34
Keskiviikko 5.4.2017
Puheenvuoro
”Onneksi äiti on nyt turvassa”
▶
▶
Alzheimeria sairastavan Liisan tytär Jaana Sundberg ihmettelee, miksi vanhuspalveluita koskeva
päätöksenteko kestää niin kauan ja miksei yksityiselle pääse palvelusetelillä.
•
•
Minna Isotalo
”Onneksi äiti on nyt tur-
vassa, mutta moni asia on
edelleen epäselvä”, huo-
kaa
Jaana Sundberg
ja si-
littää äitinsä
Liisan
hiuk-
sia.
Alzheimeria sairastava
Liisa on ollut muutaman
viikon Kiikan vanhainko-
dissa.
Kyseessä on lyhytaikai-
nen hoivapaikka. Liisa jo-
nottaa vakituista Sotesin
tehostetun palveluasumi-
sen paikkaa, jonka pitäisi
olla tiedossa kolmen kuu-
kauden sisällä saadusta
päätöksestä.
”Tämä on hänelle itsel-
leen ja meille omaisille
stressaavaa, koska äiti pel-
kää vieraissa paikoissa ja
unohtelee missä on”, Jaa-
na Sunberg selvittää.
■
■
Ennen
Kiikan van-
hainkotia Liisa asui vuok-
ra-asunnossa. Vuosia hä-
nen luonaan kävi kotihoi-
taja kolme kertaa päivässä.
”Oma koti tuntui äi-
distä usein oudolta, hän
istui pimeässä ja kyseli
asuuko täällä joku muu-
kin. Ruoka oli syömät-
tä, jos hoitajalla ei ollut
aikaa vahtia hänen ruo-
kailuaan. Ryhdyin ha-
kemaan hänelle ympäri-
vuorokautista hoivapaik-
kaa marraskuussa. Myön-
teinen päätös tuli tosi-
aan pari viikkoa sitten,
sen jälkeen kun äiti oli
harhaillut yön ulkona.”
Liisan yöllinen seikkai-
lu päättyi onnekkaasti,
kun sandaaleissa ja ohu-
essa neuletakissa hortoil-
lut vanhus kiinnitti ohi
ajaneen perhetutun huo-
mion kuuden aikaan aa-
mulla. Tuttu soitti Jaa-
nan veljelle.
■
■
Odottavan
aika on
pitkä. Hoitopaikkapäätös-
tä odottavan vanhuksen
omaisten vielä pidempi,
tuumaa Jaana Sundberg
ja sanoo, ettei ole ajatuk-
sineen yksin.
”Prosessin aloittami-
sesta - eli siitä, kun en-
simmäisen kerran soitin
Sotesille palvelutarpeen
muutoksesta - on kulu-
nut yli puoli vuotta, ja
tämä vie kaikki mehut.
Äitini kunto ja mieli eh-
tivät romahtaa, ennen
kuin asiat selviävät. Voi
tätä byrokratian mää-
rää.”
Yrittäjänä Jaanan on ol-
lut mahdollista jättää työt
tekemättä, jotta hän on
voinut hoitaa äitinsä asi-
oita.
”Kärsin taloudellises-
ti omaan piikkiini, mutta
miten ahdistavaa täytyy-
kään olla niiden vanhus-
ten omaisilla, joiden työt
eivät jousta tällaisen elä-
mäntilanteen vuoksi. Jos
lasten päivähoitoon saa-
minen olisi yhtä vaikeaa,
kansa olisi ollut barrika-
deilla aikaa sitten.”
■
■
Jaana
Sundberg ym-
märtää, että vakituisiin
ympärivuorokautisen hoi-
don paikkoihin on jonoa,
eikä hänen äitinsä suin-
kaan ole jonossa ensim-
mäisenä. Yli hilseen Sund-
bergilla menee se, ettei
kaupungin hyväksymiin
yksityisiin hoivakoteihin
saa palveluseteleitä, vaik-
ka niissä olisi paikkoja va-
paana.
”Sotesin edustaja sanoi
minulle, että palveluse-
telipaikkoja on, muttei
palveluseteleitä. Palvelui-
ta on kenties mahdollista
ostaa tuetusti seuraavan
kerran kesällä. Miten tä-
mä voi olla mahdollista?”
Sotesi: Palvelutarpeen arviointi on tehtävä huolella
▶
▶
Palvelusetelit korvamerkitty, uusia myönnetään kuukausittain 3 - 4.
