20
Keskiviikko 28.9.2016
MAANVILJELY
Kustannustehokkuus on
päivän sana traktorikaupassa
▶
Koeajokiertue tarjosi mahdollisuuden kokeilla traktoreita ja työkoneita käytännössä.
•
Laura Haavisto
Kolme tuliterää trakto-
ria käänsi peltoa Huittis-
ten Vampulassa toissa vii-
kon keskiviikkona syksyn
Case IH -koeajokiertueen
avaustapahtumassa.
Traktorikiertuetta Vam-
pulassa isännöineen
Loimitraktorin konemyy-
jä
Seppo Lindsténin
mu-
kaan traktorien koeajo-
mahdollisuudet ovat vii-
me vuosina harmillisesti
vähentyneet.
"Nämä ovat niin suu-
ria rahallisia panostuk-
sia, että ymmärrettävästi
tapahtumia ei enää enti-
seen malliin järjestetä. Ko-
keilemalla traktoreita ja
työkoneita ihan käytän-
nössä saa kuitenkin niin
erilaisen tuntuman, et-
tä tällainen mahdollisuus
haluttiin isännille järjes-
tää", hän toteaa. Kiinnos-
tuneita koeajajia vierai-
likin Vampulassa päivän
mittaan kymmeniä.
"Traktorien ja työkonei-
den tekniikka on muut-
tunut niin paljon, että
ne halutaan nähdä luon-
nossa. Tämä mahdollis-
taa työn jäljen näkemi-
sen ihan aidossa ympäris-
tössä."
■
TRAKTOREIDEN
kul-
kua pellonreunasta seu-
raava Agritek Oy:n myyn-
tipäällikkö
Heikki Sam-
polahti
on kotoisis-
sa tunnelmissa. Koeajoa
suoritetaan miehen koti-
maisemissa, isän pelloilla.
"Tänään on tullut po-
sitiivista palautetta, että
kyllä äijät traktoria osaa
tehdä", hän myhäilee.
Seitsemän viikkoa kes-
tävän koeajokiertueen
teemoina toimivat äly-
käs viljely ja kustannus-
tehokkuus.
"Maatalous elää haas-
teellista aikaa, mikä nä-
kyy myös traktorikaupas-
sa. Viime kesä oli todel-
la hankala niin viljelyn
kuin traktoreiden myyn-
nin osalta. Kun ajat ovat
vaikeita,
kustannustehokkuus
on ehdottomasti asia, jo-
ka nousee esiin", myynti-
päällikkö tietää.
Lindsténin mukaan
paljon puhutaan myös
raskaaseen peltotyöhön
sopivista ominaisuuksis-
ta.
"Usein tuijotetaan he-
vosvoimia, mutta pitää
muistaa myös se, että
näissä traktoreissa on hy-
vä vääntö. Loppupeleis-
sä se ratkaisee vieläkin
enemmän."
Kustannustehokkuu-
teen kuuluvat olennaise-
na osana myös toimivat
huollot.
Seppo Lindsten ja Heikki Sampolahti muistuttavat että älykäs viljely säästää aikaa ja rahaa.
Traktorit ovat parin vuo-
sikymmenen aikana
muuttuneet huimasti.
”Siinä missä parikym-
mentä vuotta sitten
100 heppainen trakto-
ri oli ihmetys, tänä päi-
vänä 300 hevosvoimaa
on normaalia”, Agri-
tek Oy:n tekninen tuo-
tepäällikkö
Mikko
Van-
ha-Perttula
kertoo.
Koeajokiertueella on
mahdollista kokeilla au-
tomaattiohjauksella va-
rusteltua traktoria.
GPS-satelliittipaikan-
nuksen avulla traktori
hoitaa ohjauksen päis-
teitä lukuun ottamatta.
Traktori kulkee tabletin
avulla määriteltyjä ajo-
linjoja olivatpa ne sitten
suoria tai mutkikkaita.
”Perustietoihin syöte-
tään esimerkiksi työko-
neen leveys. Kun ohjel-
mointi on tehty, traktori
hoitaa yhden napin pai-
nalluksella myös nosto-
laitteet”, Vanha-Perttula
esittelee.
Isolla lohkolla ajetta-
essa kuljettaja voi vaikka
lukea ratin takana lehteä.
Mahdolliset esteet on
kierrettävä, mutta muu-
ten rattiin tarvitsee tart-
tua vain päisteissä.
”Laite ilmoittaa reunaa
lähestyttäessä ja kun ko-
ne on käännetty, nap-
sautetaan automaatti-
ohjaus taas vain napis-
ta päälle.”
Automaattiohjaus tuo
viljelyyn kustannuste-
hokkuutta, sillä laite
toimii vain muutamien
senttien tarkkuudella.
”Kun työkoneen leveys
on määritelty, ei päällek-
käistä ajoa tule. Se luon-
nollisesti säästää poltto-
ainetta. Sitä kautta isolla
tilalla kustannussäästöjä
kertyy todella nopeasti”,
Sampolahti muistuttaa.
