35
Keskiviikko 5.4.2017
Tyrväänkylän valkolinnut
▶
▶
Sastamala on Pirkanmaan parhaita kuntia, jollei paras, tavata
laulujoutsen varsinkin muuttoaikoina.
•
•
Hannu Moilanen
Keväiset sinfoniat ovat
soineet Tyrväänkylän
pelloilla Sastamalassa.
Jopa sadat laulujoutse-
net ovat muuttomatkal-
laan pysähtyneet tank-
kaamaan ja tyhjentä-
mään viime syksyn vilja-
jäämiä pelloilta.
Näyttävä keväinen
luonnonnäytelmä kes-
tää jonkin aikaa, kun-
nes ruoaksi kelpaava ai-
nes on pelloilta syöty ra-
vinnoksi. Sitten on taas
aika jatkaa matkaa. Osa
linnuista jäänee seudul-
le pesimäänkin tai nuo-
ret yksilöt muuten vaan
viettämään kesää ja poi-
kamiespäiviä kauniisiin
järvimaisemiimme.
■
■
Pitkällä
trumpetti-
maisella kaulalla lintujen
on ajoittain hyvä päästää
ilmoille vaikka lemmen-
sointuja lajitoveille tai
vain paluumuuton kun-
niaksi töräyttää aaria Sas-
tamalan kevätiltaan. Välil-
lä pientä reviirikiistaa sel-
vitetään kinastelulla ja ta-
kaa-ajoillakin. Muuton
sopu antaa yleensä tilaa
isoilla peltoaukeamilla jo-
pa näinkin suurille lintu-
määrille. Yleensä nahiste-
lua aiheuttaa mm. viime
kesän poikasten häätämi-
nen. Emot valmistautuvat
uuteen pesintäkauteen, ei-
vätkä haluaisi enää olla sa-
moilla reviireillä lähes ai-
kuisiksi kasvaneitten edel-
liskesän poikasten kanssa.
Perhekunnittain ne ovat
tänne vielä matkanneet,
mutta näin huhtikuussa
on eron aika, vaikka hää-
tämällä jos muu ei tehoa.
■
■
Sastamala
on Pir-
kanmaan parhaita kuntia,
jollei paras, tavata laulu-
joutsen varsinkin muut-
toaikoina. Hyvät vesistöt
ja isot peltoaukeamat tar-
joavat kansallislinnulle ra-
vintoa ja rauhaa. Jos lau-
lujoutsenet sukupuutolta
1950 -luvulla pelastanut
Yrjö Kokko näkisi näiden
peltojen lintumäärät, oli-
si hämmästys suunnaton.
Silloin ei koko maassa ol-
lut jäljellä näin paljon lin-
tuja. Hakemalla hakien sai
Lapista etsiä pesiviä pare-
ja, jonne arat linnut oli-
vat 1930-1940 luvulla ih-
misten toimesta peloteltu
metsästämällä tai muu-
ten vainoten. Yrjö Kokon
kirjat, kirjoitukset ja suo-
jelutyö luontomme kau-
nottarista ja ilon tuojista
sai hyvää vastakaikua. Jo
1960 luvulla Pirkanmaal-
lakin tavattiin muutama
pesivä pari.
■
■
Laulujoutsen
oli
oikeasti kuolla sukupuut-
toon. Jo 1800 luvulla ke-
hotettiin Keisarillisen Ma-
jesteetin Armollisessa Ase-
tuksessa suojelemaan ja
kartuttamaan otusta. Kar-
jalassa joutsen oli eri ase-
massa kuin muualla suo-
messa. Siellä lintukan-
ta oli huomattavasti suu-
rempi ja ihmisiin luottaen
lintu pesi asutusten lähel-
läkin. Joutsen rauhoitet-
tiin suomessa 1934. Met-
sästys ja vaino kuitenkin
jatkuivat harvaan asutun
maan korpimailla ja sa-
loilla. Nälkä ja nälänhätä
oli silloin jotenkin luon-
nollinen ja osin ymmär-
rettäväkin syy metsästä-
miselle, mutta munien
keruu ja muu häirintä hy-
vinkin tuomittavaa.
Suomalaiset valitsivat
ansaitusti äänestykses-
sä sisukkaan selviytyjän
laulujoutsenen maamme
kansallislinnuksi vuonna
1981.
Tyrväänkylän peltojen yllä risteilee paikoin sähköjohtojen meri. Nousevat ja laskeutuvat joutsenet ovat tottuneet nii-
tä väistämään. Läheltä piti tilanteita ja vahinkojakin tiedetään joskus sattuneen.
Tyrväänkylän pellot ovat tarjonneet tänä keväänä runsaasti nähtävää. Jopa sadoittain paluumuuttavia laulujoutsenia on ruokaillut pelloil-
la. Joutsen on viime vuosikymmeninä tottunut luottamaan ihmiseen. Lintu rauhoitettiin suomessa 1934.
