15
Keskiviikko 7.6.2017
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Koulussa on liian
vähän liikuntaa
Jokaisen lapsen pitäisi
harrastaa jotain muuta-
kin kuin koulun liikun-
taa, koska lapsen pitäi-
si urheilla viikossa noin
kymmenen tuntia. Ope-
tussuunnitelmassa viitos-
luokkalaisella on yhteensä
24 tuntia koulua viikossa,
josta vain kaksi on liikun-
taa, joten siinä tulee vain
murto-osa. Meidän mie-
lestämme kouluviikon ai-
kana pitäisi olla ainakin
kolme tuntia liikuntaa.
Ongelman voisi ratkaista
siten, että opetussuunni-
telmaan voisi lisätä yhden
tunnin lisää. Me toivom-
me että tämä toteutuu.
Topi Tuomisto ja
Niko Kankaanpää
Varilan Koulu 5A
Kiusaaminen
on väärin
Oletko koskaan mietti-
nyt kuinka paljon maa-
pallollamme esiintyy kiu-
saamista? Tässä mielipide-
kirjoituksessa kerromme
kuinka voisimme vähen-
tää kiusaamista. Kiusaami-
nen on myös rikos. Mei-
dän mielestä kenenkään
ei pitäisi joutua kiusaa-
misen uhriksi. Kiusaamis-
ta esiintyy monella eri ta-
valla kuten nimittelemäl-
lä, syrjinnällä, väkivallal-
la ja haukkumalla. Kiusaa-
minen on meidän mieles-
tä erittäin väärin, koska
kiusaamisen uhri ei tun-
ne turvallista oloa koulus-
sa ja muutenkin tuo erit-
täin pahaa mieltä. Emme
tiedä oikein hyvää ja jär-
kevää tapaa miten kiu-
saamista voisi vähentää,
mutta jokainen kiusaaja
voisi miettiä haluaisiko
hän että itseään kiusattai-
siin. Toivoisimme että tä-
män tekstin jälkeen kiu-
saaminen vähentyisi.
Oskari Metsämäki
ja Topias Nousiainen
Varilan koulu
Lopeta ilkivalta
Ilkivaltaa on se, että sotket
paikkoja tai aiheutat häi-
riötä muille ihmisille. Il-
kivallan tekoa voi vähen-
tää kaikki. Vain Helsingin
päiväkodeista ja kouluis-
ta menee vuosittain yli 1
000 000 euroa tuhrimisi-
en korjaamiseen. Mietti-
kää, mitä muuta saa mil-
joonalla eurolla: talon, au-
ton, vaatteita ja kaikkea
muuta. Olen sitä miel-
tä, että kaikkien pitäisi
miettiä, onko oikein piir-
tää sopimattomia esimer-
kiksi vaikka koulun pi-
haan. Kaikki tekee jos-
kus vahingossa tai tahal-
laan virheen, mutta on-
han se todella tyhmää
ajatella että esimerkiksi 6
-luokkalainen piirtää kou-
lun pihaan vaikka suku-
puolielimen tai kirjoittaa
sähkötolppaan "v###u".
Se kaikki maksaa. Olisiko
kivaa, että joku tulisi rik-
komaan sinun lempilelu-
si? Ei. Olisiko kivaa, jos
pyöräsi hajotettaisiin? Ei.
Ilkivalta on väärin, aina-
kin julkisilla paikoilla. Jos
haluat piirtää symboleita,
tee se kotona, äläkä jul-
kisella paikalla, sekä mie-
ti muitakin kuin itseäsi,
myös pienempiä. Jos ha-
luat tehdä ilkivaltaa, mieti
ainakin kahdesti seurauk-
sia. Jos kaverisi lähtee te-
kemään jotain ilkivaltaa,
älä mene mukaan. Jokai-
nen on joskus idiootti.
Toivottavasti ilkivalta
loppusi tai edes vähen-
tyisi
Miro Kinnunen
Varilan koulu
Miksi kiusata
kun voi leikkiä?
