8
Keskiviikko 15.2.2017
Vieraskynä
•
•
Marko Vesterbacka
Siksi tarinat ovat
tärkeitä
Reilun viikon verran on muisteltu Tampereel-
la 86-vuotiaana kuollutta Pertti Paloheimoa.
Paloheimo oli vakuutusyhtiöjohtaja, urheilu-
johtaja ja paljon muuta.
Paloheimo oli johtanut myös televisiota ja is-
tunut Kirjayhtymän hallituksessa. Hän ym-
märsi tarinoiden arvon. Hän itse oli joukon
keskellä viihtynyt voimakasääninen tarinan-
kertoja. Lehdissä on siteerattu katkelmia hä-
nen omaelämäkerrallisesta muistelmakirjas-
taan ”P. Paloheimo, Pispalan Tarmo” (WSOY
1997).
Paloheimo korosti aina, että oma taustansa
tulee tuntea ja tunnustaa. ”Taustaa” ei pidä
ymmärtää liian yksioikoisesti esimerkiksi yh-
deksi paikaksi. Useimpien ellei kaikkien mei-
dän taustat ovat moninaisia ja jännitteisiä.
Moninaisuus ei ole ongelma vaan voimavara,
josta voi elämässään ammentaa, kuten Palo-
heimo ammensi siitä, että oli työväen urheilu-
seuraan kuulunut porvarisperheen poika Pis-
palasta. Eikä Pispalakaan yksinään Pertti Pa-
loheimoa tehnyt, tietenkään.
Sain julkaista Paloheimon viimeisen kirjan.
Kun Warelian ensimmäinen teos Nikru oli
syksyllä 2007 ilmestynyt, Paloheimo soitti pi-
an ja kutsui kotiinsa käymään. Hän oli kir-
joittamassa muisteluksiaan sotakesästä 1944.
Sinä kesänä hän täytti 14 vuotta, joi ensim-
mäisen ryyppynsä Naantalin Rantaravinto-
lassa ja näki Toijalan rautatieasemalla ju-
nanvaunuittain kaatuneiden nuorten mies-
ten arkkuja. Kesä 1944 Naantalissa ja Toija-
lassa oli hänen elämänsä avainkokemuksia,
hänen taustansa siihen, että hänestä tuli rau-
hantyön ja sovinnollisuuden tärkeyttä koros-
tava yhteiskunnallinen vaikuttaja.
Paloheimo olisi voinut viedä käsikirjoituksen-
sa isoihinkin kustannustaloihin, mutta hän
tarjosi sitä yhden kirjan julkaisseelle aloitte-
levalle kustantajalle. Paloheimo ei kaivannut
tälle kirjalle isoa julkisuutta ja suurta lukija-
määrää; tärkeää oli saada jakaa sitä itselleen
merkityksellisille ihmisille.
Kirjan nimeksi tuli ”Naantali 11.6.1944” ja
se julkaistiin Naantalin Rantaravintolassa
11.6.2008.
Paloheimo kiteyttää kirjansa esipuheessa ver-
rattoman hyvin, miksi tällaisia muisteluksia
tarvitaan:
Olen halunnut tallentaa muistoni lähinnä lapsille,
mahdollisesti jopa lastenlapsille, läheisilleni. Eh-
käpä tämänkaltainen, hyvin subjektiivinen kronik-
ka sytyttää kipinän sukupolvien vaihtuessa arvioi-
da mennyttä – niin toivon. Menneisyys pitää tun-
tea, ettei sama toistuisi.
Kouluopetus ei kerro kaikkea, syy-yhteydet haalis-
tuvat, tarvitaan tutkitun tiedon tilkkeeksi aikalais-
ten tarinoita. Ajan riento suo harvoin mahdolli-
suuden pysähtyä, istua alas, hengähtää, katsoa
luvallisesti taaksepäin. Siksi tarinat ovat tärkeitä.
Tarina on osa historiaa. Tarinassa on aina muka-
na hyppysellinen kertojan ääntä.
Pieni syvällinen kirja teki vaikutuksen moniin
lukijoihinsa. Harri Holkeri esimerkiksi kertoi
lukeneensa sen kolmeen kertaan. Kirjan sano-
ma rauhan arvosta on ehkä muuttunut entis-
tä ajankohtaisemmaksi.
Lastenlastenkin uskon arvostavan, että heillä
on oma kirja, johon isoisä halusi heille muis-
tonsa tallentaa.
Kirjoittaja on kirjantekijä ja poliisiviestinnän opettaja.
OP
Asuntovelallisen hyvä
varautua korkojen nousuun
▶
▶
Vaikka OP-pankkien toimitusjohtajat kantavat huolta alueen
väestönkehityksestä, ainakin viime vuonna väkeä riitti vielä hyvin
alueen pankkien asiakkaiksi.
Kuvassa OP Mouhijärven Rainer Sillanpää, OP Kiikoisten uusi toimitusjohtaja Kirsi Soltin, OP
Punkalaitumen Petri Antila ja OP Sastamalan Jyrki Rantala.
•
•
Minna Isotalo
Matala korkotaso asettaa
pankkitoimijoille omat
haasteensa, todettiin OP-
ryhmän pankkien tulos-
julkistustilaisuudessa vii-
me viikolla.
Valtakunnallisesti OP-
ryhmä teki viime vuon-
na ennätyksellisen 1,1
miljardin euron tuloksen.
Alueellisesti OP-pankki-
en vuosi oli tuloksellises-
ti "mukiinmenevä", ku-
ten OP Sastamalan toimi-
tusjohtaja
Jyrki Rantala
asian kiteyttää.
Kaikkien alueen nel-
jän OP-pankin vakavarai-
suusaste on hyvä. Ne te-
kivät yhteensä 4,74 mil-
joonaa euroa liikevoittoa,
josta bonuksina omista-
jille palautui 1,31 miljoo-
naa euroa.
