10
Keskiviikko 18.10.2017
Vieraskynä
•
Pirkko Niemi
Isovanhempia
tarvitaan
Isovanhempien rooli nousee taas kerran
merkittäväksi, kun koululaisilla on syys-
lomaa. Kaikki vanhemmat eivät voi tai
saa pitää lomaa kyseisenä aikana ja sil-
loin mietitään, miten pieni koululainen
pärjää?
Näin on syys- ja hiihtoloman aikana ja
myös osan aikaa kesällä. Kaikilla ei ole
isovanhempia, jotka voivat koululaista
tuolloin hoitaa.
Olisikin hyvä työmarkkinajärjestöille
miettiä, voitaisiinko työaikoja ja työn
joustoja tässä hyödyntää? Jos on mah-
dollisuus etätyöhön, se tuo helpotusta
osaltaan.
Monet kunnat järjestävät toimintaa
tuoksi ajaksi 1-2 -luokkalaisille. Ne ovat
kuitenkin maksullisia, ja kaikilla per-
heillä ei ole siihen varaa.
Mekin hoidamme syyslomalla taas pien-
tä ekaluokkalaista. Se on mukavaa, en
koe sitä mitenkään velvoittavana. Siinä
samalla voisi mennä muutama muukin
lapsi.
Pitäisi varmaan luoda verkosto, joka voi
auttaa näissä tilanteissa. Naapurissakin
voi olla tarvetta kyseiselle palvelulle.
Koko työpäivän ajan yksin olo on pie-
nelle koululaiselle kontuutonta. Vaikka-
kin hän voisi saada puhelimella yhtey-
den vanhempaansa, se ei ole riittävää.
Voi myöskin pelottaa.
Yhteiskunta voisi tarjota paremmin pal-
velua niille koululaisperheille, joilla ei
ole muita apuja käytettävissään. Mutta
se ei saisi olla maksullista. Ikärajat pal-
velun piiriin eivät saisi olla liian jäykät,
sillä lapset kehittyvät eri tahtiin ja jos-
kus 9-vuotiaankin eli 3.luokkalaisen on
vaikeaa olla yksin päivisin.
On valitettavasti isovanhempia, joil-
ta on estetty yhteys omiin lastenlapsiin.
Usein tämä liittyy riitaisiin ero- ja huol-
tajuuskiistoihin.
Olemme varmaan kaikki yhtä mieltä, et-
tä lapsia pitää suojella ja heille tarjota
turvaa.
Toivonkin, ettei kovin moni pikku koulu-
lainen vietä lomaansa yksinään.
Kirjoittaja on psykoterapeutti ja kaupungin-
valtuutettu
KAUPUNKILEIKKIÄ
Oikeita munia ja
kissakuumetta?
▶
Hämmästelyä, kummastelua ja yhdessä tekemistä. Stormin koululla
sai keskiviikkona ja torstaina oppia hauskasti.
Joni Husso, Meeri Saarijärvi ja Hilma Tuomisto tuntevat liikennemer-
kit. Aina aikuiset eivät kuulemma osaa ajaa oikein - edes pikkuautoilla.
•
Minna Isotalo
Ilman rahaa ei ole asiaa
kauppaan, terveysasemal-
le, autokouluun, kahvi-
laan - hotellista, elokuva-
teatterista ja liikuntakes-
kuksesta puhumattakaan.
Sonninperän maatilan
eläimien rapsuttaminen ei
maksa mitään, mutta var-
muuden vuoksi kannattaa
mennä töihin.
Stormin koulun käytä-
villä voi saada yllättäviä
tartuntoja. Matkalla työ-
pajaan minuun iskee bor-
relioosi. Voi voi, en ha-
lua tehdä lääkärille vel-
kaa, joten täytyy vaan jak-
saa paiskia hommia ensin.
Huojentuneena huomaan,
että tarjolla on juuri mi-
nulle sopivia työtehtäviä:
runonlausuntaa ja maan-
tiedettä.
Ilmoittaudun työnjoh-
tajan virasta vastaaval-
le koulunkäyntiavusta-
ja
Tiia Kaapulle
ja häm-
mennän häntä kajautta-
malla ilmoille
Eino Lei-
non
Nocturnen
. Sitten
sohin Helsingin, Tukhol-
man, Olson, Kööpenha-
minan ja Reykjavikin suu-
rinpiirtein kohdilleen. En
tiedä kirjataanko fiktiivi-
seen pankkikorttiini lo-
pulta 170 euroa ansiois-
ta vai siitä hyvästä, etten
lausu enempää ja suostun
luopumaan karttakepistä.
Sivukorvalla kuulen jo-
takin hämmentävää: Plu-
toa ei kutsuta enää planee-
taksi. Kaikkea sitä kaupun-
kileikkipäivänä voikin op-
pia!
■
LÄÄKÄRIIN
joutuu jo-
nottamaan, kuten niin
usein tosielämässäkin.
