12
Keskiviikko 10.5.2017
Sinun sivusi
▶
YLEISÖLTÄ
▶
KUTSUT
▶
KIITOKSET
Vauvauutisia
Henriikka ja Aki Keskinen
Huittisista ovat saaneet
tytön 27.4.2017 Satakunnan
keskussairaalassa. Tytön
mitat olivat 49 cm ja 3766g
Jenni Vainio-Köpi ja Jarkko
Vehmas Punkalaitumelta ovat
saaneet tyttövauvan 15.4.
Tays:ssa. Ainon pikkusisko oli
syntyessään 52 cm pitkä ja
painoi 4245 g.
Leena Finskalle ja Mikael
Valtaselle syntyi 11.04
poikavauva kello 9:14.
Pienellä tummatukkaisella
hurmurilla oli syntyessään
painoa 4550 g ja pituutta 54
cm. Kotona vauvan hoidossa
auttelevat sisrukset Sofia,
Janette ja Oskari.
Voit lähettää uutiset myös
sähköpostilla
▶
VIHITYT
Kuva: Kuvapassi, Huittinen
Katri Koponen ja Jouni
Salo 08.04.2017 Huittisten
kirkossa.
Kaukolan koulun puolesta
Kaukolan koululla on yk-
si selkeä etu sisäilmaon-
gelmien kanssa painivien
Sastamalan muiden kou-
lujen kanssa.
Koululla on jo nyt pai-
novoimainen eli luonnol-
linen ilmanvaihto. Miksi
emme käyttäisi hyödyksi
koulua, joka meillä on jo
valmiina ja jonka käyttö
ei myöskään maksa meil-
le mitään?
Olen tehnyt kuntalais-
aloitteen 23.4.2017 Kau-
kolan koulun toiminnan
jatkumiseksi 1.8.2017 jäl-
keen. Edellytys on, et-
tä Kaukolan koulu jatkaa
perusopetustehtäväänsä
kaksiopettajaisena koulu-
na ja valtuusto myöntää
tarvittavat määrärahat.
Kaukolan koulun erityi-
set muut vahvuudet on
tuotu esiin koulun van-
hempainyhdistyksen kir-
jelmissä ja valtuuston kä-
sittelyssä olleessa aineis-
tossa 20.6.2016.
Muun käytettävissä ole-
van aineiston yksi selkeä
puute on ollut oppilasen-
nusteiden, millä koulun
lakkauttamista on perus-
teltu, ristiriitaisuus.
Kaukolan koulun oppi-
laita on merkitty Muisto-
lan koulun oppilasennus-
teeseen.
Myöskään valtuutetuil-
le ei ole kerrottu, että op-
pilaat voivat valita lähi-
koulukseen myös Kiikan
koulun, koska Sastama-
la on aiempien päätösten
mukaan yhtä ja samaa
koulupiiriä, jolloin arvio
koulukuljetuskustannus-
ten kasvusta on virheelli-
nen. Kustannukset kasva-
vat selvästi.
Koulukiinteistön kulu-
laskelmassa ei ole huomi-
oitu kiinteistön vuokra-
tuottoja.
Koulun nyt maksama
vuokra Tilakeskukselle
vähentää sen tuottoja jat-
kossa.
Kaukolan koulun lak-
kauttaminen vähentää
alueen houkuttelevuutta
asuinalueena.
Jatkuva epävarmuus
koulun säilymisestä on
osaltaan vaikuttanut op-
pilasmääriin.
Koululla ja sen ympä-
ristössä on kuitenkin mo-
nipuolista toimintaa, jota
koulun olemassaolo lisää.
Käytetävissä olleesta ai-
neistosta ei myöskään sel-
vinnyt onko lapsivaiku-
tusarviota tehty ja jos on
tehty missä ovat tulokset.
Lapsivaikutusten ar-
viointi on väline lasten
edun selvittämiseen.
Lapsivaikutusten arvi-
oinnissa tarkastellaan las-
ten hyvinvointiin ja ke-
hitykseen vaikuttavia te-
kijöitä kokonaisuutena.
YK:n lapsen oikeuksien
sopimus ja siinä turvatut
oikeudet muodostavat
perustan lapsivaikutusten
arvioinnille.
Lakkautuspäätös on ai-
kanaan syntynyt puut-
teellisen ja osin virheel-
lisen valmistelun perus-
teella.
Koska aloitteessa esi-
tetty asia on kiireellinen,
valtuusto voi päättää ot-
taa asian käsiteltäväkseen,
vaikka sitä ei ole mainit-
tu kokouskutsussa. Jos asi-
aa ei ole valmisteltu, pää-
tös asian ottamisesta käsi-
teltäväksi on tehtävä yksi-
mielisesti.
