26
Keskiviikko 30.8.2017
Jättipalsami
Vieraslaji Himalajalta valtaa alaa
▶
▶
Sastamalan kaupunki lupaa kuljettaa kasvijätteen pois, jos ihmiset innostuvat niittotalkoisiin.
•
•
Minna Isotalo
Alueviestin toimitukseen
soittanut lukijamme har-
mittelee jättipalsamin le-
vinneisyyttä Äetsän van-
halla jätevedenpuhdista-
molla. Hän miettii, on-
ko kaupunki ryhtynyt toi-
miin tämän viheliäisen
kasvikunnan edustajan tal-
tuttamiseksi. Lukijan mu-
kaan ihmiset kippaavat jä-
tevedenpuhdistamon ym-
päristöön puutarhajätettä,
minkä vuoksi vieraslajit le-
viävät pihoilta luontoon.
Sastamalan kaupungin
puutarhuri
Reijo Saari
muistuttaa, ettei puutar-
hajätettä saa kipata luon-
toon. Saaren mukaan jät-
tipalsamia on niitetty kau-
pungin toimesta Äetsässä
viimeksi elokuun alussa
ja uusi niittokierros teh-
dään syksyn aikana.
Jättipalsamia on run-
saasti Vammalan puisto-
alueilla ainakin Trakin-
puistossa, Houhunpuis-
tossa, Uotinojanpuistos-
sa, Kultakalliolla ja Rii-
panpuistossa. Saaren mu-
kaan esiintymiä on myös
Karkun Riihipuistossa se-
kä Passinmäentiellä, lisäk-
si Mouhijärvellä Uotsolan
tien varrella ja Tappitorin
maastossa.
Koska kyseessä on yk-
sivuotinen kasvi, on juu-
ri niittäminen paras tapa
kasvin torjumiseen.
Saari kertoo, että kau-
punki on keskittynyt
enemmän jättiputken hä-
vittämiseen, koska se on
ihmiselle haitallinen kas-
vi. Jättipalsami uhkaa lä-
hinnä suomalaisia alkupe-
räislajeja ja luonnon mo-
nimuotoisuutta.
Tampereella jättipalsa-
mia on hävitetty talkoil-
la. Jos Sastamalassa ak-
tivoiduttaisiin talkoile-
maan, voisiko kaupun-
ki huolehtia kasvijätteen
kuljettamisesta kaatopai-
kalle?
”Kaupunki voi hoitaa
talkootyön tuotokset pois.
Näin on toimittukin al-
kukesästä Karkussa”, Saa-
ri toteaa.
■
■
Kuten
nimikin kertoo,
jättipalsamiyksilöt voivat
olla suuria, jopa yli kol-
memetrisiä. Kasvien keski-
mitta jää kuitenkin yleen-
sä noin 1,5 metriin. Suu-
rikokoisimmat kasvit ovat
yleensä rehevillä ja kos-
teilla kasvupaikoilla.
Jättipalsami tuottaa
runsaasti siemeniä. Yksi
yksilö voi muodostaa jo-
pa 4000 siementä. Sieme-
net sinkoutuvat ympäris-
töön jopa seitsemän met-
rin päähän. Monet kasvus-
tot ovat saaneet alkunsa
kun puutarhajätteitä on
kuljetettu luontoon tont-
tien ulkopuolelle.
Himalajan vuoristoalu-
eilta peräisin olevalla jätti-
palsamilla ei ole Suomessa
luontaisia vihollisia. Yksi-
vuotisen jättipalsamin juu-
risto on hento, eikä se sido
maata samalla tavoin kuin
monivuotinen kasvillisuus
- täten jättipalsamin valtaa-
mat jokivarsikosteikot ovat
alttiita eroosiolle. Maa, jo-
ta monivuotinen kasvilli-
suus ei sido, päätyy sade-
vesien myötä vesistöihin
ja voi olla uhka esimerkik-
si taimenten kutusoraikoil-
le ja kuoriutuville kalan-
poikasille.
Euroopan komission
rahoittaman DAISIE-tie-
tokannan mukaan jätti-
palsami kuuluu Euroopan
100 pahimman vieraslajin
joukkoon. Jättipalsami on
säädetty haitalliseksi vie-
raslajiksi koko EU:n ta-
solla, minkä johdosta sen
maahantuonti, kasvatus,
myynti ja muu hallussapi-
to sekä ympäristöön pääs-
täminen on kielletty.
Jutussa on käytetty läh-
teenä
-si-
vustoa.
Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Kasvin lehdet
ovat muodoltaan suikeita ja tiheästi hammaslaitaisia. Sillä on suu-
ret kaksineuvoiset kukat. Kukinto on pystyssä oleva terttu. Kukat ovat
useimmiten vaaleanpunaisia. Suomessa on tavattu useita värimuoto-
ja tummanpunaisista valkoisiin. Kasvin hedelmä on litumainen kota,
joka repeää kypsänä herkästi sinkoen siemenet monien metrien pää-
hän lähiympäristöön.
Juttuvinkki
lukijalta
