeis-
sä, mutta harmillista oli
kaupunkien, niin Porin
kuin Sastamalan, edus-
tajien puuttuminen ko-
kouksesta, vaikka maata
on järvenrannalla mo-
lemmilla kaupungeilla.
”Yhdistyksen perusta-
minen oli iso askel. Nyt
voimme ryhtyä hake-
maan rahoitusta järven
kunnostushankkeelle”,
Aho iloitsee.
Heinijärvellä tanssittiin grammarin tahtiin
!
Härkälinnun mylvintää ja majavien padonrakennuspuuhia.
•
Minna Isotalo
Seppo Peltomaa
käsit-
telee Lawiaa 2012 -jul-
kaisun kirjoituksessaan
kiinnostavasti Heinijär-
ven historiaa.
Kirjoituksen mukaan
Heinijärven rannoilla
on ollut asutusta kivi-
kaudesta lähtien. Todis-
teena varhaisesta asu-
tuksesta ovat rantapel-
losta löytyneet esinei-
den kappaleet ja rannan
lähellä sijaitseva kivi-
röykkiö.
Jouko Pelto-
maa
löysi pikkupoika-
na 1950-luvulla vedestä
paljastuneesta karikosta
kivikautisen kirveen, jo-
ta säilytetään Kansallis-
museossa.
Sotien jälkeen koet-
tiin kovia pakkastalvia,
jolloin kaloilta loppui
matalassa järvessä hap-
pi. Keväällä rannoilta
paljastui valtava määrä
kuollutta kalaa. Puhdas
vesi ja otolliset kutuolo-
suhteet korvasivat nope-
asti vahingot.
Lavian kirkonkyläs-
tä ja Heinolankulmalta
kävi kymmenittäin ui-
mareita Kaitalonnokan
soraharjun loppupäässä
uimassa. Tasaisella koh-
dalla myös tanssittiin
kesäaikaan grammarin
tahtiin. Iltaisin järvellä
souteli rakastuneita pa-
reja haitarin tai torvien
säestyksellä.
Q
SEPPO
Peltomaa ku-
vaa myös järven nykyti-
laa (vuonna 2012). Järvi-
sammal kasvaa niin pak-
sua kerrosta järven poh-
jassa, ettei pilkkiminen
enää luonnistu. Ruovik-
ko on levinnyt keskem-
mälle järveä niin, että
avovesi on kesäaikaan
kasviston peittämää.
Peltomaan mukaan
järvi tarjoaa vesilinnuil-
le otollisen ympäristön,
ja aikoinaan kummituk-
seksi kuviteltu outo ää-
ni onkin osoittautunut
härkälinnun mylvin-
näksi.
Myös majavia on
näht y 2000 - l uvu l -
la Heinijoella ja muil-
la laskuojilla padonra-
kennuspuuhissa. Maja-
vien vaikutuksesta jär-
ven pinta on hieman
noussut. Peltomaa tote-
aa, miten järvi on näin
saanut lisäaikaa um-
peenkasvamiselta.
Siimapalpakko levittäytyy pitkin poikin Heinijärveä.
