8
Torstai 4.5.2017
MIELIMAISEMIA
Kotiseudun taide yhdistää
nykyiset ja menneet sukupolvet
▶
Koululaiset inspiroituivat Sastamalassa vaikuttaneiden mestarien
töistä. Näyttely aukeaa Jaatsilla ja Galleria Akselissa perjantaina.
•
Minna Isotalo
"Opettaja, opettaja, meillä
on puut ja kalliot, mutta
miten toteuttaisimme vir-
taavan joen?" kysyy
Eetu
Punto
ja esittelee Stormin
koulun rehtori
Leena Iso-
Ketola-Ryypälle
ryhmän-
sä aikaansaannosta. Sen
innoittajana on toimi-
nut sastamalalaisen ku-
vanveistäjä
Ari Virtasen
taide.
"Marmoria ei ollut käy-
tettävissä, joten haimme
materiaaleja luonnosta.
Halusimme tehdä kolmi-
ulotteisen työn", Eetu to-
teaa.
Stormin koulun viides-
luokkalaiset luovat keskit-
tyneesti töitä Kulttuurita-
lo Jaatsilla ja Galleria Ak-
selissa avautuvaan Mie-
limaisemia-näyttelyyn,
jossa astellaan paikka-
kunnalla vaikuttaneiden
kuvataiteen mestareiden
jalanjäljissä.
Tuomas Olkkonen
,
Ri-
ku Mäki
,
Elli Punto
ja
Vappu Junnila
ja
Pep-
pi Salonen
kertovat, että
Gallen-Kallela
oli heille
entuudestaan tuttu, kos-
ka koulussa tehtiin
Poi-
ka ja varis
-näytelmä.
Ru-
dolf Koivustakin
lapset
ovat kuulleet, ja taiteilija
Stormin koulun ekaluokkalaiset ammensivat Rudolf Koivun saduista. He piirsivät kodit muun
muassa karhulle, peikolle ja Luuta-Maijalle.
Tuomas Olkkosen, Riku Mäen, Elli Punton, Vappu Junnilan ja Peppi
Salosen ja mielestä töiden tekeminen oikeaan näyttelyyn on huippua.
”Mahtava ja erilainen taidejuttu.”
•
Minna Isotalo
Perjantaina aukeava
Mielimaisemia-näyttely
on osa Suomi 100 -juh-
lavuoden ohjelmistoa.
Galleria Akselin ja Sas-
tamalan kaupungin kul-
tuuripalveluiden koor-
dinoimaan hankkee-
seen ovat Stormin lisäk-
si osallistuneet Kiikan,
Äetsän, Varilan ja Syl-
vään koulut sekä Vam-
malan lukio.
Idean äiti on Galleria
Akselin markkinoinnis-
ta vastaava
Laura-Kati
Juntunen
, ja projektin
taustalla on sama kan-
tava ajatus kuin galle-
rian toiminnassa: rak-
kaus kotiseudun tai-
teeseen, tämän tai-
teen esille tuominen
ja eteenpäin välittämi-
nen.
Toinen kantava idea
on Juntusen mukaan ol-
lut kotiseudun maise-
ma, jota on tutkittu niin
fyysisten kuin henkisten
maisemienkin näkökul-
masta. Paikalliset mieli-
maisemat ovat sukupol-
vikokemuksia.
”Galleria ja kaupun-
ki, isommat ja pienem-
mät koululaiset eskareis-
ta lukiolaisiin, nykyi-
set ja menneet sukupol-
vet, olemme tämän pro-
jektin myötä kotiseudun
taiteen yhdistämiä. Suo-
men juhlavuoden yhdes-
sä-teema on toteutunut
hienosti. Olen onnelli-
nen tästä upeasta yhteis-
työstä.”
Mielimaisemia - Lasten ja
nuorten taidetta Sastama-
lasta 2017 Kulttuuritalo
Jaatsilla ja Galleria Akse-
lissa 5. - 27.5. ti-la 9 - 15,
vapaa pääsy.
Maisema on myös mielentila
Ari Virtanen asuu koulun
lähellä.
Emil Danielsson
rakennutti aikanaan ki-
visen ateljeen Ellivuoren
kupeeseen.
"Omaan maalaukseem-
me otimme vaikutteita
Lauri Ahlgrénilta
, koska
yhdessä on helpompi to-
teuttaa tällainen ei esittä-
vä työ", tytöt selvittävät.
"Tämä on samalla mai-
sema Pirunvuorelta. On
vihreää ja sinistä. Kat-
so tätä", sanoo Tuomas
ja näyttää kännykästään
valokuvaa, jossa Kulovet-
tä pirstovat metsäiset saa-
rekkeet.
■
ISO-KETOLA-RYYPPÄ
seuraa oppilaiden tekemi-
siä tyytyväisenä.
"Lapset ovat lähtökoh-
taisesti enemmän esittä-
vän taiteen ystäviä. Pro-
jektin myötä abstraktim-
pikin taide innostaa", to-
teaa hän Ahlgréniin vii-
taten.
