11
Keskiviikko 12.7.2017
Äänitorvi
Ylikännö haluaa Huittisiin
elinkeinojohtajan
▶
▶
Huittisten kaupunginhallituksen uusi puheenjohtaja Martin Ylikännö
on asettanut tavoitteekseen nostaa alkutuotannon merkityksen
entistä paremmin esille.
•
•
Laura Haavisto
Ennen kuin kesäloma-
kausi käynnistyi, Huittis-
ten kaupunginhallituk-
sen puheenjohtajan nui-
ja siirtyi Keskustan
Aimo
Lepistöltä
Martin Yli-
kännölle
.
Ylikännö jakoi kevään
kunnallisvaaleissa ääni-
kuninkaan tittelin perus-
suomalaisten
Simo Riut-
tamäen
kanssa.
”Puheenjohtajan teh-
tävä on minulle kun-
nia-asia. Hetken jouduin
miettimään, miten pal-
jon työtä ja tehtävää tä-
mä tuo mukanaan, mut-
ta onneksi minulla on
varapuheenjohtajat, joil-
le jakaa vastuuta edus-
tustehtävistä”, Ylikännö
hymähtää viitaten Huit-
tisten kaupunginvaltuus-
ton päätökseen nimetä
kaksi hallituksen vara-
puheenjohtajaa.
Ylikännö on ollut mu-
kana kunnallispolitiikassa
jo vuosia. Vampulan kun-
nanvaltuustoon mies va-
littiin 24-vuotiaana ja sen
jälkeen hän on ollut pois
kuntapolitiikasta vain yh-
den kauden ajan. Kaupun-
ginhallitus ja sen puheen-
johtajuus ovat Ylikännöl-
le kuitenkin uusia haas-
teita.
”Opiskeltavaa riittää, sil-
lä Huittisten organisaatiot
on otettava kunnolla hal-
tuun ja tutustuttava viran-
haltioihin. Syksyn mit-
taan aion kiertää kaikki
lautakunnat, joihin mi-
nulla on osallistumisoike-
us”, hän sanoo.
■
■
Vaikka
kaupunginhal-
litus onkin tällä hetkellä
kesätauolla, pyörivät tule-
vat päätökset puheenjoh-
tajan mielessä lähes päi-
vittäin.
Syksyn ensimmäisek-
si kysymykseksi Ylikännö
Martin Ylikännö kertoo, että kunnallispolitiikkaan häntä vetää halu vaikuttaa asioihin. Vuon-
na 2008 mies päätti jättäytyä pois kaikista luottamustoimista. ”Päätös piti kolme kuukautta.”
KUULUTUS
Sastamalan kaupunginhallitus on kokouksessaan
29.5.2017 § 159 hyväksynyt Raivion asemakaavan-
muutoksen A 035 / 2012 9.1.2017 päivätyn 2. ehdotuk-
sen mukaisena.
Kaupunginhallituksen päätös on lainvoimainen.
Sastamala 5.7.2017
KAUPUNGINHALLITUS
nostaa hallintojohtaja
Ka-
tariina Koiviston
siirty-
misen Hattulan kunnan-
johtajaksi.
”Kun Katariina jää pois,
meillä ei ole enää hallin-
tojohtajaa ja
Törmän Ei-
lan
eläköitymisen myö-
tä olemme olleet jo pit-
kään ilman elinkeinojoh-
tajaa. Nyt on hyvä hetki
miettiä toimenkuvia uu-
siksi. Elinkeinopuoli tu-
lee tulevaisuudessa ole-
maan kunnissa yhä mer-
kittävämmässä osassa, jo-
ten itse näkisin järkevä-
nä, että Katariinan tilal-
le palkattaisiin henkilö,
joka olisi enemmän elin-
keino- kuin hallintojoh-
taja.”
Ylikännö pitää tärkeänä,
että uudella elinkeinojoh-
tajalla riittäisi ennen kaik-
kea kykyä ja keinoja osoit-
taa, että Huittinen on hy-
vä paikka sijoittua ja py-
syä.
Jos Ylikännö pääsisi toi-
vomaan, uusi elinkeino-
johtaja voisi löytyä yritys-
maailman puolelta.
”On sääli, että kuntasek-
tori on ikään kuin pilan-
nut oman maineensa. Yri-
tyspuolelta ei haluta kun-
tapuolelle töihin, koska se
koetaan liian byrokraatti-
seksi ja hitaaksi. Uskon,
että kunnille tekisi äärim-
mäisen hyvää saada uusia
ajatuksia ja toimintamal-
leja yrityselämästä.”
■
■
Yhdeksi
henkilökoh-
taiseksi tavoitteekseen Yli-
kännö on asettanut alku-
tuotannon merkityksen
korostamisen Huittisissa.
Hallituksen puheenjoh-
taja haaveilee, että Huit-
tisten muukin elinkeino-
elämä ottaisi mallia alku-
tuotannosta.
