8
Keskiviikko 19.10.2016
PYÖREITÄ
Viisi kirjaa, viisi vuosikymmentä
▶
Kansanedustaja Arto Satonen on aina ammentanut elämänoppia myös
kovien kansien välistä.
•
Minna Isotalo
Kuluvalla viikolla 50-vuo-
tispäiväänsä viettävä kan-
sanedustaja
Arto Satonen
silmäilee kirjahyllyään ja
poimii hyppysiinsä viisi
Harjuvaaran Pallokerhos-
ta kertovaa nuortenkirjaa.
Ne olivat ensimmäisiä kir-
joja, joita hän ryhtyi oma-
aloitteisesti lukemaan.
”Olin ehkä 10-vuoti-
as. Toki minulla oli luku-
historiaa Bustereiden ja
Mustanaamioiden parissa,
mutta
Max Lundgrenin
jalkapallon maailmaan si-
joittuva nuorten miesten
kasvutarina kolahti eri ta-
valla.”
Satonen pelasi jalkapal-
loa itsekin, ja teokset sai-
vat hänet pohtimaan har-
rastamisen merkitystä, ys-
tävyyssuhteita ja joukkue-
hengen roolia yhteisten
tavoitteiden saavuttami-
sessa. Harrastukset yhdis-
tävät eri taustoista tule-
via ihmisiä ainutlaatuisel-
la tavalla.
”Omin juttuni on tietys-
ti shakki. Se oli ensimmäi-
nen asia, jossa olin oikeas-
ti hyvä. Se kohotti itsetun-
toani. Harrastuksena shak-
ki on tasa-arvoisimmasta
päästä, sillä sitä voivat pe-
lata kaikenikäiset ja -ko-
koiset ihmiset.”
■
SATONEN
katsoo
ikkunasta Liekovedel-
le, joka harmaana syys-
aamuna velloo taivasta
piirun verran harmaan-
pana. Kaunis, vaikkei
kauneimmillaan tähän
aikaan vuodesta, hän
tuumii.
Valokuvakirjat Vamma-
lasta - sittemmin Sastama-
lasta - ovat muodostuneet
Satoselle tärkeiksi.
”Paikkakuntaidentiteet-
ti kasvoi minulle tosi voi-
makkaaksi jo nuorena.
Kirjojen valokuvat ovat
osaltaan vahvistaneet si-
tä.”
Luontokuvien lisäksi
mieleenpainuvimpia ovat
lentopallo-otteluissa tal-
tioidut hetket. Pelikuvis-
sa tiivistyy tunne, johon
katsomossa peliä seuran-
nut voi samaistua.
Kun Satonen oli ennen
kansanedustajan uraan-
sa Tamkin opettajan teh-
tävissä Unkarissa, oli hä-
nellä mukanaan Vamma-
la-video, jonka hän näytti
useissa tilaisuuksissa.
”Filmi päättyi kuvaan,
jossa
Liukkosen Kaitsu
niittaa pallon vastusta-
jan kenttäpuoliskoon. Sii-
nä kohtaa tuli aina koti-
ikävä.”
Ehkä on niin, että
muuttuvassa maailmassa
kotipaikkakunta edustaa
jotakin pysyvää.
”Tottakai Sastamalakin
muuttuu, mutta tunnesi-
teeni siihen pysyy saman-
laisena”, kansanedustaja
täsmentää.
■
KESKEINEN
osa Sa-
tosen poliittista ajatte-
lua on
Johan Norrbergin
Globaalin kapitalismin puo-
lustus
.
“Se kertoo miten globaa-
li talous on auttanut sato-
ja miljoonia ihmisiä köy-
hyydestä, pidentänyt elin-
ikää ja parantanut ihmis-
oikeuksia. Omaksuin teok-
sen ajatukset kolmekymp-
pisenä, ja uskon niihin
edelleen.”
Satosen omat koke-
mukset markkinatalou-
desta juontavat jo lap-
suusvuosiin. Hänen
vanhempansa pitivät
kauppaa, Satosen valin-
taa, Onkiniemen kadul-
la. Koulupäivän päätyt-
tyä Aittalahden koulussa
pikku Arto kipitti usein
kaupalle auttelemaan.