Henna Kangasniemi
ja
Saana Leikkanen
am-
mentavat vaikutteita pal-
jon seudun kirkkoja ikuis-
taneelta
Into Linturil-
ta
. He hahmottelevat lyi-
jykynillä Tyrvään kirkon
kahta tornia suurelle pa-
perille.
Niini Knuutila
ja
Sakari Rantanen
teke-
vät puolestaan tietotaulua
Linturista.
Oppilaiden toimesta
osaksi näyttelyä syntyvät
edellä mainittujen taitei-
lijoiden lisäksi tietotaulut
myös
Kaapo Wirtasesta
,
Nina Ternosta
,
Pekka
Vuoresta
,
Gunnar Pohjo-
lasta
ja
Raimo Viitalasta
.
Iso-Ketola-Ryyppä ihai-
lee lasten rohkeutta to-
teuttaa omia visioitaan
esikuviensa hengessä.
"Samalla paikallinen
taidehistoria tulee mie-
leenpainuvalla tavalla tu-
tuksi."
•
Kansanedustaja
Pertti Hakanen
Terveisiä
eduskunnasta
Työn, turvallisuuden
ja huolenpidon
puoliväliriihi
Hallituskauden puoliväli on virallisesti ylitetty.
Nyt on sopiva hetki pysähtyä arvioimaan, mis-
sä tavoitteiden suhteen ollaan menossa.
Kokonaiskuvassa hallitus on mielestäni osoitta-
nut, että sillä on kykyä tehdä yhtenäisesti sekä
säästöpäätökset että lisämäärärahojen osoituk-
set. Talous on kääntynyt kasvuun ja yhä useam-
malla on työpaikka. Kuluttajien luottamus ta-
louteen on tuoreimpien kyselytutkimusten mu-
kaan korkeinta sitten vuoden 2010. Monet kiis-
tattomat indikaattorit viestivät talouden kään-
teestä.
Hallituksen puoliväliriihi onkin oikeastaan en-
simmäinen osoitus siitä, että tiukimmat ajat al-
kavat olla takanapäin. Talouskurin sijaan on
tullut aika ruokkia orastavaa kasvua. Riihi si-
sälsi monia pitkään, jo vaaleista lähtien esillä
pidettyjä asioita.
Puhuin eduskuntavaalikampanjassani pal-
jon turvallisen arjen puolesta. En oikein tuol-
loin vielä osannut arvata, kuinka vahvaksi ko-
ko hallituskautta kuvaavaksi termiksi se lopul-
ta nousisi.
Turvallinen arki on saanut valtavasti huomio-
ta hallitustyöskentelyssä. Heti hallituskauden
aluksi linjattiin puolustusvoimien määräraho-
jen nostamisesta ja nyt riihessä osoitettiin mer-
kittäviä panostuksia poliisin, rajavartiolaitok-
sen sekä suojelupoliisin toimintaan. Myös tie-
dustelulainsäädäntöä halutaan viedä eteen-
päin kiireellisenä. Suomalaisten arkiturvalli-
suudesta todella huolehditaan.
Myös perheet saivat puoliväliriihessä huomiota.
Hallitus päätti jatkaa keskustan vahvasti aja-
maa linjaa varhaiskasvatusmaksujen keventä-
misessä. Pieni- ja keskituloisten perheiden päi-
vähoitomaksut alenevat ja yhä useampien las-
ten kohdalla siitä tulee maksutonta. Lisäksi asu-
mistukeen tehdään perheellisiä varten huolta-
jakorotus.
Perheet ovat yhteiskunnan perusyksikköjä ja
hyvinvointimme moottoreita. Mikäli perheis-
sä voidaan hyvin, silloin säästytään useilta yh-
teiskuntaa kuormittavilta tilanteilta. Omissakin
vaaliteemoissanikin puhuttiin perheiden hyvin-
voinnin puolesta. Nyt hallituskauden puolivä-
lissä asia nousi vihdoin enemmän esille.
On kuitenkin täysin selvää, että puoliväliriihen
panostukset helpottavat vain osaa tukea tarvit-
sevista. Suomi ei ole kunnossa ennen kuin jo-
kainen suomalainen on mukana.
Tämä tilanne on saavutettavissa vain luomalla
entistä enemmän kasvua ja uusia työpaikkoja.
Siksi euromääräisesti suurimmat panostukset
kohdistettiin riihessä lopulta osaamiseen, kas-
vuun ja työllisyyteen. Lisämäärärahoja osoitet-
tiin vientiä ja kasvua tukeviin elimiin sekä hal-
lituksen työllisyys- ja yrittäjyyspaketteja päivi-
tettiin monilta osin.
Kun katson mennyttä kahta vuotta, on todet-
tava, että hyviä asioita on saatu aikaan. Mo-
net tavoitteista ovat kuitenkin vielä saavutta-
matta. Puoli hallituskautta aikaa jäljellä, joten
työ jatkuu!