”Lähes kaikki Huittis-
ten viime vuosien isot in-
vestoinnit liittyvät jollain
tavalla maatalouden al-
kutuotantoon. Puhutaan
luokasta 100 miljoonaa
euroa, mitä Huittisissa on
investoitu alkutuotantoon
15 vuoden aikana. Meille
on tehty uusia sikaloita ja
broilerihalleja, minkä an-
siosta tänne on keskitty-
nyt myös paljon maata-
louden tukipalveluita ja
sitä kautta rahat ovat jää-
neet kiertoon omalle alu-
eelle”, Ylikännö toteaa.
Ruoantuotantoa voi-
daan pitää varsin vakaa-
na bisneksenä, mitä Yli-
kännö pitää Huittisten
vahvuutena.
”On hyvä, ettemme ole
yhden ison kortin varas-
sa. Silti olisi toivottavaa,
että tätä vahvaa alkutuo-
tantoamme korostamalla
saisimme Huittisiin myös
muita yrityksiä.”
■
■
Toinen
syksyn suu-
ri kysymys tulee olemaan
Lauttakylän koulun koh-
talo. Ylikännö näkee tär-
keänä, että uuden koulun
paikka ja rakennusaika-
taulu linjataan mahdolli-
simman pian.
Lisäksi hän muistuttaa,
ettei vanhaakaan koulua
sovi unohtaa. Myös sen
purkamisesta ja vapautu-
van tontin jatkosta tulee
päättää pikimmiten.
”Purkaminen maksaa,
mutta se on tehtävä. On
hullua, että täysin rytö ra-
kennus seisoo tontilla, jo-
ka olisi arvokas esimerkik-
si asuinrakentamiseen.”
■
■
Yksi
Huittisten tule-
vien vuosien tavoitteis-
ta on säilyttää asemansa
Satakunnan kolmannek-
si merkittävimpänä kes-
kuksena.
”Kaupunki on elinvoi-
mainen ja osaltaan jopa
kasvava, vaikka väkiluvus-
sa kehitys onkin miinus-
merkkinen. Tämä tulee pi-
tää tiukasti mielessä myös
syksyn sote- ja maakunta-
uudistusneuvotteluissa.”
Ylikännön mukaan uu-
distukset ovat tarpeen,
mutta aikataulujen lyk-
kääntymiset eivät tulleet
miehelle yllätyksenä.
”Molemmat uudistuk-
set ovat vielä täysin leväl-
lään”, hän tietää.
Paitsi kunnallispoliitik-
kona Ylikännö tunne-
taan myös sikatalouden
äänitorvena. Suomen Si-
kayrittäjien puheenjoh-
tajanakin toimivan mie-
hen suurin tämän het-
ken huolenaihe on af-
rikkalaisen sikaruton le-
viäminen.
Toistaiseksi Suomessa
on vältytty asfiviruksen
aiheuttamalta sikojen
verenvuotokuumetaudil-
ta, mutta lähialueilla tau-
tia esiintyy. Ylikännön
mukaan taudin leviämi-
nen villisikapopulaatios-
sa kohti länttä on otetta-
va vakavasti.
”Atria on juuri saa-
nut käyntiin sian vien-
nin Kiinaan. Jos Suomes-
ta löytyy yksikin tartunta,
koko vienti tyssää siihen
paikkaan. Lisäksi eläin-
taudeissa on se ongel-
ma, että vientikiellot jää-
vät helposti kummittele-
maan. Vaikka hullun leh-
män tautitapauksia ei ole
todettu Suomessa vuosiin,
on vientikielto joihinkin
maihin edelleen voimas-
sa.”
■
■
Ylikännön
mu-
kaan sikamarkkinoiden
tilanne Suomessa on pit-
kästä aikaa stabiili ja si-
an hintakin on saatu
odotettuun nousuun.
”Siitä syystä Kiinan
markkinoiden imu täy-
tyy saada pidettyä voi-
missaan. Venäjän mark-
kinoiden sulkeuduttua
elettiin pitkään tilan-
teessa, jossa sikaa tuo-
tettiin jatkuvasti lii-
kaa, eikä hinta voinut
kehittyä oikeaan suun-
taan. Nyt olen varovai-
sen toiveikas, että tilan-
ne on pitkästä aikaa pa-
ranemassa.”
Kotimaisen ruoan puo-
lestapuhujalle viime ai-
kainen trendi kotimaisen
ja lähellä tuotetun ruoan
suosimisesta tuntuu hy-
vältä.
Miehen mukaan myös
lainsäädäntö on edistä-
nyt asennemuutosta.
”Suomessa on pitkään
myyty ulkomailta tuo-
tua raaka-ainetta suo-
malaisuuden mieliku-
valla. Tuotetta ei ole väi-
tetty kotimaiseksi, mut-
ta se on nimetty tyyliin
kotimökin makkaraksi,
mistä kuluttaja on miel-
tänyt sen suomalaisek-
si. Olen erittäin tyyty-
väinen, että Suomi sai
poikkeusluvan tehdä li-
han alkuperän merkitse-
misestä pakollista. Tämä
on varmasti kasvattanut
kotimaisen ruoan arvos-
tusta”, Martin Ylikännö
toteaa.
Afrikkalainen sikarutto voisi tuhota sikatalouden positiivisen käänteen
