15
Keskiviikko 19.10.2016
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Pitkät perinteet omaava
hinausyritys sai jatkajan
▶
Hinaus Jari-Antero Oy osti Vammalan Hinaus- ja Kuljetuspalvelu
Oy:n. 30-vuotinen toiminta jatkuu.
▶
YRITYKSET
Hinaus Jari-Antero Oy:n Juhamatti (vas.) ja Jari Mattilan (oik.) tavoittaa jatkossa Vammalan
Hinaus- ja Kuljetuspalvelu Oy:n puhelinnumerosta. Janne Ikonen kiittää asiakkaita kulunei-
sta yhdeksästä vuodesta.
•
Pauliina Vilenius
Sastamalassa pääkallopaik-
kaansa pitävä Hinaus Ja-
ri-Antero Oy on ostanut
Vammalan Hinaus- ja Kul-
jetuspalvelu Oy:n hinaus-
liiketoiminnan ja kaluston.
Kauppojen myötä yri-
tyksen 30-vuotinen histo-
ria saa jatkoa.
Hinauspalvelyrityk-
sen Vammalaan perusti jo
vuonna 1986
Tapani Vet-
tenranta
. Hän myi liike-
toiminnan 13 vuotta myö-
hemmin
Vesa Niemiselle
.
Nieminen jatkoi yritystoi-
mintaa Vammalan Hinaus-
ja Kuljetuspalvelu Oy:nä
aina vuoteen 2007 saakka,
jolloin teki kaupat
Janne
ja
Pasi Ikosen
kanssa. Vel-
jekset ovat luotsanneet toi-
mintaa tähän syksyyn asti.
"On kunnia-asia pääs-
tä jatkamaan perinteikäs-
tä yritystä", toteaa hi-
nausyrittäjä
Mattila
.
■
YRITYSKAUPAT
oli-
vat luonnollinen jatkumo
Ikosten ja Mattilan pitkäl-
le yhteistyölle.
Janne Ikosen mukaan
aika hinausyrityksestä
luopumiselle oli nyt kyp-
sä, ja kun toiminnan jat-
kamisesta kiinnostunut ja
puhtaasti hinaustoimin-
taan erikoistunut yrittä-
jä löytyi läheltä, ei kaup-
pojen tekemistä tarvinnut
pitkään empiä.
"Tietysti tuntuu hiukan
haikealta, onhan tätä eh-
ditty yhdeksän vuotta teh-
dä", mies myöntää.
■
ASIAKKAILLE
kaupat
eivät tuo edes puhelin-
numeron muutosta, sillä
kalusto ja yhteydet pysy-
vät ennallaan - ainoastaan
mies ratin takana vaihtuu.
Hinauspalvelu-kauppo-
jen myötä Jari-Anteron ka-
luston määrä kasvaa vii-
teen. "Yhtä uutta kuljet-
tajaa koulutetaan parhail-
laan töihin, sillä tätä hom-
maa ei opi kuin tekemällä",
Mattila kertoo.
■
KAUPAT
olivat Hinaus
Jari-Antero Oy:lle jo toiset
tänä vuonna. Helmikuussa
yritys osti hämeenkyröläi-
sen Hinauspalvelu P. Mäen
liiketoiminnan.
"Nyt palvelemme entistä
vahvemmin Pirkanmaalla
ja Satakunnassa. Tuoreim-
pien kauppojen myötä on
pohdittu sitäkin vaihtoeh-
toa, että yksi autoista päi-
vystäisi aina Vammalan
keskustassa", toteaa Mat-
tila.
SASTAMALA
TUTUKSI
Mikä rakennus on ku-
vassa? Vastaukset en-
si viikon tiistaihin klo
17 mennessä: sasta-
malatutuksi@gmail.
com tai postitse ”Sas-
tamala Tutuksi”, Sas-
tamalan kaupunki /
Elävä maaseutu, PL
23, 38201 Sastamala.
Kaikkien oikein vas-
tanneiden kesken ar-
votaan 50 euron lah-
jakortti voittajan va-
litsemaan sastama-
lalaiseen liikkeeseen.
Myös eniten oikeita
vastauksia antanut
kilpailija palkitaan
50 euron lahjakortil-
la. Kilpailu kestää 20
viikkoa. Voittajat jul-
kistetaan 22.2.2017.
Kilpailukuvat julkais-
taan myös osoittees-
sa:
kylat.fi. Viime viikon
kuva oli otettu vuon-
na 1948 valmistuneel-
ta Keikyän riippusil-
lalta.
Kuva: Jani Hanhijärvi.
Kaupunki sijoitti
haluttuihin
museoihin
460 000 euroa
Vuoden 2014 tietojen mukaan, jotka ilmei-
sesti lähentelevät tätä vuotta, Sastamalan
kaupunki avittaa Suomalaisen kirjan muse-
on Pukstaavin ja Sastamalan seudun muse-
on toimintoja 459 000 eurolla. Leijonan osa
menee kiinteistökustannuksiin, joista sillois-
ten tietojen mukaan 175 000 euroa kohdis-
tui Pukstaaviin ja 75 000 euroa Jaatsin en-
tiseen kivinavettaan, joka vuosikymmeniä
sitten museoksi valjastettiin.
Kiinteistökulujen lisäksi kaupunki sijoittaa,
ainakin sijoitti, museotoimintaan rapiat 200
000 euroa. Museoita ylläpitävän Suomen
Kirjainstituutin säätiön yleistoimintaan me-
ni 111 000 euroa ja Sastamalan seudun mu-
seon toimintaan 98 000 euroa.
Pukstaavi aloitti nykyisessä Suomen kirja-
pääkangissa 1. heinäkuuta 2011. Muka-
vaan muotoon rakennetut näyttelyt ja ul-
jaaksi ehostettu rakennus Marttilankadun
varrella vetivät vuonna 2014 noin 7 500 kä-
vijää ja Jaatsin museo noin 2 500. Pääsy-
lipputuloja kertyi reilut 8 000 euroa. Muita
tuottoja säätiö hankki muun muassa kirjo-
jen myynnillä, koulutuksilla ja opastetuil-
la kierroksilla. Kaikki tuotot yhteensä olivat
51 000 euroa.
Marttilankadun vetonaula on kuitenkin
Herra Hakkaraisen talo. Sen kävijämäärä
oli vuonna 2015 jo yli 26 000. Pienellä yn-
näyksellä lipputuloja kertyi jokseenkin yli
100 000 euroa. Epäilemättä kaupunki sijoit-
taa Hakkaraisen taloon merkittävästi vä-
hemmän kuin Pukstaaviin.
Mutta niinhän se on, että kulttuuria on
Suomen oloissa vaikea saada erityisen kan-
nattavaksi ainakaan pelkkien lipputulojen
kautta. Tarvitaan mesenaatteja eli nykykie-
lellä sponsoreita. Näillä talousennusteilla
on vaikea uskoa, että sastamalalaiset mu-
seot olisivat niitä ykkössponsorikohteita vie-
lä hetkeen aikaan.
Eli kaupunkia tarvitaan tueksi, jos museotoi-
mintaa aiotaan jatkossakin ylläpitää ja ke-
hittää. Vai voisikohan koko homman saat-
taa yksityiseen huomaan ulkoistuksen avul-
la? Näin kaupungille jäisi valvontavastuu,
jos sitäkään.
