9
Torstai 29.12.2016
yhtenäiset hoitoketjut
käytännössä turvataan?
Satonen:
”Maakunta vel-
voitetaan huolehtimaan
hoitoketjuista. Kuka ta-
hansa ei voi tuottaa ter-
veyspalveluja, vaan pal-
velulle on laatukriteerit.
Kaikki laatukriteerit täyt-
tävät sote-keskukset teke-
vät yhteistyötä julkisten
sairaaloiden kanssa ja oh-
jaavat vaativammat hoi-
dot sinne työnjaon mu-
kaisesti. Hoitoketjujen toi-
mivuuden kannalta olen-
naista on toimivat ja yh-
teensopivat tietojärjes-
telmät sote-keskusten ja
sairaaloiden välillä.”
Hakanen:
”Hoitoketjut
rakennetaan asiakasläh-
töisesti. Asiakas tekee itse
vuodeksi kerrallaan valin-
nan, mitä reittiä hän tu-
lee palveluita tarvittaessa
käyttämään.”
4. Uudistuksen tarkoi-
tus on hillitä kustannuk-
sia. Mitä jos valinnan-
vapauden hinta on kal-
lis ja kustannukset nou-
sevat? Rajataanko pal-
veluja ja nostetaan asia-
kasmaksuja?
Satonen:
”Tässä kysymyk-
sessä menee puurot ja vel-
lit sekaisin. Veikkaan, et-
tä valinnanvapaus tulee
lyhentämään hoitojono-
ja ja vähentämään sairas-
lomapäiviä eli siten kus-
tannukset pysyvät kurissa.
Säästö tarkoittaa sote-me-
nojen ennustetun kasvun
hillitsemistä. Sen saavut-
tamisessa tärkein asia on
kalliiden hoitojen tehok-
kuus, joka on valinnanva-
pauden ulkopuolella. Juu-
ri sen vuoksi vaativimmat
ja kalleimmat erikoissai-
raanhoidon toimenpiteet
keskitetään 12 laajan päi-
vystyksen sairaalaan, jot-
ta vaativien hoitojen laa-
tu ja kustannustehokkuus
taataan.”
Hakanen:
”Alkuun järjes-
telmän käynnistäminen
varmasti tuo lisäkustan-
nuksia. Mutta palveluita
tuotetaan nykyiseen ver-
rattuna eri tavalla, ja ke-
hityksen myötä niistä var-
masti tulee myös kustan-
nustehokkaaampia.”
5. Maakuntien välillä voi
olla eroja siinä, minkä
verran erikoistason pal-
veluja asiakkaat saavat
valita. Myös vanhuksil-
le ja vammaisille rää-
tälöitävissä henkilökoh-
taisissa budjeteissa voi
olla maakunnittain ero-
ja. Miten takaatte, että
sastamalalainen van-
hus saa yhdenvertaiset
palvelut helsinkiläisen
kanssa?
Satonen:
”Kansalaisten
tasavertaisuus on kaiken
lähtökohta ja siitä pide-
tään kiinni. Olennaista on
se, mitä henkilökohtaisel-
la budjetilla voi hankkia.
Budjetin tulee olla oikeal-
la tasolla suhteessa palve-
luiden hintaan, eli henki-
lökohtaisen budjetin saa-
valla henkilöllä tulee ol-
la tasavertainen mahdol-
lisuus hankkia palveluita
koko maassa.”
Hakanen:
”Yhdenvertai-
set palvelut tulevat mo-
lemmille, mutta lähei-
syysperiaatteet tuovat
väistämättä haasteen pie-
nemmissä kunnissa. Pir-
kanmaan uskon pystyvän
vastaamaan tähän haas-
teeseen. Aiempien tapah-
tumien valossakin Pirkan-
maalla on hyvä tahtotila
Sastamalan palveluiden
puolesta. ”
”Hyvinvointivaltion yksityistämishanke”
▶
▶
Sdp:n Nurminen: Soten häviäjiä ovat vähävaraiset ja syrjäseutujen asukkaat.
•
•
Minna Isotalo
Sote-uudistus ei edistä ih-
misten hyvinvointi- ja ter-
veyserojen kaventamis-
ta. Se on hyvinvointival-
tiomme suurin yksityis-
tämishanke. Näin sanoo
oppositiopuolue Sdp:n
Il-
mari Nurminen
, jonka
mukaan hallituksen linja-
ukset suosivat isoja moni-
kansallisia yrityksiä.
”Koska yrityksiltä edelly-
tetään laajaa palveluntar-
jontaa, keskittyvät sote-
palvelut kouralliselle mo-
nikansallisia yhtiöitä.”
Nurminen pitää huoles-
tuttavana, että esimerkik-
si lääkäriketju Terveysta-
lon verotettavat tulot oli-
vat nolla euroa vuonna
2014. Yhtiön liikevaihto
oli tuolloin 301 miljoo-
naa euroa.
”Kun kyse on pääsään-
töisesti verovaroilla tuo-
tettavista hyvinvointipal-
veluista, pitäisi hallituk-
sen varmistaa, että verot
palautuvat Suomeen.”
■
■
Nurmisen
mukaan
täysin markkinaehtoisen
järjestelmän häviäjiä ovat
köyhät, paljon hoitoa tar-
vitsevat ihmiset ja syrjä-
seutujen asukkaat.
”On päivänselvää, et-
tei yritys ota liiketalou-
dellisin perustein tällai-
sia kohderyhmiä hoitaak-
seen. Siksi julkisten yhti-
öiden tehtäväksi jää luul-
tavasti näiden ihmisten
palveluiden hoitaminen”,
hän tuumii.
