9
Keskiviikko 25.1.2017
Lentopallo
”Veljen kanssa on hienompi
pelata kuin kenenkään muun”
▶
▶
Matti ja Mikko Oivanen toivovat Hurrikaanin ja VaLePan kohtaavan
Mestaruusliigan finaaleissa.
•
•
Laura Haavisto
Huittisista kotoisin olevat
veljekset
Matti
ja
Mikko
Oivanen
ovat tällä kau-
della päässeet pitkästä ai-
kaa pelaamaan lentopal-
loa samassa Mestaruuslii-
gan joukkueessa.
Mikko Oivanen liittyi
kaksoisveljensä rinnal-
le Hurrikaani-Loimaan
riveihin viime syksy-
nä. Matille kausi Hurri-
kaanissa on kolmas pe-
rättäinen, lisäksi hän
on pelannut joukkuees-
sa yhden kauden jo ai-
emmin.
Pelaaminen Loimaalla
maistuu veljeksille hyvin.
”Nautin täällä olemi-
sesta, sillä seura pitää hy-
vin huolta pelaajistaan ja
joukkue on kilpailukykyi-
nen”, keskitorjujana pe-
laava Matti sanoo.
Samoista syistä Mikkoa-
kaan ei ollut vaikea hou-
kutella pelaamaan jouk-
kueeseen.
”Olen treenannut Hur-
rikaanin kanssa aiemmin
ja täällä on hyvä tekemi-
sen meininki. Myös ää-
rimmäisen hyvä fysiikka-
valmentaja
Arto Savonen
vaikutti siihen, että tämä
tuntui sopivalta vaihtoeh-
dolta tälle kaudelle”, hak-
kuri sanoo.
■
■
Viimeksi
Oivasen vel-
jekset pelasivat samassa
seurajoukkueessa Raision
Loimussa yli kymmenen
vuotta sitten.
Sen jälkeen miehet ovat
olleet Mestaruusliigas-
sa verkon samalla puolel-
la vain pieniä pätkiä. Sen
sijaan yhteisiä maajouk-
kueotteluita on kertynyt
kymmeniä.
”Vaikka pelaaminen on
aina pelaamista, niin tie-
tenkin se on Matin kans-
sa hienompaa kuin ke-
nenkään muun”, Mikko
myöntää.
”Olemme pelanneet
niin kauan ja niin pal-
jon , että yhdessä se su-
juu helpommin. Peliti-
lanteet ovat nopeita, jo-
ten tuntuu mukavalta ja
varmalta, kun tietää mi-
ten toinen toimii. Pelaa-
minen vaatii toisen tun-
temista, eikä sellaista vält-
tämättä opi ensimmäisen
yhteisen pelivuoden aika-
na”, Matti perustelee.
■
■
Molemmat
Oiva-
sen veljekset ovat pelan-
neet useita kausia myös
ulkomailla. Vaikka pallon
lyöminen on samanlaista
maasta riippumatta, arki
tuntuu Suomessa muka-
vammalta.
”Ulkomailla ollaan teke-
mässä töitä. Päivät koos-
tuvat lähinnä treeneistä
ja peleistä, muuten siellä
on aika yksin. Täällä pys-
tyy tapaamaan kavereita
ja perhettä, joten arjesta
nauttii ihan eri tavalla”,
miehet pohtivat.
Matti on loimaalaistu-
nut vahvasti, mutta Mi-
kon haaveissa siintää
mahdollisesti vielä muu-
tama vuosi ulkomailla.
”Jos saan hyvän sopi-
muksen, niin olen valmis
vielä lähtemään. Kaikki
kuitenkin riippuu tarjo-
uksista, sillä sen verran ul-
komaita on jo tullut kier-
rettyä, että ihan minne ta-
hansa en enää lähde”, hän
pohtii.
■
■
Matti
ja Mikko Oiva-
nen uskovat, että Hurri-
kaanilla on tällä kaudel-
la kasassa joukkue, joka
kamppailee Mestaruuslii-
gan kirkkaimmasta mita-
lista.