Toivotaan valtuutetuil-
ta myötämielistä suhtau-
tumista Kaukolan koulun
toiminnan jatkumiselle.
Siihen velvoittaa jo Kalle
Tuomas Vänniän perin-
tö, jonka ansiosta koulun
tontti on aikanaan saa-
tu lahjoituksena Tyrvään
kunnalle. Rakennusmes-
tari Heikki Prusin piirtä-
mä Kaukolan kansakoulu
oli Tyrväässä ensimmäi-
nen, jota ei enää raken-
nettu puusta, samalla siir-
rytiin rakennusaineena
käyttämään tiiltä. Koulu
on valmistunut 1950.
Rautajoen kylässä
Pauli Mäkelä
Sastamala
Vesille inehmon mieli
Muutettuani vuosi sitten
Vammalaan hekumoin
jo etukäteen veneretkistä
Liekovedellä ja Rautave-
dellä. Pettymys oli kova
huomattuani vesillä kul-
kevan paatin risteilyn lä-
hivesillä kestävän muis-
taakseni 3-4 tuntia! Oli
ajatus viedä myös kesälo-
mavieraita paattiajelulle,
ideaaliaika olisi sellaiselle
yksi tunti!
Eihän nyt kukaan jak-
sa puolta päivää paatissa
istua.
Meille monelle piisaisi
nähdä kaupunkia vesiltä
päin keskustassa ja sen lä-
hituntumassa pääpiirteit-
täin ja pikaisesti.
Mu r he en
a l hon i
vain syveni luettuani
lehdestä,ettei tulevana su-
vena seilaa edes tuo mo-
nen tunnin paatti.
Matkailutoimisto hurs-
kastelee vesistön ole-
van merkittävä element-
ti markkinoinnissa. Ja mi-
tä! Tarjolla on video mitä
kaikkea vesillä voi tehdä!
Katsellaan sitä videota sit-
ten lomalaisten kanssa.
Ellei näin isosta kylästä
löydy yhtään yrittäjää tu-
ristien kesäveneilyttäjäk-
si, pitäisi kaupungin os-
taa paatti ja palkata vaik-
ka joku työtön sitä aja-
maan pitkin rantoja tu-
ristit kyydissään. Reiluksi
tunniksi korkeintaan. Tai
erikseen voisi tilata pitem-
piäkin reissuja, jotka jak-
savat veneesä kuan istua.
Lisäidea voisi olla se, et-
tä paatissa olisi kesätyön-
tekijä oppaana kertomas-
sa missä päin rantoja lii-
kutaan, mitä saaria näh-
dään yms. Onhan oppai-
ta kirkoilla ja hautaus-
maillakin.
Jokin saunalautta on lu-
vassa, mutta sopiikohan
se kaikenlaisille, kuten
ikäihimisille? Ei saunomi-
nen paatissa nyt ihan kau-
heasti innosta.
Tuula Helariutta
Vammala
Vastaus Tuula Helariutan kirjoitukseen
Sastamalan kaupungin ve-
sistövideo esittelee tällä
hetkellä toimivia palve-
luita. Niin kaupunki kuin
yrittäjätkin toivovat, et-
tä matkailijat ja asukkaat
löytävät alueen palvelut ja
käyttävät niitä. Vain sitä
kautta syntyy pohjaa uu-
sien palvelujen kehittämi-
selle ja yrittäjien mielen-
kiinnolle. Uuden yrittäjän
saunalautta on oiva lisä
palveluihin - ja yrittäjän
mukaan rauhallinen me-
no soveltuu hyvin myös
ikäihmisille.
Liekovesi –laiva on mo-
nelle tuttu näky Rautave-
dellä. Tänä kesänä Lieko-
vesi ei valitettavasti enää
seilaa täällä, sillä iäkkäät
yrittäjät ovat jääneet eläk-
keelle laivaliikenteestä.
Laiva saattaa vielä palata
kotivesille, mikäli sopiva
uusi yrittäjä löytyy.
Kirjoittaja ehdottaa, et-
tä Sastamalan kaupunki
ostaisi laivan ja palkkaisi
esimerkiksi työttömän si-
tä kuljettamaan. Kuka ta-
hansa ei kuitenkaan kel-
paa kapteeniksi, sillä sää-
dökset vaativat monenlai-
sia lupia, kuten kuljetta-
jantutkinnon. Lisäksi kip-
parointi vaatii kokemusta,
joten sopivien yrittäjien
tai työntekijöiden löytä-
minen on varsin haas-
teellista.