■
■
Nurminen
toivoo,
ettei Suomessa toistettaisi
Ruotsissa tehtyjä virheitä.
Länsinaapurissa siirryt-
tiin viime porvariallians-
sin aikana markkinaeh-
toisempaan järjestelmään.
Tämän jälkeen suunta-
us on ollut, että palvelut
ovat keskittyneet isoihin
kaupunkeihin, maaseu-
dulta palvelut ovat kai-
konneet ja asiakasmak-
sut ovat nousseet. Nurmi-
sen mukaan Ruotsissa käy-
dään parhaillaan keskuste-
lua siitä, miten voitaisiin
rajoittaa voitontavoitte-
lua esimerkiksi vanhus- ja
vammaispalveluissa.
”Markkinaehtoisessa jär-
jestelmässä on aina intres-
siristiriita paljon hoitoa
tarjoavien terveyskauppi-
aiden ja ennaltaehkäisyä
tavoittelevan julkisen vä-
lillä. Lisäksi hallitus leik-
kaa maakunnilta miljar-
diluokassa rahoitukses-
ta, joka pakottaa maa-
kunnat heikentämään
lähipalveluita, vapaa-
ehtoisia palveluita esimer-
kiksi omaishoitoa tai nos-
tamaan asiakasmaksuja.”
Demarileirissä koroste-
taan, että sote-uudistus
tarvitaan, mutta se voitai-
siin toteuttaa maakunnal-
lisesti vahvoihin julkisiin
palveluihin nojautuen ja
paikallisia pieniä yrityk-
siä hyödyntäen.
Näin valinnanvapaus toimii
■
■
Perusterveydenhuollon palve-
luita saa sote-keskuksista.
■
■
Sote-keskuksia ylläpitävät
maakunnan hyväksymät pal-
veluntuottajat.
■
■
Sote-keskus voi olla julkisen
(eli maakunnan), yksityisen
tai järjestön ylläpitämä. Asia-
kasmaksu on kaikissa sama.
■
■
Asiakas listautuu ja sitoutuu
vuodeksi kerrallaan valitse-
mansa sote-keskuksen asiak-
kaaksi ja voi lisäksi valita ha-
luamansa suunhoidon yksi-
kön.
■
■
Jos ei itse valitse sote-keskusta,
maakunta tekee valinnan asi-
akkaan puolesta.
■
■
Jos jotakin palvelua ei saa va-
litusta sote-keskuksesta, voi
asiakas hankkia tarvitsemaan-
sa palvelua muualta keskuk-
sen myöntämällä maksuse-
telillä.
■
■
Erikoistason palveluissa jul-
kinen ohjaus on suurempaa.
Maakunta voi myöntää asia-
kassetelin, joka vastaa nykyis-
tä palveluseteliä. Jos seteli ei
kata halutun palvelun kustan-
nuksia, asiakas maksaa erotuk-
sen itse.
■
■
Vanhuksille ja vammaisille
räätälöidään henkilökohtai-
nen budjetti, jossa maakunta
myöntää vuosittain tietyn eu-
romäärän esimerkiksi asumis-
palveluihin.
■
■
Asiakasseteli ja henkilökohtai-
nen budjetti olisivat käytössä
maakunnan tekemän palvelu-
tarpeen arvioinnin perusteella.
■
■
Hallituksen tavoitteena on, et-
tä valinnanvapaus lisää asiak-
kaan vaikutusmahdollisuuksia,
nopeuttaa palveluun pääsyä ja
parantaa palvelujen laatua ja
kustannusvaikuttavuutta.
■
■
Valinnanvapaus astuu voi-
maan 1.1.2019.
Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö
/ alueuudistus.fi
”Kuntayhtymien kulissit purkuun”
•
•
Minna Isotalo
Hallituksen sote-sorvissa keskusta
sai taannoin läpi maakuntamal-
linsa ja kokoomus palveluiden va-
linnanvapauden. Mutta miten hy-
vin edellä mainitut istuvat perus-
suomalaisten agendaan?
”Maakuntamalli on lähellä pe-
russuomalaisten piirikuntamal-
lia. Keskusta sai suurimpana puo-
lueena mallinsa hallitusohjel-
maan, mutta se on matkan var-
rella muokkautunut muiden hal-
lituspuolueiden toimesta”, vas-
taa kansanedustaja
Martti Mölsä
(ps).
■
■
Mölsän
mielestä valinnan-
vapaus on potilaan kannalta hyvä
ratkaisu. Hän toivoo, että pk-sek-
tori pääsee toden teolla kuvioihin
mukaan, jolloin kilpailun kautta
syntyvät myös odotetut säästöt.
Maakunnan kasvava rooli tuo
kaivattua muutosta poliittiseen
päätöksentekoon.
”Sote-uudistuksen myötä kun-
tien valtuutetuttujen ei jatkossa
tarvitse kumileimasimena nuijia
määrärahoja, joihin vaikuttamis-
mahdollisuudet ovat olleet ole-
mattomat.”
■
■
Mölsää
miellyttää myös lu-
kuisten kuntayhtymien purkami-
nen.
”Suomessa on liikaa hallintora-
kenteita, joiden suurin saavutus
on ollut kulissien rakentaminen
eli paljon on syntynyt turhia sei-
niä. Niistä koituu monessa pienes-
sä ja vähän suuremmassakin kun-
nassa ongelmia, kun tiloja jää tyh-
jilleen.”
Arto Satonen, Pertti Hakanen, Martti Mölsä ja Ilmari Nurminen.
Kuvituskuva: Alueviestin arkisto.