”Meillä on loistava po-
rukka, jossa vallitsee hy-
vä henki. Voisi sanoa, et-
tä kemiat toimivat yhteen
jopa poikkeuksellisen hy-
vin, kun joukkueessa ei
ole mitään ristiriitoja”,
Matti sanoo.
Myös Mikon mukaan
pakka on hyvin kasassa.
”Joukkue on todella ta-
sainen, mikä auttaa sii-
hen, että vaikka jollain
olisi heikompi päivä, niin
muuta tasoittavat. Aina-
kin tähän mennessä teke-
minen on ollut varmaa”,
hän toteaa.
Oivaset uskaltavatkin
sanoa ääneen, että tällä
kaudella tavoitellaan vain
voittoa.
”Hurrikaani pelaa sel-
västi parasta kauttaan, jo-
ten tavoitteita ei missään
tapauksessa voida lait-
taa yhtään alemmas. Toki
kärjessä on tiukkaa ja vas-
tustajat ovat kovia, mutta
mahdollisuudet ovat nyt
paremmat kuin koskaan”,
Matti painottaa.
■
■
Jos
veljekset pääsisivät
toivomaan, Mestaruuslii-
gan finaalissa kohtaisi-
vat myöhemmin keväällä
Hurrikaani ja VaLaPa.
”Se olisi monessakin
mielessä herkullinen ti-
lanne. Tämän alueen ylei-
sö varmasti nauttisi mei-
dän kohtaamisestamme,
joten hallit saataisiin täy-
teen.
VaLePa antaa aina tiu-
kan vastuksen, joten pys-
tyisimme varmasti tarjoa-
maan hyvää vääntöä. Li-
säksi VaLePassa on niin
paljon tuttuja, että hei-
dän kohtaamisensa ken-
tällä tuntuisi henkilökoh-
taisesti hienolta”, veljek-
set pohtivat.
Junnutoiminta ensiarvoisen tärkeää
Alueviestin jakelualueel-
ta ponnistaa hämmästyt-
tävän suuri määrä kova-
tasoisia lentopalloilijoita.
Oivastenkin vielä pe-
latessa maajoukkuees-
sa, oli suurin osa pelaa-
jista kotoisin lähialu-
eelta. Onko tämän alu-
een juomavedessä jo-
tain erityistä, vai mistä
on kyse?
”Uskon, että menes-
tyksen takana on ju-
nioritoiminta, joka on
varsinkin Sastamalassa
ja Loimaalla aktiivista.
Siitä kaikki lähtee, sil-
lä ilman junnutoimin-
taa ei tule aikuisia me-
nestyjiäkään”,
Mikko
muistuttaa.
Siksi Oivasen veljek-
set ovat erityisen tyyty-
väisiä siitä, että LP Vam-
pulan menestyksen myö-
tä lentopallotoiminta on
Huittisissakin useamman
hiljaisen vuoden jälkeen
aktivoitunut.
”Lentopallo on viime
vuosina nostanut pää-
tään varsinkin tällä mei-
dän omalla alueellamme.
Näkyvyyden myötä lajin
pariin tulee uusia harras-
tajia ja sitä kautta varmas-
ti myös lisää menestystä.
Nyt on menossa hyvä
kierre”,
Matti
uskoo.
Matti ja Mikko Oivanen toivovat, että lentopallo keräisi enemmän katsojia pelikenttien laidoil-
le. ”Paikalla oleva yleisö luo tunnelman”, veljekset sanovat. Kuva: Juuso Riponiemi.
Asemakaavoitus
Raivion 2. asemakaavanmuutosehdotus
Asemakaava koskee Sastamalan keskustassa aluetta,
joka rajoittuu pohjoisessa Tampere - Pori rautatiehen,
idässä Varikonkatuun, lounaassa Asemakatuun ja län-
nessä rautatieaseman alueeseen. Tavoitteena on tarkis-
taa asemakaava ajanmukaiseksi ja säilyttää Sastamalan
kaupungin keskustakuva rikkaana ja ajallisesti moni-
naisena ja mahdollistaa keskustarakennetta eheyttävä
asuin- ja liikerakennusten laadukas rakentaminen Ase-
makadun varteen. Lisätietoja antaa kaavoitusarkkiteh-
ti Timo Silomaa, puh. 040 506 2520.