Oma lukunsa yrityselä-
mää oli Satosen ja hänen
serkkupoikansa autogrilli
Superin pihassa.
“Grillityössä tapasin kai-
kenlaisia ihmisiä, sain uu-
sia näkökulmia paikka-
kunnan arkeen. Olen aina
ollut kova puhumaan, jo-
ten moni asiakas jäi siihen
luukulle suustaan kiinni.
Tärkeä elämän ja politii-
kan oppikoulu sekin.”
■
HUONOILLA
pape-
reilla joutuu lähtemään
kauas, tietää Satonen, jo-
ka grilliyrittäjyyden jäl-
keen hakeutui lukemaan
yhteiskuntatieteitä Lapin
yliopistoon.
Opiskeluvuosiin osuu
vaikuttava lukukokemus
ylitse muiden:
Väinö Lin-
nan
Täällä Pohjantähden
alla.
Satonen on käynyt
läpi kuvauksen Suomen
historiasta ja maan sisäi-
sestä vastakkainasettelus-
ta useaan kertaan.
“Linnan mahtava teos
opettaa, mitä tapahtuu
kun ääripäät saavat vallan.
Yhteiskuntaa ei saa pääs-
tää tilaan, jossa erot eri ih-
misryhmien välillä repeä-
vät taloudellisesti ja sosi-
aalisesti liian suuriksi.”
Satonen ei muista mitä
nimeä hän vuoden 1918
tapahtumista nuoruudes-
saan käytti, mutta Lin-
nan teoksen jälkeen hän
on aina puhunut sisällis-
sodasta.
■
KUN
Satonen pääsi yli-
oppilaaksi Vammalan lu-
kiosta vuonna 1985, oli
paikkakunnan työttö-
myysprosentti neljä. Teol-
lisia työpaikkoja on sit-
temmin hävinnyt, uusia
tullut tilalle. Paljon on ra-
kenteellista muutosta ja
sellaista, johon ei työlli-
syyspolitiikalla voi vaikut-
taa. Mutta enemmän pi-
täisi yrittää. Satosen mu-
kaan tässä on valtakun-
nan tasolla epäonnistuttu.
Kaikilla ihmisillä pitäi-
si olla mahdollisuus ol-
la osa yhteiskuntaa, teh-
dä jotakin yhteiseksi hy-
väksi ja tuntea itsensä tar-
peelliseksi.
”Nykyisessä hyvinvoin-
tivaltiossamme näin ei ole.
Ja se vaikuttaa suuresti sii-
hen, miksi sosiaalikulut
sekä päihdekuntoutuksen
ja huostaanottojen tarve
koko ajan lisääntyy.”
Satonen pohjaa nä-
kemyksensä
Jari Ehn-
roothin
kesällä ilmesty-
neeseen teokseen
Hyvin-
toimintayhteiskunta.
Ehnrooth kirjoittaa, mi-
ten tärkeää on saada kaik-
ki ihmiset sitoutettua sys-
teemiin. Työttömyys tuo
mukanaan sosiaalisia on-
gelmia, joiden hintalappu
on jo vuosia sitten kohon-
nut bruttokansantuotetta
suuremmaksi. Hyvinvoin-
tivaltiossa pahoinvoinnin
hinta kallistuu, vaikka
monilla muilla mittareil-
la mitattuna käyrä olisi-
kin ylöspäin.
“Tämä on myös vahvin
oma ajatukseni nyt. Kaik-
kien toimeentulo on tur-
vattava, mutta työllisyys-
astetta on pakko saada pa-
rannettua. Kehittäisin tu-
kijärjestelmäämme vastik-
keellisempaan suuntaan.
Pelkkä tukien maksami-
nen ei riitä, tarvitaan yk-
silöllistä ohjausta. “
”
Grillityössä sain
uusia näkökulmia
paikkakunnan arkeen.
Kokoomusedustaja, syntymäpäiväsankari Arto Satonen on kirjojen ja penkkiurheilun ystävä.
Kiikoinen, Mouhijärvi,
Punkalaidun, Sastamala
ja Satakunta