Kiusaaminen saattaa joh-
taa itsetuhoisiin ajatuk-
siin ja tekoihin. Kiusaa-
mista esiintyy eniten ala-
aste luokilla. Kiusaamista
voisi vähentää jos ymmär-
täisi mitä se tekisi kiusat-
tavalle ihmiselle. Olisiko
kivaa jos sinua kiusattai-
siin joka päivä? Yleisim-
piä kiusaamistapoja ovat
esimerkiksi lyöminen ja
haukkuminen. Kiusaa-
minen alkaa yleensä kun
haukkuu jotakuta ilkeil-
lä sanoilla. Jotkut ihmi-
set saattavat vain kiusa-
ta sen takia, että saisivat
itse huomiota, mutta se
on väärin. Jos tahtoo saa-
da huomiota niin kan-
nattaa pyytää esimerkik-
si leikkeihin tai peleihin
välitunnilla mukaan. Jos
sinua kiusataan koulussa,
kerro heti aikuiselle vaik-
ka et uskaltaisi. Moni lap-
si tuntee olonsa pahaksi
koulussa, jos häntä kiusa-
taan. Muista, jos sinä olet
kiusaaja mieti miltä sinus-
ta tuntuisi jos sinua kiu-
sataan.
Emma 11.v
Varila 5A
Muumilaakson
Mörkö on pelottava
Mörköä ei saisi olla Muu-
meissa, koska se saattaa
olla haitaksi joillekin pik-
kulapsille ja isoillekin ih-
misille.
Joillekin on saattanut
tulla traumoja muumien
Möröstä. Mörkö on mie-
lestämme liian pelottava
pienille lapsille ja Mörkö
on liila ja ällöttävä kakka-
kasa, joka jättää perään-
sä jäävanan. Mörkö asuu
muumilaakson järven
pohjassa.
Mörkö hyökkäilee muu-
milaakson muumien ta-
loon. Muumit varautu-
vat usein aseilla kutein
pesäpallomailalla. Jos-
kus lapset saattavat pelä-
tä sitä kohtaa kun Mörkö
hyökkää Muumeja kohti
ja lapset alkavat pelätä et-
tä Mörkö tuulee hyökkää-
mään niidenkin taloon.
Se on meidän mielestäm-
me väärin! Toivoisimme
että uusissa Muumi -jak-
soissa Mörkö ei enää esiin-
tyisi ollenkaan. Kiitos!
Sami ja Ville
Enemmän lomia
Usein lomat ovat liian ly-
hyitä ja loppuvat liian no-
peasti.
Koulua ja työtä on lii-
kaa. Kunnon loma olisi
paljon parempi kuin pieni
loman nysä. Koululainen
tarvitsee kunnon loman,
koska viisi päivää viikosta
vie paljon aikaa sekä läk-
syäkin tulee rutkasti. Vii-
konlopun pitäisi olla aina-
kin neljä päivää, kesäloma
ainakin neljä ja puoli kuu-
kautta, joululoman pitäi-
si olla ainakin kymmenen
viikkoa ja hiihtoloman
kuukauden, pääsiäisloma
ainakin puoli kuukaut-
ta, vappuna viisi viikkoa
lomaa, ja vuoden aikana
olevat yksittäiset lomien
pitäisi olla ainakin viikko.
Akut latautuisivat paljon
paremmin ja ei olisi niin
paljon stressiä. Läksyis-
tä pitäisi olla vapaata jo-
ka toinen viikko. Kun on
ollut kunnon loma jaksaa
keskittyä paremmin. Vä-
lillä tai melkein aina vii-
konloppu tuntuu kahdel-
ta tunnilta. Ainoa loma,
joka on edes vähän sopiva,
on kesäloma. Ja kesäloma-
kin on tänä vuonna liian
lyhyt. Tänä vuonna kesä-
loma on 70 päivää. Kesä-
loman pitäisi loppua vas-
ta syyskuun alussa.