Onneksi apteekin nuori-
mies myy lääkettä vaivaa-
ni - ja poikkeustapaukses-
sa ilman reseptiä.
Terveydenhoitaja Arja
eli viidesluokkalainen
Sii-
ri Kulju
hoitaa parhail-
laan koulutoverinsa
Niko
Ekosen
levottomuudes-
ta johtuvia oireita. Rau-
hallista musiikkia kuulok-
keista korviin ja annos jal-
kahierontaa. Nikon ongel-
mana ovat erityisen levot-
tomat jalat.
Seuraavaksi poikkean
autokouluun. Kolmas-
luokkalaiset tenttaavat
liikennemerkkejä. Tus-
kahikeä pukkaa pintaan,
en tunnista rautatien ta-
soristeyksestä varoitta-
vaa merkkiä.
Siru Saari-
järvi
sen sijaan on eden-
nyt jo ajokoe-vaiheeseen.
Hän taituroi pikkuautolla
autokoulunopettajan eli
tyttärensä
Meerin
ohjei-
den mukaisesti.
"On hyvä idea yhdistää
avoimet ovet ja kaupun-
kileikkipäivä. Yhdessä te-
keminen on päivässä pa-
rasta. Tämä innnostaa lap-
sia ja varmasti lapset myös
Johannes Laaninen lapioi lampaiden tuotoksia kottikärryihin. Aaro
Koivuniemi keritsi.
oppivat uusia asioita. Jois-
sakin tehtävissä on sopi-
vasti haastetta aikuiselle-
kin", Saarijärvi tuumaa.
■
LAPIOHOMMAT
saa-
vat viisivuotiaan
Johan-
nes Laanisen
posket pu-
noittamaan. Eläinten lan-
nanluonti ja pois kärrää-
minen kuuluvat maatilan
arkeen.
Aaro Koivuniemi
häärää hänkin lampaiden
karsinassa, sillä yksi mää-
kijä on kovasti parturoin-
nin tarpeessa.
"Maatilalla ei ole kos-
kaan tylsää. Keritseminen
on kivaa, eikä leikkikak-
ka haise", pojat kommen-
toivat.
Toisaalla maatilan
emännän roolin omak-
sunut
Elli Punto
esittelee
Stormin päiväkodin lap-
sille kanalaa. Omilla or-
sillaan nököttävät Untuva,
Sipsu, Heta, Kieku, Martta,
Sipa, Kaiku ja Heini.
Erästä pikkukaveria
mietityttää, mahtavatko
kanojen munat sittenkin
olla oikeita.
"Maatilan eläimiä pitää
ruokkia säännöllisesti. Oi-
kean tilan oikeat työt ovat
raskaita, ja tekemistä oli-
si vielä enemmän", Elli
pohtii.
■
MUTUSTELEN
las-
ten valmistamia leipo-
muksia pop up -kahvi-
lassa, kun näköpiirii-
ni pyrähtää rehtori
Lee-
na Iso-Ketola-Ryyppä
.
Hän kertoo, että kaksi-
päiväisen kaupunkilei-
kin onnistuminen edel-
lyttää viikkojen valmis-
telua ja yhteen hiileen
puhaltamista niin oppi-
lailta kuin koulun hen-
kilökunnaltakin.
"Yhteinen ponnistus
kasvattaa me-henkeä, ja
leikin kautta lapset op-
pivat vaikka mitä. Saim-
me integroitua kaupun-
gin toimintoihin kaikki
muut oppiaineet paitsi
vieraat kielet."
Harppoessani ulko-
ovea kohti joku läiskäi-
see rintaani lapun, jos-
sa lukee catfever. Vierai-
ta kieliä on sittenkin su-
jautettu leikkipäivään.
Toivottavasti tartunta ei
johda vakavaan kuumei-
luun, minä kun olen kis-
soille allerginen.
Sataedun yt-neuvottelut
päätökseen - 12
irtisanotaan
•
Alueviesti
Sataedussa toukokuus-
sa aloitetut yt-neuvotte-
lut ovat päättyneet. Ne
koskivat kaikkia toimin-
toja ja koko henkilöstöä.
Yt-neuvotteluiden seu-
rauksena Sataedu irtisa-
noo enintään kaksitois-
ta henkilöä ja osa-aikais-
taa enintään kaksi henki-
löä. Myös muutamat työ-
tehtävien ja -nimikkeiden
muutokset ovat mahdol-
lisia.
Neuvottelujen piiris-
sä oli lähes 300 henkilöä.
Niiden alkaessa vähen-
nystarpeeksi ilmoitettiin
enintään 35 henkilötyö-
vuotta. Sittemin eläköity-
miset ja päättyneet mää-
räaikaiset työsuhteet ovat
jo karsineet henkilökun-
taa yhdeksällätoista.
Yt-neuvottelujen tarve
johtui ammatillisen pe-
ruskoulutuksen rahoituk-
sen rajusta vähenemisestä.
Sataedulla on toimipai-
kat muun muassa Huitti-
sissa ja Kokemäellä.