•
•
Minna Isotalo
Sotesin vt. asumispalve-
lujohtaja
Anne Hokka-
nen
korostaa, että asu-
mispalveluiden oikeu-
denmukainen kohdenta-
minen edellyttää yhden-
vertaisuuden turvaavaa
palvelutarpeen arviointia
eikä sitä voi tehdä huoli-
mattomasti.
”Hakeutuminen ym-
pärivuorokautiseen hoi-
toon lähtee pääsääntöi-
sesti kotihoidon palve-
lujen kautta ja pääosin
hoitohenkilökunnan
aloitteesta. Myös asiakas
tai omaiset voivat tehdä
aloitteen. Lähtökohtana
on, että kaikki mahdol-
liset kotona asumista tu-
kevat palvelut on käytet-
ty ja arvioitu”, Hokkanen
selvittää.
■
■
Kotihoidon
työn-
tekijä tekee jatkohoito-
paikan hakemiseksi pal-
velupyynnön, sas-lähet-
teen.
Kahden viikon välein
kokoontuva moniam-
matillinen ryhmä arvioi
täyttyvätkö asumispalve-
lujen kriteerit sekä mit-
kä ovat kotona asumisen
esteet ja voidaanko niitä
poistaa.
”Asiakkaiden kohdalla
voi tapahtua kuntoutu-
mista mahdollisesta äkil-
lisestä vammasta tai sai-
raudesta. Tämän vuok-
si ei voi tehdä nopeita
ratkaisuja kotona pär-
jäämättömyydestä. Asi-
akkaalla voi olla välillä
myös sairaalajaksoja.”
Pääosin asumispalve-
luihin tulevat asiakkaat
ovat olleet kotihoidon
piirissä ja seurannassa
pitkään. Hokkasen mu-
kaan prosessi voi venyä
puoleen vuoteen vain,
jos kyse on kotihoidolle
entuudestaan tuntemat-
tomasta asiakkaasta.
■
■
Sosiaali-
ja ter-
veysjohtaja
Päivi Tryy-
kin
mukaan tehostetun
palveluasumisen paik-
kaa odotti Sastamalassa
huhtikuun alussa 21 ih-
mistä.
Lain mukaan ympä-
rivuorokautisen hoivan
paikka tulee löytyä kol-
men kuukauden sisällä
sen myöntämisestä.
Sastamalassa harva
vanhus joutuu odotta-
maan koko kolmea kuu-
kautta.
”Tällä hetkellä paikko-
ja ovat saaneet pääsään-
töisesti maaliskuussa pää-
töksen saaneet, poikke-
uksena tiettyä, omaan va-
lintaan perustuvaa paik-
kaa odottavat. Silloin
odotusaika voi olla pi-
dempi.”
■
■
Tryykin
mukaan yk-
sityiseltä ostettavaan hoi-
vaan tarkoitetut kaupun-
gin palvelusetelit eivät
ole loppu, mutta niitä ei
ole tällä haavaa käytettä-
vissä.
Seteleihin tarkoitettu
määräraha on korvamer-
kitty nyt voimassa ole-
viin palvelusopimuksiin.
”Määrärahan tulee riit-
tää koko vuodeksi kaikki-
en palveluseteliasiakkai-
den käyttöön. Tasaisel-
la jaolla laskettuna uusia
palveluseteleitä myönne-
tään 3 - 4 joka kuukausi.”
Käytännössä tämä
tarkoittaa sitä, että uu-
sia palveluseteleitä voi-
daan myöntää, kun asi-
akkaita poistuu palve-
lun piiristä.
Palveluseteleitä käyt-
tää tällä hetkellä 105
vanhusta.
Päivi Tryyki korostaa,
että määrärahaa vara-
taan huomioiden asu-
mispalvelujen tarve ja
peittävyys, ei sen mu-
kaisesti miten markki-
noilla on tarjontaa.
Kiikan vanhainko-
din toiminnan loppues-
sa palveluseteleiden tar-
vetta on tarkoitus arvi-
oida uudelleen.
Jaana Sundberg on yrittänyt hoitaa äitinsä Liisan asioita. Sundbergia kummastuttaa uimahallin nostaminen kuntavaaliteemaksi, kun van-
huspalveluissakin olisi paljon kehitettävää.