Lenni ja Eevertti
Kiusaaminen
on väärin
Oletko koskaan miettinyt
miltä tuntuisi jos sinua
kiusattaisiin? Olisiko se
sinusta hauskaa? Tuskin.
Kiusaaminen on sitä kun
jotain ihmistä kohdel-
laan epäkunnioittavas-
ti tai muuten vain louk-
kaavasti. Kiusaamista on
myös ilkivallan teko.
Kiusaamista ei kannata
sekoittaa leikkimieliseen
nahisteluun, vaan se on
ihmistä henkilökohtaises-
ti koskevaa loukkaamista
tai väkivaltaa.
Kiusaaminen on asia,
jota kukaan ei ansaitsisi,
mutta sitä silti tehdään.
Mieti millainen maailma
olisi, jos ketään ei kiusat-
taisi. Olisiko se parempi
paikka? Varmasti. Jos kiu-
saaminen loppuisi, mieti
kuinka paljon uusia mah-
dollisuuksia olisi, kun sai-
si olla oma itsensä ilman
että siitä tuomittaisiin.
Henni. K
Varilan koulu
Me fanitamme
Sannia
Sannista on mielipiteitä
laidasta laitaan, osa rakas-
taa täysillä ja osa ei tyk-
kää. Sanni tekee laulunsa
itse,ja laulutkin ovat lai-
dasta laitaan. Sannin tyy-
listä on myös paljon mie-
lipiteitä, koska se on vä-
lillä erittäin rohkea. San-
nin suhteet on myös pu-
huttu asia. Mielestämme
Sannilla on pehmeä ää-
ni, erittäin hyvä taito ot-
taa fanit mukaan keikoil-
la ja synnynnäinen laulu-
jen kirjoitustaito. Meidän
mielestämme Sannin hen-
kilökohtaisista asioista on
tehty liian isot kohut, kos-
ka ne on Sannin omia asi-
oita. Siis ehdotamme, et-
tä Sannin asiat pysyisivät
hänen omina asioinansa,
sekä hänen yksityisasioi-
ta ei urkittaisi ollenkaan.
Anni Rajala ja
Iida Aukeala
Ratsastus on
haastava laji
Olemme harrastaneet rat-
sastusta ja tiedämme mil-
laista se on. Se on haas-
tavaa, mutta kivaa. Se on
urheilulaji, vaikka monet
eivät ole sitä mieltä, vaan
sanovat että ratsastajat
vaan istuvat selässä ja he-
vonen tekee kaiken työn.
Se ei ole niin, sillä rat-
sastajat ohjaavat hevos-
ta, pysäyttävät sen, lait-
tavat liikkeelle, yms. Mi-
nä (Venla) olen tippunut
25 kertaa. Oletko luotta-
nut itse 500 kiloiseen eläi-
meen, niin arvaamatto-
maan ja isoon, oletko hy-
pännyt itsesi kokoisia es-
teitä, tippunut 30 km/h ja
noussut takaisin selkään?
Venla Finska ja
Jasmin Miettinen
Suojelkaa luontoa
Oletko koskaan vahin-
goittanut luontoa? Olet
varmaan huomannut
luonnonsuojelukyltte-
jä metsissä. Ne ovat siel-
lä syystä. Jos vahingoitat
tai roskaat luontoa, on sil-
lä todellakin vaikutuksen-
sa. Luontoa on tärkeä suo-
jella, sillä muuten ilmas-
tonmuutos lähenee no-
peasti. Ilmastonmuutok-
sen takia jääkarhut ovat
vaarassa kuolla sukupuut-
toon. Sen sijaan, jos suo-
jelet luontoa hyvin, ilmas-
tonmuutos ei etene niin
nopeasti. Mielipiteemme
luonnosta on, että sitä pi-
täisi suojella kaikin mah-
dollisin keinoin. Luon-
nonsuojelukylttejä pitäi-
si olla enemmän. Jos aiot
roskata luontoa, mieti si-
tä toisenkin kerran. Yrite-
tään yhdessä tehdä maa-
pallosta luontoystävälli-
sempi.