Asiat kehittyvät pikku
hiljaa. Kaikki uudet ideat
vesistöjen käytön lisäämi-
seksi ovat enemmän kuin
tervetulleita.
Teresa Vidfelt
va. matkailusihteeri
Kiitos, lisä-äidit!
Oman äidin merkitys on
kiistaton. Lapsi viettää
kuitenkin huomionarvoi-
sesti aikaa myös erilais-
ten lisä-äitien huomassa
– arkisin aktiivista aikaa
ajoittain jopa enemmän
kuin omien vanhempien-
sa. Määrittelenkin lisä-äi-
din käsitteen seuraavas-
ti: naishenkilö, joka osal-
listuu lapsen kasvatuk-
seen, mutta joka ei ole tä-
män biologinen eikä juri-
dinen vanhempi. Lisä-äiti
voi olla elämässä pysyväs-
ti tai hetkittäin ja eripitui-
sia aikoja kerrallaan.
Minä muodostin var-
haisen kiintymyssuhtee-
ni setäni vaimoon biologi-
sen äitini ollessa sairaalas-
sa. Syliä, välitöntä hoivaa
ja perusturvaa tarjoava
sukulaiseni oli eittämät-
tä ensimmäinen lisä-äiti-
ni. Useilla naisilla on lisä-
äitiyteensä ammattikas-
vattajan pätevyys, ja hei-
tä kutsutaan esimerkiksi
perhepäivähoitajiksi, las-
tenohjaajiksi tai erilaisik-
si opettajiksi – yleisimmin
kuitenkin ”tädeiksi”.
Amma t t i ka s va t t a j i -
en lisä-äitiyden ajatel-
laan palkkatasosta päätel-
len olevan kutsumus niin
kuin äitiydenkin, vaikka
syyt alalle päätymiseen
lienevät vähintään yh-
tä moninaiset kuin äidik-
si ryhtymiseen. Molempi-
en ryhmien edustajat saa-
vat jatkuvasti toisiltaan ja
vertaisiltaan muistutuk-
sia siitä, miten monta asi-
aa kasvatuksessa voi teh-
dä väärin.
Joskus oma äiti ei ole
saatavilla tai joku muu
aikuinen on tilanteeseen
tai tarkoitukseen sopi-
vampi: tenavat naapurin
lasten äidin ojennuksessa
ja ruokapöydässä, oppilas
opettajan olkapäälle väli-
tunnilla kyyneltä tiraut-
tamassa, kummitäti ensi-
suudelmasta kuulemassa
tai miniä anopiltaan elä-
mänohjeita saamassa.
Minusta on hiljan tul-
lut liiton kautta yksi kah-
den lapsen pysyvistä lisä-
äideistä. Ruotsin kielessä
kaltaiselleni olisi miellyt-
tävä sana, bonusmamma.
Suomen kielessä sen si-
jaan tunnistetaan vain äi-
tipuoli ja nykyisin myös –
ei yhtään edellä mainittua
vähemmän negatiivissä-
vytteinen – puoliäiti. Mo-
lemmat sanat korostavat
henkilön vajavuutta van-
hempana, kun taas ruot-
sin kielessä bonus-etulii-
te antaa edes kielen tasol-
la mahdollisuuden siihen,
että uusi perheenjäsen oli-
si kaupanpäällinen hyvä.
Itse olen siinä onnelli-
sessa asemassa, että paik-
kani on tunnustettu sii-
tä huolimatta, että tuskin
kukaan äiti osaa perheen
perustamisvaiheessa ku-
vitella, että joku toinen
nainen vielä kasvattaisi
hänen lapsiaan. Heitä on
kuitenkin joka tapaukses-
sa yllättävän monta.
Pauliina Puronaho,
Sastamala
Lisä-äiti töissä ja
kotona
ISO KIITOS kaikille
,
MRWka PXiVWiWWe +aaSaQiePeQ SiUkkaliiVaa
hänen 75-vuotisjuhlapäivänään.
Vauhti sen kuin kovenee ja
k\Pppisiä suunnitellaan jo...
p.s. Hyvää äitienpäivää maailman
parhaimmalle äidille!
Muistamiset reissutilille FI49 5702 3420 0332 39.
Ilmoittautumiset 15.5. mennessä Veijolle 050 083 3319.
Terveisin Kaarina Heinonen
Kuulkaa kaikki ystävät ja tutut.
Mulla ois ny sellainen
iloinen juttu, että 60 kymppiset
mä vietän 20.5.2017 klo 14.00
Äetsän helluntaiseurakunnassa
Pehulantie 32, 32730 Sastamala.
