Torstai 8.12.2016
5
Auto
viesti
Kolumni
•
Terhi Niemenmaa
Nainen autokaupassa
Lapsuudessani ammatit jaettiin selkeästi mies-
ten ja naisten aloihin. Automyyjä kuului ehdotto-
masti miesten ammatteihin. Silloin en olisi osan-
nut kuvitellakaan, että minä ravintola-alan kou-
lutuksella työskentelisin tulevaisuudessa tällä
miesvaltaisella alalla.
Automyyjäksi ajauduin vähän vahingossa, mutta
kaikesta huolimatta olen viihtynyt alalla erittäin
hyvin. Tämä onmukavaa asiakaspalvelutyötä, ei-
kä kahta samanlaista päivää olekaan. Olen ollut
alalla vuoden 2008 alusta alkaen, ja siinä ajas-
sa olen ehtinyt kohtaamaan monenlaisia ihania
asiakkaita. Useiden kanssa asiakassuhde on säi-
lynyt ja vuosien varrella autokauppaa on tehty
monia kertoja.
Olen toki myös kohdannut asiakkaita, jotka eivät
syystä tai toisesta halua ostaa autoaan naiselta.
Tästä esimerkkinä eräs mieleeni jäänyt miesasi-
akas, joka heti tervehdittyäni ilmoitti, ettei aio
ostaa missään tapauksessa autoa naismyyjältä.
Hän sanoi minulle, että räpsyttelen vain silmiä-
ni ja hymyilen kauniisti, jonka jälkeen hän mak-
saa autostaan kovan hinnan. Kun olimme aikam-
me keskustelleet, löysin hänelle kuitenkin sopi-
van auton. Mies sanoi kysyvänsä vaimoltaan, oli-
ko auton väri sopiva. Soitin hänelle vielä sama-
na päivänä varmistaakseni asiaa ja parin päivän
kuluttua mies palasi vaimonsa kanssa tekemään
kaupat. Kun jää saatiinmurrettua, syntyi erittäin
hyvä asiakassuhde ja olen myynyt heille useita-
kin autoja vuosien varrella.
Nainen automyyjänä miesvaltaisella alalla on
mielestäni ennemminkin rikkaus kuin heikkous.
Monien asiakkaiden on helpompi lähestyä nais-
myyjää. Ainakinminun luokseni asiakkaiden on
helppo tulla, sillä heidän ei tarvitse esittää tietä-
vänsä auton tekniikasta ja toimivuudesta. Kuun-
nellessani mieskollegoideni myyntikeskustelua,
heidän kanssaan asiakkaat puhuvat paljon use-
amminmilleistä, grammoista ja kiloista, kuinmi-
nä itse. Loppujen lopuksi vain pientä osaa asi-
akkaista ne kiinnostavat ja tällaiset henkilöt
ovat useimmiten tutustuneet aiheeseen etukä-
teen netissä. Suurin osa asiakkaista ei ole mi-
tään autoharrastajia, vaan esimerkiksi tavallisia
perheellisiä, eläkeläisiä, ensiauton ostajia tai it-
senäisiä miehiä ja naisia, joille tärkeämpää ovat
auton käytännöllisyys, luotettavuus ja edulliset
käyttökustannukset, kuin vaikkapa kiihtyvyydet.
Tietysti minäkin ne tekniset tiedot osaan etsiä
selostaa, jos asiakas tietoja kaipaa.
Minulle tärkeää on tarvekartoituksen kautta löy-
tää asiakkaalle se sopivin auto ja siihen ne oikeat
varusteet. Tarvekartoituksessa selvitetään, min-
kälaiseen käyttöön auto tulee. Siihen vaikuttavat
muun muassa harrastukset, työt ja vuotuiset ajo-
matkat. Toisille asiakkaille tärkeää on esimer-
kiksi auton sporttisuus ja virtaviivaisuus, toiset
arvostavat mukavuutta ja turvallisuutta. On asi-
akkaita, jotka haluavat mahdollisimman hyvin
varustellun auton, kun taas toisille riittää lähes
perusauto, kunhan se on luotettava. Yleensä väri
on tärkeä ominaisuus uutta autoa hankittaessa.
Tällaiset asiat selvitetään kyselemällä ja kuun-
telemalla, sekä tutustumalla asiakkaaseen ja tä-
män mieltymyksiin. Oma auto tuo lähes kaikille
ihmiselle tietynlaisen vapauden tunteen, jolloin
asiakasta miellyttävän auton löytäminen on ai-
na erittäin palkitsevaa.
Pidän todellakin työstäni, eikä yhtään haittaa, et-
tä työyhteisömme on toimiva ja mukava. Saan
tukea työkavereiltani, vaikkakin he ovat – tie-
tenkin – miehiä. Meidän työpaikalla ei nipoteta,
vaikka työt hoidetaankin tarkasti ja asiallisesti.
Jokaiseen päivää mahtuu huumoria ja olen to-
dennut, että kyllä miesten kanssa pitkä pinnakin
on joskus oikein hyödyllinen ominaisuus.
Kirjoittaja työskentelee automyyjänä Huittisten
Laatuauto Oy:ssä ja on ainoa naisautomyyjä Alue-
viestin jakelualueella.
Marraskuussa rekisteröitiin
9 006 uutta henkilöautoa
•
Alueviesti
Marraskuussa ensirekiste-
röitiin 9 006 henkilöau-
toa, mikä on 0,1 prosent-
tia enemmän kuin vii-
me vuoden marraskuussa.
Vuoden alusta lukien uu-
sia henkilöautoja on rekis-
teröity 110 840 - 9,9 pro-
senttia enemmän kuin vii-
me vuonna vastaavana ai-
kana.