Asemakaavanmuutosehdotus pidetään nähtävillä
25.1.2017 — 24.2.2017 yhdyskuntasuunnittelun tiloissa
kaupungintalon 2. kerroksessa ja internetissä Sastama-
lan kaupungin kaavoituksen sivuilla
kaupunki.fi. Mahdolliset kirjalliset muistutukset ehdo-
tusta vastaan tulee jättää tänä aikana kaupunginhal-
litukselle osoitettuina joko postitse osoitteella PL 23,
38201 SASTAMALA tai sähköpostitse osoitteella sasta-
Sastamalassa 17.1.2017
Kaupunginhallitus
Nuorten kesätyöllistämistuki
yrityksille, maatiloille ja yhteisöille
Sastamalan kaupunki myöntää hakemusten perusteella
kesätyöllistämistukea Sastamalassa toimiville yrityksille,
maatiloille ja yhteisöille (hakijalla oltava y-tunnus), jot-
ka työllistävät vuonna 1997–2001 syntyneen sastamala-
laisen nuoren touko–syyskuun aikana siten, että makset-
tava bruttopalkka on vähintään 600 euroa.
Kesätyöllistämistuen suuruus on 300 euroa em. työllis-
tämisajalta yhtä kesätyöntekijää kohti.
Kesätyöllistämistuen hakuaika on 20.1.2017 – 31.3.2017
klo 15.00 mennessä.
Hakuilmoitus kokonaisuutena ja hakulomake löytyy ko-
tisivuiltamme
Lomakkeita saa myös kaupungintalolta.
Lisätietoja antaa palvelusihteeri Aulikki Lehtinen, puh.
040 488 0204 tai hallintojohtaja Tapio Rautava, puh
040 488 0202.
Sastamalan kaupunginhallitus
Poliisin piiristä
Rakennuspalojen määrä
tuplaantui Sastamalassa
Auto törmäsi
liikenteenjakajaan Laviassa
Laviassa Tampereentiel-
lä ajoi henkilöauto lii-
kenteenjakajaan sun-
nuntaina iltapäivällä vä-
hän ennen neljää. Polii-
sista kerrotaan, että tör-
mäyksen jälkeen auto
oli poistunut paikalta.
Liikennemerkki katkesi
rytäkässä.
Kaksi loukkaantui
nokkakolarissa Sastamalassa
Sastamalassa valtatiel-
lä 12 henkilöauto ja
pakettiauto kolaroivat
sunnuntai-iltana. Pelas-
tuslaitos sai hälytyksen
noin kello 17.50. Nok-
kakolari tapahtui noin
600 metriä ennen No-
kian rajaa. Poliisista ker-
rotaan, että pakettiauto
oli matkalla kohti Vam-
malaa ja henkilöauto
vastakkaiseen suuntaan.
Autot törmäsivät toisiin-
sa vasempien etukulmi-
en kohdalta.
Kuljettajat loukkaan-
tuivat onnettomuudes-
sa. Heidät vietiin jatko-
hoitoon. Autot vaurioi-
tuivat ja hinauspalvelu
haki ne paikalta. Alko-
holilla ei epäillä olevan
osuutta tapahtumiin.
Sastamalassa pelastus-
laitoksen tehtävät li-
sääntyivät viime vuon-
na toiseksi eniten Pir-
kanmaalla. Rakennus-
palojen määrä kaksin-
kertaistui.
Rakennuspaloja oli
Sastamalassa viime
vuonna kahdeksantois-
ta, kun niitä edeltävänä
vuonna oli yhdeksän.
Myös maasto- ja liiken-
nevälinepalojen määräs-
sä on vastaavaa kasvua.
Maastopaloja oli vii-
me vuonna kolmetois-
ta, toissa vuonna kuusi.
Liikennevälinepalojen
määrä nousi kahdeksas-
ta viiteentoista. Lisäksi
muita tulipaloja oli vii-
me vuonna kolmetois-
ta, edeltävänä vuonna
kymmenen.
Pirkanmaalla ainoas-
taan Tampereella pelas-
tuslaitoksen tehtävät li-
sääntyivät enemmän
kuin Sastamalassa.