OP Sastamala teki 2,47
miljoonaa euroa liike-
voittoa ja maksoi bonuk-
sina asiakasomistajille
0,74 miljoonaa euroa. OP
Mouhijärven liikevoitto
oli 0,71 ja bonukset 0,23
miljoonaa euroa, OP Kii-
koisten 0,32 ja 0,1 miljoo-
naa euroa sekä OP Punka-
laitumen 1,24 ja 0,24 mil-
joonaa euroa.
■
■
Asuntovelallisia
matalat korot hellivät
vielä tänä ja kenties en-
si vuonnakin, mutta OP-
pankkien toimitusjohtajat
pitävät selvänä, että ylei-
sen taloustilanteen hel-
pottuessa lainojen korot-
kin kääntyvät jossain vai-
heessa nousuun.
"Pitkällä aikavälillä nou-
supaineita taatusti on. Iso-
jen asuntolainojen suh-
teen kannattaa olla varo-
vainen ja varautua muu-
tokseen."
Asiakasnäkökulmasta
päätös OPn Kiikan kontto-
rin sulkemisesta on valitet-
tava. Kiikan toimipiste su-
lautetaan Vammalan kont-
toriin vuoden 2017 lopus-
sa. Konttorin yksi työnte-
kijä siirtyy Vammalaan.
Jyrki Rantalan mukaan
muutoksen taustalla on
voimakas asiakaskäyt-
täytymisen muutos. Kii-
kan konttori on ollut au-
ki vain kahtena päivänä
viikossa.
"Yksittäiselle ihmisel-
le tämä on harminpaik-
ka, mutta toiminta on so-
peutettava ajan henkeen.
Sama kohtalo on ollut ai-
emmin jo Illon, Sammal-
joen ja Stormin kontto-
reilla."
■
■
OP
Punkalaitumen
Petri Antila
harmitte-
li, että Punkalaitumel-
ta poistuu bussilastilli-
sen verra väkeä vuosit-
tain. "Vaikka viime vuo-
si oli tasaista menoa, ovat
kasvun mahdollisuudet
vaikeat. Asuntomarkki-
nakaan ei vedä, ja asun-
tojen hinnat ovat todel-
la huokeat."
OP Mouhijärven
Rai-
ner Sillanpää
iloitsi siitä,
että Mouhijärvelle muut-
taa lapsiperheitä. Elinkei-
noelämä kasvaa ja kehit-
tyy myös.
OP Kiikoisten uusi toi-
mitusjohtaja
Kirsi Soltin
kuvaili pankin kulunutta
vuotta vakaan, maltillisen
kasvun ajaksi. Pankin ris-
kit ovat hyvin hallinnassa.
■
■
Vaikka
OP-pankkien
toimitusjohtajat kantavat
huolta alueen väestönke-
hityksestä, ainakin viime
vuonna väkeä riitti vie-
lä hyvin alueen pankki-
en asiakkaiksi. Uusia asi-
akkaita OP Sastamalassa,
Mouhijärvellä, Punkalai-
tumella ja Kiikoisissa oli
yhteensä 940.
OP Sastamalassa uusia
asiakkuuksia syntyi kak-
sinkertainen määrä edel-
lisvuoteen nähden, peräti
586. Jyrki Rantala myön-
tää, että kilpailijoiden te-
kemillä ratkaisuilla on ol-
lut vaikutusta OPn me-
nestykseen, mutta koros-
taa, että merkittävä lisäys
johtui ennen kaikkea pan-
kin omista päätöksistä.
•
•
Minna Isotalo
”Minne menet, Sastama-
la?” kysyy OP Sastama-
lan toimitusjohtaja
Jyr-
ki Rantala
ja peräänkuu-
luttaa konkreettisia toi-
mia paikkakunnan asu-
kasmäärän kasvattami-
seksi.
Rantala toteaa, että
sastamalalaisissa yrityk-
sissä käy paljon työn-
tekijöitä muilta paikka-
kunnilta. Liian harvoin
työntekijät kuitenkaan
muuttavat perheineen
Sastamalaan.
”Kaupunki voisi pal-
kata muuttoasiamiehen,
joka ottaa kopin uudes-
ta työntekijästä ja hänen
perheestään, auttaa hei-
tä uuden elämän alkuun.”
■
■
Sastamalassa
on
Rantalan mukaan upea
luonto, hyvät liiken-
neyhteydet maakunta-
keskuksiin ja hyvät pai-
kalliset palvelut. Mutta
vetovoimaa uupuu. Ran-
tala harmittelee, ettei
Sastamalasta löydy yh-
teistä tahtotilaa.
Visioi-
ta ja strategioita on teh-
ty, mutta mitään ei ta-
pahdu. Uimahalli on
Rantalan mukaan yksi
esimerkki siitä, etteivät
asiat etene Sastamalassa.
”Henkilökohtaisesti
toivon, että uimahalli-
asiaan löytyy ratkaisu.
Se olisi juuri sellainen
positiivinen signaali, jo-
ta tämä kaupunki tarvit-
see.”
■
■
Rantalan
mieles-
tä paukkuja tulisi lait-
taa enemmän valtatie 12
varrella sijaitsevien aluei-
den kehittämiseen, Häi-
jään ohella. Tontit eivät
käy kaupaksi, jos ne si-
jaitsevat väärissä paikois-
sa. Tampereen suunnassa
on imua.
”Markkinoinnissa on
epäonnistuttu, jos ei Sas-
tamalaa vieläkään tunne-
ta. Pitääkö meidän ottaa
Vammala-nimi takaisin?”
Rantala kysyy.
”Uimahalli olisi positiivinen signaali”
