15
Keskiviikko 22.3.2017
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Kaksoiskaupungista
kasvaa uimahallien
ehdoton paratiisi
Silloin elettiin 2000-luvun alkutaipa-
letta, kun silloinen Vammala ja Huit-
tinen puuhastelivat kaksoiskaupun-
kia. Tarkoituksena oli entisestään sy-
ventää yhteistyötä, ei tehdä kunta-
liitosta, vaikka sellaisestakin on jos-
kus rupateltu. Mukaan olisi tietenkin
otettu ainakin Äetsä. Suunniteltiin
jopa nauhamaista kaupunkiraken-
netta näiden kahden eri maakunnis-
sa ja lääneissä olleiden kaupunkien
välille.
Hanke eteni niin pitkälle, että kau-
punginvaltuustot pitivät yhteisen ko-
kouksen Risto Ryti-salissa Huittisissa.
Ylistettiin hanketta ja puhuttiin pal-
jon. Sovittiin myös, että seuraava ko-
koontuminen tapahtuu Vammalassa,
kun valmistelu on lähempänä maa-
lia. Tuota kokousta ei koskaan pidet-
ty. Sitä nauhamaista kuntaa viriteltiin
myös Äetsässä, jossa Kiikkaa ja Pehu-
laa yritettiin yhdistää nauhakunnak-
si. Vähän vaiheeseen jäi sekin.
Nyt ei puhuta kaksoiskaupungista
eikä kuntaliitoksesta. Silti siitä haa-
veillusta kaksoiskaupungista on kas-
vamassa ehdoton uimahallien para-
tiisi. Huittisissa on vanha halli ehos-
tettu isolla rahalla hulppeaksi pols-
kintapaikaksi. Sastamalassa on kak-
si tiensä päässä olevaa hallia: Keiky-
än halli ja Kiikan hali. Mutta lisää on
tulollaan, ehkä. Vammalaan ja Sas-
tamalaan on puuhattu komeata hal-
lia yli viisikymmentä vuodenkiertoa.
On suunniteltu ainakin kolmasti, teh-
ty tutustumismatkoja ja kaivettu ra-
hoja. Turhaan.
Nyt kuntapoliitikkojen ja kuntapoli-
tiikkaan pyrkivien äänenpainot ovat
varsin yhteneväiset. Tuleva uusi kau-
punginvaltuusto vetää kuulemma lin-
joja hallin suhteen. No, niinhän ne
valtuustot ovat vetäneet vuosikymme-
niä. Yleensä punakynällä.
Sastamalassa ollaan jälleen hieman
myöhässä. Huittinen ehosti hallin-
sa ja markkinoi sitä myös Sastama-
lan suuntaan ja toivoo täältä sank-
koja joukkoja polskimaan. Jos kaikis-
ta epäilyistä huolimatta Sastamalaan
nousee halli, niin kuinkas sitten käy.
Käykö niin, että sekä Huittisten että
Sastamalan halleissa on lian vähän
käyttäjiä ja kilpailu tiivistyy?
Sastamalan uimahallin rahoituskuvi-
ot ovet selkenemässä. Niistä sitten lis-
sää ensi viikolla.
Tämmöstä aprillipäivää odotellessa.
Kiikan vanhainkoti ”soten uhri”
Valtuusto teki 13.3. koko-
uksessaan päätöksen Kii-
kan vanhainkodin toi-
minnan lopettamisesta.
Asiaa on käsitelty mones-
sakin kokouksessa aina sa-
malla lopputuloksella.
Seudun asukkaat ovat
olleet aloitteellisia säilyt-
tääkseen toiminnot enti-
sellään keräten pariinkin
otteeseen vahvan nimilis-
tan kodin puolesta. Kansa-
laisvaikuttamisella ei nyt
saavutettu toivottua tulos-
ta ja ovet sulkeutuvat tie-
tyllä aikataululla. Ihmet-
telyä on herättänyt mo-
netkin asiat. Lähivuosina
paikkaa on kunnostettu n.