Jenni Vuori ja
Nela Pajunen
Suosi
mainostajiamme
He tarjoavat sinulle
tämänkin Alueviestin
▶
YLEISÖLTÄ
Varilan koulun 5-luokkalaisilla oli kesäloman kynnyksellä aiheena mielipidekirjoitus ja sen laatiminen.
Ohessa oppilaiden tuotoksia.
Saapa nähdä, kuinka
kaupunginhallituksen
kokoonpano
vaikuttaa
Sastamalan uudessa kaupunginhallituk-
sessa on kokemusta ja tuoreutta. Odotet-
tavissa on mahdollinen linjamuutos, jos-
sa ei aina mennä eurot edellä. Ne kuiten-
kin pitää huomioida, jotta kaupungin ta-
lous pysyy joltisestikin hollillaan.
Puheenjohtajaksi valittu Jenni Jokinen on
jo kokenut kuntapoliitikko. Hän on vank-
ka demari, joka sen myös tuo aina esiin
valtuustopuheissaan. Jokinen on selkeäs-
ti heikommassa asemassa olevien puo-
lustaja, joka etsii asioihin erilaisia ratkai-
sumalleja. Toivottavasti hän pystyy teke-
mään myös nopeita ja itsenäisiä ratkai-
suja, jos tarve niin vaatii.
Hallituksen yhdestätoista jäsenestä kuu-
si on niin sanotun perusvammalan ulko-
puolelta. Ja ainakin kaksi heistä puolus-
taa varmasti sivukulmienkin kehittämis-
tä. Entisen Kiikoisten kunnan vahva vai-
kuttaja, keskustan Antti-Matti Mattila te-
ki tukevan paluun vallankahvaan. Hän
on kuntapoliitikko, joka pitää omien-
sa puolta. Hän myös näkee kauemmas,
mutta veikkaan, että Kiikoinen on lähel-
lä sydäntä.
Ryhmätoveri Tarmo Seppä Suodenniemel-
tä toi silloisen kotikuntansa hallituksen
puheenjohtajana Suodenniemen Vam-
malaan. Seppä pitänee rauhallisella ta-
vallaan huolta siitä, että Sastamalan pe-
riferiaksikin ristitty Suodenniemi huomi-
oidaan päätöksissä.
Mouhijärveläiset Maire Villo (ps) ja ko-
koomuksen Mikko Rauva edustavat eri-
laista politiikkaa. Villo pitää ehkä hie-
man kyläpolitiikasta ja Rauva katsoo ko-
konaisuuksia ja etenkin rahaa. Molempi-
en on tavallaan helppo olla hallituksessa,
sillä Mouhijärvi, etenkin Häijää on valit-
tu kaupungin ykkösnyrkiksi.
Äetsäläiset Päivi Pelttari (kok) ja Pirjo
Raunio (kd) osaavat katsoa kauas. Rau-
nion sydäntä lähellä ovat lapset ja koulu-
tus. Pelttari etsii Sastamalan yhtenäisyyt-
tä Äetsää unohtamatta. Hänelle kaupun-
gin talous on tärkeä juttu.
Vammalalaiset Pirjo Vuorinen (kesk), Lee-
na Saarela (vas), Reino Sivonen (sd) ja
Ashton Peasley (sd) pitävät huolta vam-
malalaisuudesta. Myös muista entisistä
kuntakeskuksista pidetään huolta, mut-
ta ehkä hieman löysemmin.
Viime kuntavaalikahinoissa se uimahal-
li ei lopultakaan noussut ykkösteemaksi.
Hallia on taas kerran varovaisesti lupail-
tu. Saa sitten nähdä, mitä linjauksia tuo-
re hallitus tekee valtuustolle esitettäväksi,
vai tekeekö mitään.