Suomessa automaat-
tiohjaus on vasta yleis-
tymässä, Tanskassa ja
Ruotsissa sitä käytetään
jo huomattavasti enem-
män.
”Tarkkaa määrää on
vaikea arvioida, mutta
ehkä noin joka kuuden-
teen tai seitsemänteen
uuteen traktoriin laite-
taan automaattiohjaus.
Se voidaan toki asentaa
myös jälkikäteen. Täl-
lainen tekninen muutos
alkaa aina isoista koneis-
ta, mutta uskon, että se
yleistyy nopeasti. Ei ole
ollenkaan mahdoton-
ta, että tulevaisuudessa
se löytyy jokaisesta ko-
neesta”, Vanha-Perttula
sanoo.
Rattiin tarvitsee
tarttua vain päisteissä
Toisenlaiset ajat
KOMMENTTI
Täytyy myöntää, että
vajaat kolmekymmen-
tä vuotta sitten kuu-
ma ja pölyinen trakto-
rin hytti kovassa mete-
lissä ei kuulunut suosik-
kipaikkoihini. Itse kyhä-
tyllä apukuskin penkillä
oli vaikea istua kovassa
pompotuksessa. Yleen-
sä jo yksi kierros pel-
lon ympäri riitti ja isä
sai jatkaa hommia yk-
sinään.
Muutos oli melkoinen
jo kymmenen vuotta
myöhemmin. Toki kuu-
losuojaimet tulivat edel-
leen tarpeeseen ja taka-
puoli tahtoi puutua pen-
kissä, mutta pikkuveljel-
le maistuivat päiväunet-
kin traktorin hytkeessä.
Silti tuntuu uskomat-
tomalta, miten kehitys
on mennyt eteenpäin.
Uuteen traktoriin sai
suorastaan kiivetä kyy-
tiin. Penkki oli kuin mu-
kavin nojatuoli ja sisäti-
lat näyttivät silmissäni
lähinnä avaruusraketil-
ta kymmenine nappei-
neen. Metelistä ei ollut
tietoakaan ja ilmastoin-
ti piti lämpötilan aurin-
gon paahteessakin sopi-
vana.
Jos joskus on miellet-
ty, ettei tekniikka olisi
maanviljelijöiden vah-
vimpia lajeja, ovat ajat
nyt totisesti toiset. Var-
sinkin kun prototyyp-
pi ilman kuljettajaa aja-
vasta, tutkan, kameroi-
den ja GPS-järjestelmän
avulla kulkevasta robot-
titraktorista on jo jul-
kaistu. Tulevaisuudes-
sa maanviljelijät voivat
valvoa, ohjata ja ohjel-
moida traktoria sovel-
luksen kautta tabletilla.
Sekä Sampolahti että
Lindstén kehuvat huolto-
verkoston toimivan tällä
alueella loistavasti.
Opettajillakin TET-päivä
•
Alueviesti
Sastamalan perusopetuk-
sessa järjestetään toista
kertaa OpeTET-päivä, jon-
ka tavoitteena on lisätä
opettajien tietotaitoa työ-
elämästä ja aineenopetta-
jien valmiuksia integroida
työelämäteemaa omaan
opetustyöhönsä. Sastama-
lan kaupunki on valinnut
yrittäjyyskasvatuksen yh-
deksi strategiseksi paino-
pistealueeksi. Sastamalan
Seudun Yrityspalvelu Oy
on mukana toteutuksessa
ja koordinoi OpeTET-päi-
vää yhdessä koulujen ja
yrittäjien kanssa. Opetta-
jat saavat OpeTET-päivä-
nä virikkeitä omaan ope-
tukseensa ja työelämäyh-
teistyöhön sekä omien
ja työyhteisönsä työkäy-
tänteiden kehittämiseen.
OpeTET:n välityksel-
lä kasvatetaan koulun ja
yritysten kumppanuut-
ta ja sitä kautta laajenne-
taan koulun oppimisym-
päristöä.
Tänä vuonnaOpeTET:ssä
yläkoulun opettajien on
mahdollista tutustua yri-
tysten lisäksi eri oppilai-
tosten toimintaan, oppi-
laiden jatko-opintovaih-
toehtoihin sekä alakou-
lun opetukseen uuden
opetussuunnitelman nä-
kökulmasta. Lukiossa päi-
vä käytetään tänä vuon-
na korkeakouluyhteistyö-
hön, sillä opettajat tutus-
tuvat tamperelaisiin kor-
keakouluihin. Päivän ta-
voitteena on perehtyä
jatko-opintoihin ja työ-
elämätaitoihin.
■
OPETET-
päivä on osa
laajempaa seudun toimi-
joiden yhteistyötä, jon-
ka tavoitteena on kehit-
tää yrittäjyyskasvatusta
ja työelämätaitoja koko-
naisvaltaisesti pidemmäl-
lä tähtäimellä. Yrittäjyys-
kasvatus- yhteistyössä toi-
mivat Sastamalan Seudun
Yrityspalvelu Oy, Sasky,
Vammalan lukio, seudun
yrittäjäjärjestöt sekä 4H-
yhdistykset.