500.000 €:lla ,2015 varat-
tiin varoja lisäinvestoin-
teihin, seuraavaksi aloite-
taankin tiedustella virka-
miestyönä, onko haluk-
kaita yksityisiä rakenta-
maan kiikkaan hoitokotia,
tonttikin oli jo katsottu-
na. Kun sieltä näytettiin
vihreää valoa, uotiin val-
tuustoon hallituksen val-
mistelema esitys anhain-
kodin sulkemisesta. Mie-
lestäni asian valmistelu ei
ole kaikilta osiltaan ollut
läpinäkyvää eikä korrektia.
Päätös on nyt kuitenkin
tehty ja demokratia on to-
teutunut.
Perusteluissa tuleva
maakuntamalli eli sote
oli ratkaisevassa asemas-
sa ja siihen vedottiin voi-
makkaasti sulkemispää-
töstä tehtäessä. Usein tu-
li myös esiin sana valin-
nanvapaus. Kiikassa oli
ennen tätä päätöstä va-
ra valita hoitopaikkan-
sa, mutta nyt jää jäljelle
valmistuva yksityinen lai-
tos. Tarkoittiko valinnan-
vapaus sitä, että asukas
voi valita huoneen joko
1 tai 2:lla ikkunalla, epäi-
len ettei. En vastusta yk-
sityistä palvelua kunnal-
lisen rinnalla, mutta jos
oma lopetetaan tehden ti-
laa näille yrittäjille, niin
se ei ole kansalaistemme
etu. Kilpailutusta tehdes-
sä pitäisi ehdottomasti
suosia ja laittaa jopa eh-
doksi, että yritys maksaa
veronsa suomeen. Tule-
vina vuosina nämä yri-
tykset ulosmittaavat mel-
koisesti meidän verova-
rojamme, mutta harvat
niistä palauttavat voitto-
jaan tänne. Kunnissa ele-
tään nyt siirtymäaikaa
ja valmistaudutaan maa-
kuntamallin tuloon. On
huolestuttavaa, että py-
ritään irti omasta palve-
luntuotannosta ulkoista-
malla niitä muille. Vaik-
ka 60 % kunnan budjetis-
ta siirtyy maakunnalle, ei
täällä asuvat ihmiset siir-
ry minnekkään, vaan ha-
luavat edelleen asua ja ol-
la lähellä palveluja sekä
omaisiaan. Olemme pal-
josta kiitollisia ikäihmisil-
lemme, jotka ovat raken-
taneet yhteiskuntaamme
ja aikoinaan huolehti-
neet meistä. Nyt on mei-
dän vuoromme huoleh-
tia heistä. Lopuksi haluan
sanoa teille, jotka jaksoit-
te uskoa kiikan vanhain-
kodin toiminnan jatku-
miseen ja kaikkenne sen
eteen teitte, olkaa ylpei-
tä itsestänne ja kantakaa
edelleen huolta vanhuk-
sistanne myös uuden toi-
mijan tiloissa.
Simo Myrskyranta
Perussuomalaiset – hallituksen
sosiaalisena omatuntona
Perussuomalaiset ovat
toimineet hallitukses-
sa sosiaalisena omatun-
toa. Olemme määrätietoi-
sesti vaikeassa taloudelli-
sessa ja poliittisessa raos-
sa estäneet kaikkein köy-
hempiin kohdistuvat leik-
kaukset. Takuueläkettä on
nostettu, Yle-vero poistet-
tiin 300 000 pienituloisel-
ta, peruspäivärahaa ei lei-
kata työttömiltä, kotihoi-
dontukea ei leikata, ko-
tihoidontukea ei leikata,
omaishoitajien vapaapäi-
viä lisättiin, eläkeläisten
asumistukea ei leikata,
toimeentulotuen indeksi-
sidonnaisuus säilyy, ansi-
osidonnaisen työttömyys-
turvan taso säilyy, vaikka
sitä lyhennettiin niin kuin
yhdessä ay-liikkeen kanssa
sovittiin. Tässä vain muu-
tamia esimerkkejäperus-
suomalaisten saavutuksis-
ta ensimmäiseltä hallitus-
taipaleelta.