Pakettiautoja ensire-
kisteröitiin marraskuussa
1 183, mikä on 22,8 pro-
senttia enemmän kuin
viime vuonna samaan ai-
kaan. Tammi–marraskuus-
sa uusia pakettiautoja on
rekisteröity 12 173, mikä
on 16,9 prosenttia enem-
män kuin viime vuonna
vastaavana aikana.
Kuorma-autoja rekiste-
röitiin marraskuussa 287
ja viime vuoden marras-
kuuhun verrattuna mää-
rä kasvoi 53,5 prosenttia.
Kuluvana vuonna
on rekisteröi-
ty 3 081 uut-
ta kuorma-
autoa, mi-
kä on 24,4
prosenttia
enemmän
kuin vii-
me vuon-
na kol-
men nel-
jänneksen
aikana.
Linja-au-
toja on en-
sirekisteröity
marraskuussa 26 ja
viime vuoden vas-
taavaan aikaan ver-
rattuna määrä on 3,7
prosenttia pienempi.
Autokannan ikään vai-
kuttaa ensirekisteröin-
tien lisäksi iäkkäiden au-
tojen romutusten kehitys.
Tänä vuonna romutettu-
jen henkilöauto-
jen keski-ikä
on ollut 20,3 vuotta, joka
on 0,2 vuotta viime vuot-
ta korkeampi.
Vuonna 2015 järjestetty
romutuspalkkiokokei-
lu lisäsi kierrätysjärjes-
telmään päätyvien au-
tojen määrää arviolta 6
000 autolla.
Romutuspalkkiolla
on myönteisiä liiken-
neturvallisuus- ja ym-
päristövaikutuksia van-
hojen autojen korvau-
tuessa uusilla. Kokeilu
vähensi myös autokan-
nan hiilidioksidipäästö-
jä, sillä kokeilussa romu-
tettujen autojen hiilidi-
oksidipäästöt olivat kes-
kimäärin 182 g/km, kun
palkkiolla hankittujen
uusien autojen hiilidiok-
sidipäästöt olivat noin
107 g/km.
Noin 60 prosenttia
kokeiluun osallistuneis-
ta ei olisi romuttanut au-
toaan ja hankkinut tilal-
le uutta autoa ilman ro-
mutuspalkkiota.
Romutettujen auto-
jen määrä on vähenty-
nyt viime vuosina sel-
västi. Suomessa romu-
tetaan vuosittain noin
65 000 ajoneuvoa. Tänä
vuonna romutuspoisto-
jen määrän on arvioitu
jäävän noin 58 000 ajo-
neuvoon. Romutuspois-
tojen määrän kehitys on
tällä vuosikymmenellä
ollut vähenevä. Romu-
tusten vähenemiseen
on vaikuttanut muun
muassa metallien maa-
ilmanmarkkinahinnan
aleneva kehitys.
Viime vuoden romu-
tuspalkkiokokeilu to-
disti siis voimansa au-
tokannan kiertonopeu-
den lisääjänä, sillä sen
johdosta autoja kierrä-
tettiin enemmän kuin
koskaan aiemmin, Au-
toalan tiedotuskeskus
toteaa.
Palkkiokokeilu kasvatti
romutettavien määrää tuhansilla
Sano ei igluautoilulle
»
Lumiharja on talviautoilijan tärkein apuväline.
•
Alueviesti
Lumikeleillä liikenteessä
olennaisinta on huoleh-
tia näkyvyydestä. Liiken-
neturva kannustaa kuljet-
tajia putsaamaan huolel-
la auton ulkopinnat, ikku-
nat, peilit ja valot lumes-
ta ja jäästä.
”Lumiharjan merkitystä
liikenneturvallisuudelle ei
saisi ylenkatsoa. Lähtöön
on tärkeää varata myös
ylimääräistä aikaa. Huo-
noin mahdollinen yh-
distelmä on, jos kiireen
vuoksi auto jää puhdista-
matta ja määränpäähän
pyritään nopeasti”, Lii-
kenneturvan yhteyspääl-
likkö Tapio Heiskanen
puuskahtaa.
”Kiireisimmät voivat tal-
viaamuina astua ovesta
ulos muutamaa minuut-
tia tavallista aikaisem-
min, jolloin on hyvin ai-
kaa puhdistaa auto lumes-
ta huolella. Näin ajomat-
kakin sujuu rennommin,
kun ei tarvitse tirkistellä
tietä pienen reiän lävitse."
Liikkeelle lähtö ajois-
sa ja huolellisesti puhdis-
tetulla autolla helpottaa
myös oikean turvavälin
ja tilannenopeuden yllä-
pitämistä.
Toinen talvella yleisty-
vä näkyvyyttä haittaava
asia on lasipintojen huur-
tuminen tai jäätyminen.
Tätä ehkäisee auton sisä-
tilojen riittävä esilämmi-
tys ja sisäpuhaltimien oi-
keaoppinen käyttö: kun
auto on lämmin ja kos-
teus poistunut, eivät la-
sit myöskään huurru niin
helposti.
Ylimääräinen lumi kan-
nattaa myös kopistella
kengistä ja vaatetuksesta
ennen autoon istumista.
Jos vesihöyryä alkaa
muodostua ikkunoihin
matkan alettua, huurteen
ja kosteuden saa pois nos-
tamalla puhallintehoa
ja -lämpöä. On kuiten-
kin huolehdittava myös
ilman kierrosta, sillä kos-
teuden on poistuttava
jonnekin. Jos puhaltimet
on asetettu väärin, ilma
vain kiertää auton sisällä.
Kiireisimmät voivat talviaamuina astua ovesta
ulos muutamaa minuuttia aikaisemmin, jolloin
on hyvin aikaa puhdistaa auto", Liikenneturvan
yhteyspäällikkömuistuttaa. Kuva: Liikenneturva.
