8
Keskiviikko 25.1.2017
Mitta on petoyhdysmiehelle tärkeä työkalu talviaikaan. Suden hankeen jättämä jälki on vä-
hintään 9 senttiä leveä. Kuvassa suden jälki Mouhijärvellä viime maaliskuussa. Kuva: Mouhi-
järven piirin riistanhoitoyhdistys.
•
•
Minna Isotalo
Alueviestin toimituk-
seen soitettiin perjantai-
na mahdollisesta susiha-
vainnosta. Mouhijärven
entisen osuusmeijerin lä-
heisyydestä oli löydetty
suurikokoisia tassun jäl-
kiä, jotka jatkuivat pitkäl-
le Siilijärven jäälle.
Soittaja kertoi myös
kylällä tehdyistä näköha-
vainnoista, joiden perus-
teella Siilijärven ympäris-
tössä liikkuu susi tai suu-
rikokoinen koira.
Mouhijärven piirin
riistanhoitoyhdistyksen
toiminnanohjaaja
Erk-
ki Nyyssönen
harmitte-
lee, ettei Siilijärven jäl-
kihavaintoa ehditty var-
mentaa. Hän korostaa, et-
tä jälki on yleensä näkö-
havaintoa luotettavampi
mitä eläimen tunnistami-
seen tulee.
”Petoyhdyshenkilöm-
me sai sunnuntai-iltana
viestin mahdollisesti sa-
man eläimen jäljestä val-
tien 11 läheltä ja kävi sen
varmentamassa. Ne jäl-
jet kuuluivat ainakin suu-
relle koiralle, sillä tassun
painautuma hangella oli 6
senttiä leveä. Aikuisen su-
den jälki on vähintään 9
senttiä leveä”, Nyyssönen
toteaa.
■
■
Susia
Mouhijärvel-
lä on todistetusti kuiten-
kin liikkunut, vaikka vii-
meisimpien havaintojen
kohde saattaa olla koira.
Nyyssösen mukaan vii-
me maaliskuussa tehtiin
muutamia havaintoja,
joiden perusteella susi on
poikennut alueella, mutta
jatkanut sitten matkaansa
Lavian puolelle.
”Olettamuksenamme
on, että Köyliön yhdek-
sän suden lauma hajosi,
ja muutama nuori yksilö
etsi uutta reviiriä. Alkutal-
vesta meille ilmoitettiin
näköhavaintoja sudesta
Mouhijärven ja Suoden-
niemen rajalla, mutta maa
oli silloin sula, joten asiaa
oli vaikea varmistaa.”
Nyyssönen korostaa, et-
tä varmistuksen sekä su-
sien seurannan takia on
erittäin tärkeää, että ha-
vainnoista ilmoitettaisiin
nopeasti suoraan petoyh-
dyshenkilöille.
”Mikäli kyseessä on su-
si tai joku muu peto-
eläin, tallennamme tie-
dot havainnosta Luon-
nonvarakeskuksen rekis-
teriin. Tilastot ovat tärkei-
tä eläinten reviirien sekä
kantojen hahmottamisen
kannalta.”
■
■
Sastamalan
alu-
eella toimii neljä riis-
t a n h o i t o y h d i s t y s -
tä: Mouhijärven piirin
r i i s t anho i toyhd i s t ys ,
Sastamalan riistanhoi-
toyhdistys (Vammala),
Lavian seudun riistan-
Liikkuuko Mouhijärvellä susi?
▶
▶
Riistanhoitoyhdistyksen mukaan alueella on tehty näköhavaintoja, mutta
valtatie 11 varresta viimeksi löydetyt jäljet kuuluvat suurelle koiralle.
Mahdollinen
petohavainto?
Näitkö Mouhijärvel-
lä mahdollisesti suden
tai törmäsitkö petoeläi-
men tuoreisiin jälkiin?
Ilmoita havainnosta-
si riistanhoitoyhdistyk-
seen: 0501777.
””
Susia on
Mouhi-
järvellä
todistetusti
liikkunut.
hoitoyhdistys sekä Ala-
Satakunnan riistanhoi-
toyhdistys, joiden peto-
yhdyshenkilöiden yhte-
ystiedot löytyvät Riista-
keskuksen verkkosivuil-
ta osoitteesta: http://
riista.fi/riistahallinto/
yhteystiedot/yhteystie-
tohaku/
”Soittaa voi toki kenel-
le tahansa riistanhoito-
yhdistyksessä toimival-
le, varmasti kaikki osaa-
vat ohjata oikean henki-
lön puheille”, Nyyssö-
nen sanoo.
Muinaisjäännöksiin kajotaan yleensä vahingossa
▶
▶
Museoviraston selvitys paljasti Sastamalasta kolme tapausta.
•
•
Alueviesti
Kaikki muinaisjäännök-
set ovat suoraan muinais-
muistolain nojalla rauhoi-
tettuja. Sastamalassa niitä
on paljon. Museoviras-
to selvitti luvatonta mui-
naisjäännöksiin kajoamis-
ta vuosina 2010-2015. Sas-
tamalasta tapauksia tuli il-
mi kolme.
Tyrväänkylässä histori-
allisella asuinpaikalla ja
Kaukolassa rautakautises-
sa röykkiökalmistossa oli
kaivettu maata kuitukaa-
pelin asentamista varten
ilman asianmukaista lu-
pamenettelyä.
Kallialassa rautakauti-
sesta röykkiökalmistosta
löytyi metallinetsinnän
harrastamisen jäljiltä pie-
nialaisia maankaivelun
merkkejä.
Pirkanmaan maakunta-
museo on hoitanut tapa-
uksia yhteistyössä Museo-
viraston kanssa.