Vaikka demarit, viherva-
semmisto sekä myös hal-
lituskumppanimme ovat
leikkausten vastapainok-
si esittäneet arvonlisän
korotusta, niin perussuo-
malaiset ovat sen torju-
neet. Arvonlisäveron ko-
rotus rankaisisi julmem-
min köyhiä. Perussuoma-
laisten esityksestä on puo-
luetukea laskettu kahdesti.
Kaikkien muiden puoluei-
den, myös koko opposi-
tion esitys ylimääräisestä
puoluetuesta maakunta-
vaaleja varten kaatui pe-
russuomalaisten toimes-
ta. Puoluetuista säästetyt
eurot on ohjattu keskitu-
loisten ja köyhien kansa-
laisten palvelujen turvaa-
miseen.
Demarit ja vihervasem-
misto on vaatinut laitto-
masti maahan jääneille
sosiaaliturvaa, terveyspal-
veluja ja ilmaisia asunto-
ja. Perussuomalaiset ovat
määrätietoisesti nämä
vaatimukset torjuneet.
Olemme saaneet rasistin
leiman, kun emme halua
leikata suomalaisten so-
siaaliturvaa laittomasti
maahan jääneiden turva-
järjestelmien rahoittami-
seksi. Tämä taistelu siirtyy
nyt sitten kuntatasolle.
Perussuomalaisten selkeä
linja on, että laittomasti
maassa oleskelevat on pa-
lautettava lähtömaihinsa.
Laittomasti maassa ole-
vat tietävät tämän ja sik-
si eivät pyrikään kuntiin,
joissa perussuomalaisil-
la on suurin valtuusto-
ryhmä. Tässäkin on hyvä
esimerkki siitä, että pe-
russuomalaiset puolusta-
vat suomalaisia, eli ensin
on turvattava suomalais-
ten hyvinvoinnin rahoit-
taminen.
Ystävälläni Pirkko Nie-
mellä on väärä tieto. Ki-
ky-sopimuksen tekivät ai-
van itsenäisesti työnteki-
jä- ja työnantajajärjestöt.
Näin ollen kuntapuolen
lomarahojen leikkaukses-
ta on moitteiden ja vali-
tusten oikea osoite julki-
sen sektorin liitot -ei hal-
litus.
Maire Villo
kuntavaaliehdokas
Sastamalan
Perussuomalaiset
Sastamalani, minne menet ?
Kun Sastamalan kaupun-
ki 8 vuotta sitten perustet-
tiin, näkymät olivat lupaa-
vat. Monessakin mielessä.
Lounais-Pirkanmaan seu-
tukunta, johon kuului
enimmillään kuusi kun-
taa, oli yhtäkkiä muuttu-
nut yhdeksi kaupungiksi
. Sastamalalle luotiin yle-
vät tavoitteet, väkiluvun
väkevää kasvua pidettiin
itsestäänselvyytenä, otet-
tiin käyttöön prosessior-
ganisaatio ja luotiin luot-
tamushenkilöiden massii-
vinen armeija, jonka sit-
ten piti huolehtia demo-
kratian toteutumisesta.
Tänään, vuoden 2017
kuntavaalien kynnyksellä,
nähdään, että vain harva
silloisista tavoitteista on
täysin toteutunut. Niin-
pä prosessiorganisaatiota
ollaan purkamassa liian
jäykkyyden takia, ja vä-
kilukumme on tuhdissa
laskussa (ollut koko Sas-
tamalan ajan).Kaupungis-
ta on puuttunut se intohi-
moinen draivi-tekemisen
meininki, jota kasvuun ja
nousuun vaaditaan. To-
ki hyvääkin on saatu: on
tehty isoja ja kauaskantoi-
sia investointeja, säilytet-
ty peruspalveluita terve-
ysasemineen ja (varauksin
) kouluineen, myös liitos-
kunnissa. On myös kor-
jattu kaavoituksella raken-
tamisen sumppuja - tai ai-
nakin yritetty korjata.
Paljosta on kuitenkin
luovuttukin. Laitoshoitoa
on rajusti supistettu, ja
viety vanhustenhuoltoa
kotihoidon ja tehostetun
palveluasumisen suun-
taan. On myös myyty en-
nen niin tuiki tärkeitä
kiinteistöjä. On supistettu
kirjastojen ja sivuterveys-
asemien aukioloaikoja jo-
pa valtuuston tahdon vas-
taisesti. Myös pienet ky-
läkoulut on hiljalleen hi-
vuttaen lopetettu. Samalla
koulukyyditysten kustan-
nukset ovat räjähtäneet
melkeinpä hallitsemat-
tomaan kasvuun. Näissä
asioissa seuraava valtuus-
to on paljon vartijana.
Kaupungin velkataak-
ka on pysynyt hallinnas-
sa, joskin pikkuhiljaa kas-
vanut. Konsernivelka mu-
kaan lukien rämmimme
80 miljoonan euron tasol-
la. Tähän päälle tulevat
vielä Huittisten keskus-
puhdistamon takausvas-
tuut. Tottakai se on pal-
jon, mutta osa siitä on kyl-
lä järjellä ymmärrettävis-
sä. Investointiohjelma lä-
hivuosille on tiukka, eikä
siinä ole mukana viimeai-
koina kuumaan keskus-
teluun taas nostettua ui-
mahallia. Olen sitä miel-
tä, että jos se rakennetaan,
niin rahoitusta pitää tulla
muualtakin, kuin kaupun-
gin kukkarosta.
Entäpä sitten Sote? Se
häipyy kaupungin tasees-
ta mitä ilmeisimmin parin
vuoden päästä, mutta su-
pistaa velkataakkaamme
vain noin 10 miljoonal-
la. Velvoitteemme pitää
siis hoitaa 8,45 %:n vero-
prosentilla, ainakin aluk-
si. Kun Sote häipyy, jäl-
jelle jää koulutus, sivistys,
kulttuuri, rakentamiseen
ja kaavoitukseen liittyvät
tehtävät, elinkeinot sekä
infran ylläpito. Myös en-
naltaehkäisevä terveyden-
huolto jää. Siihen tulisikin
panostaa poikkihallinnol-
lisin keinoin. Kunnalla
riittää siis tehtäviä jatkos-
sakin, vaikka yli 60% bud-
jetista pyyhkäistään pois.
Olen itse pitkäaikainen
diabeetikko, ja sitoutu-
nut terveysehdokkaak-
si näissä kuntavaaleissa.
Se tarkoittaa sitä, että lu-
paan huolehtia mahdolli-
simman terveistä arvois-
ta päätöksienteossa ja val-
voa niiden mukanaole-
mista kaikessa kaupun-
gin päätöksenteossa . Dia-
betes on aina huolenaihe
siihen sairastuvalle, mut-
ta se on uhka myös kau-
pungin taloudelle. Tervey-
denhuoltomme menoista
lähes 20% aiheutuu siitä,
ja osuus on jyrkästi kasva-
va. Sairauden ennaltaeh-
käisyyn pitää kaikin kei-
noin panostaa. Myös kau-
pungilla on siihen keino-
ja. Niitä pitää vain käyt-
tää-esimerkiksi liikunta-
paikoista ja edellytyksistä
huolehtimalla.
Olen Suodenniemiläi-
nen , pitkäaikainen val-
tuutettu. Mielestäni kau-
punkia pitää kehittää ko-
konaisuutena, kaikki en-
tiset kunnat huomioiden.
Suodenniemikin on osa
Sastamalaa , yksi sen kau-
neimmista alueista. Mei-
dänkin pyöriemme pitää
pyöriä. Tulevaisuudessa-
kin.
Tarmo Seppä
Valtuutettu, valtuusto-
ehdokas
(Kesk).