Yhteensä koko maas-
sa oli vaurioitunut yli 90
muinaisjäännöstä. Useim-
miten taustalla oli metal-
linetsinnän harrastami-
nen. Lähes yhtä paljon
muinaisjäännöksiä vauri-
oitui metsätalouden har-
joittamisen yhteydessä.
Sastamalasta on mui-
naisjäännösrekisterissä
peräti 433 kohdetta. Esi-
merkiksi Kokemäeltä nii-
tä on 147, Huittisista 127,
Säkylästä 81 ja Punkalai-
tumelta 48.
■
■
Tahallinen
kiinteän
muinaisjäännöksen luva-
ton kaivaminen on melko
harvinaista.
”Useimmissa tapauksissa
on kyse on siitä, että tieto
kiinteästä muinaisjäännök-
sestä on puuttunut”, kertoo
erikoistutkija
Päivi Maara-
nen
Museovirastosta.
Pääosassa tapauksista
vahingolta olisi vältytty,
kun asioita oltaisiin selvi-
tetty etukäteen ja huoleh-
dittu, että tiedot ovat kai-
killa hankkeessa mukana
olevilla selvillä.
Muinaisjäännökset löy-
tyvät muinaisjäännösrekis-
teristä. Kohteen laajuuden,
rajauksen ja muut tiedot
voi tarvittaessa kysyä Mu-
seovirastosta tai maakunta-
museosta.
Kaukolaa ja Tyrväänkylää yläilmoista. Kuva:
Sastamalan karttapalvelu/Maanmittauslai-
toksen ortokuvat.
Hyvin pidetty ja
yksityiskäytössä
Kävin yhdellä reissullani mieleenpainuvan
keskustelun erään leskirouvan kanssa. Jut-
telimme itsestämme, elämänvaiheistamme
ja maailman menosta yleensä. Tuli puhetta
hänen iästäänkin ja leukani loksahtivat, kun
kuulin hänen viettävän seuraavaksi kahdek-
sankymppisiään. Sanoin, en kohteliaisuu-
desta vaan täyttä totta tarkoittaen, että hän
menisi ainakin kymmenen vuotta nuorem-
masta. Ainakin. Tähän rouva lausahti. "Mi-
nut on hyvin pidetty ja olen ollut yksityiskäy-
tössä." Sanoessaan hän hymyili ja katsoi jon-
nekin horisonttiin. Ajattelin hänen muistele-
van pari vuotta aiemmin edesmennyttä, ra-
kasta aviomiestään.
Miten hienosti sanottu: minut on hyvin pi-
detty ja olen ollut yksityiskäytössä. Olisihan
hän voinut myös viitata sanomiselleni kin-
taalle, tai jopa kiusaantua. Niinhän meillä
suomalaisilla liian usein tapana on. Jos joku
ihailee vaikkapa vaatetustamme, saatamme
heti alkaa nolona selitellä jotakin tyyliin "tä-
mä nyt on vaan tällainen alennusmyynnis-
tä löytynyt", vaikka todellisuudessa se vaate
on meidän itsemmekin mielestä hieno, kos-
ka olemme sellaisen ostaneet.
x x x x x
Viisivuotias sukulaistyttö katseli itseään pei-
listä ja totesi olevansa hieno tyttö. Kaiken li-
säksi taitavakin. Mihin tuo asenne ajan mit-
taan karisee?
Itsensä arvostaminen on joskus haasteellista,
koska jo kulttuuriimme kuuluu tietynlainen
itsensä väheksyminen. Itsensä arvostaminen
on kuitenkin ihan eri asia kuin itserakkaus,
sillä itseään arvostava ihminen osaa kunni-
oittaa myös muita. Itserakas ei välttämättä
tätä taitoa hallitse.
x x x x x
Hyvällä itsetunnolla ei ole mitään tekemis-
tä ulkoisen menestymisen kanssa. Hyvä itse-
tunto on sisäinen tunne: olen hieno ja arvo-
kas ihminen omine heikkouksineni ja vah-
vuuksineni.
Pitää myös muistaa, että se mikä toiselle on
heikkoutta, voi jonkun toisen mittareilla tar-
kasteltuna olla vahvuutta.
Hyvällä itsetunnolla varustettu ihminen tie-
tenkin tiedostaa - ja ymmärtää - omat heik-
koutensa, mutta ei elä elämäänsä ajatellen
kaiken aikaa, mitä muut hänestä ajattele-
vat. Pettymykset ja epäonnistumiset kuulu-
vat elämään, mutta niihin ei pidä jäädä ry-
pemään.
x x x x x
Hyvän itsetunnon lisäksi ihailtava piirre ih-
misessä on myös positiivinen elämänasen-
ne. Tiedättehän esimerkiksi vertauksen, jos-
sa puolikasta vesilasillista katsoessaan toi-
nen näkee sen puolityhjänä ja toinen puo-
liksi täynnä olevana.
Positiivisen asenteen tärkeyttä mietin viimek-
si sunnuntaina soittaessani eräälle ystäväl-
leni. Hän oli nauttinut hienosta ulkoilupäi-
västä pitkällä, parin tunnin lenkillä ympäri
Sastamalan. "Taas kerran ihmettelin, kuin-
ka kaunis kaupunki meillä on. En millään
malttanut kääntyä aiemmin kotiinpäin, kun
eteeni tuli aina vaan kauniimpia maisemia
ja hienoja kävelyreittejä", hän totesi.
Oikealla asenteella löytää onnen murusia
pienistäkin asioista.
Otsikoiden takaa
•
•
Maija Latva
