15
Keskiviikko 18.10.2017
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
SASTAMALA
TUTUKSI
Mikä rakennus on kuvassa? Vastaukset ensi viikon tiistaihin klo 18 mennessä: sastamalatutuk-
tai postitse ”Sastamala Tutuksi”, Sastamalan kaupunki / Elävä maaseutu, PL 23,
38201 Sastamala. Kilpailussa julkaistaan 20 tunnistuskuvaa viikon välein. Kilpailun päätteek-
si parhaat tietäjät palkitaan. Voittajat julkistetaan 7.3.2018. Kilpailukuvat julkaistaan myös
osoitteessa:
Viime viikon kuvan järvi oli Mouhijärvellä sijaitseva Mä-
tikkö. Kuva: Jani Hanhijärvi.
SYKSY
Ruska on ilo silmälle,
kaupungissakin
▶
Monenkirjavaa väriloistoa voi ihailla vaikka kävelylenkillä.
Ruskan hehkua Huittisten keskustassa.
•
Hannu Moilanen
Ruska tarkoittaa tieteel-
lisesti kuvattuna lehten-
sä varistavien, kuten esi-
merkiksi vaahteran ja koi-
vun, kesävihantien kas-
vien ja puiden syksyistä
väriloistoa. Ruska syntyy
lehtien sisältämistä väri-
aineista. Valon vähenemi-
nen yhdistettynä lämpöti-
lan alenemiseen aiheutta-
vat yhteyttämisen loppu-
misen puissa, pensaissa ja
maakasveissakin. Seurauk-
sena tästä lehtivihreä al-
kaa hajota ja lehden sisäl-
tämät muut väriaineet, ku-
ten oranssinpunaiset karo-
tenoidit ja keltaiset ksan-
tofyllit pääsevät esiin sil-
miemme ja aistiemme
iloksi.
Se tieteestä, nautitaan
nyt vain luonnon värikyl-
läisyydestä. Näyttävim-
millään ruska Etelä-Suo-
messa, kuten Sastamalan
ja Huittisten korkeudella,
on yleensä lokakuun al-
kupuolella. Lapissa ruska-
huippu osuu jo syyskuun
puolivälin tienoille ja hie-
man sen jälkeiseen aikaan.
Muutamat lehtipuut, ku-
ten esimerkiksi tammi, va-
ristaa ruskehtavat lehten-
sä vasta pakkasten tultua.
Lapin näyttävä maaruska
osuu hieman aikasempaan
ajankohtaan kuin puurus-
ka. Tunturikoivu on Poh-
jois-Lapin näyttävin rus-
kapuu.
Monet matkustavat Lap-
piin ruskalomalle tunturi-
en tuntumaan, jossa mai-
semanäköalat ovat ava-
rammat. Myös maarus-
ka Lapissa on näyttäväm-
pi kuin Etelä-Suomessa.
Ruskaloistoa ei välttämät-
tä tarvitse lähteä etäältä
ja kaukaa luonnosta ha-
kemaan, kaupunkiruska
on paikoin yhtä näyttävä
kuin metsissäkin. Esimer-
kiksi Vammalan ja Huittis-
ten keskustan tuntumassa
on paikoin runsaasti vaah-
teroita, koivuja ja pihlajia-
kin, joiden monenkirjavaa
väriloistoa voi ihailla kä-
velylenkillä, vaikka kaup-
pareissulla.
Aurinko tuo puiden
näyttävät ruskavärit sä-
vykkäämpinä esiin. Kan-
nattaa katsella myötä-
valossa ja vastavalossa-
kin, jolloin vaikutelma
on usein hyvin erilai-
nen. Raitis ja kirpakka ul-
koilma vaikuttaa ruska-
elämykseen syventäväs-
ti. Viilenevä sää, tai jopa
pikkupakkanen lokakuus-
sa, antaa ulkoilijalle aavis-
tuksen neljännen vuoden-
ajan, talven hiljaisesta tu-
losta.
Halikossa, Salon lähet-
tyvillä, ruskan voi kokea
kaksin tai jopa kolminker-
taisesti. Siellä on kylä ni-
meltä Ruska, joka on kun-
nan vanhimpia tunnettu-
ja asuinpaikkoja. Myös su-
kunimi Ruska on seudulla
tunnettu.
Lavian punatiilinen
virastotalo muistuttaa
Kiikoisten vastaava
Kun Lavia liitettiin 2015 vuoden alus-
sa Porin karhupentueeseen, niin pe-
lot olivat syvät. Ne ovat hiljalleen kai-
konneet ja elämä jatkuu Porin järvise-
nä kaupunginosana. Juuri nyt pinnal-
la on Suomelan koulu, jota ehostetaan
Lavian kaikille koululaisille. Mietinnän
kohteena on erityisesti turvallisuus ah-
taassa paikassa. Eikä parkkipaikkoja-
kaan liiemmälti ole. No, ehkä ongelma
ratkeaa.
Toinen lievä murheenkryyni on vanha
virastotalo, joka kunnantalona aikan-
sa palveli.
Menneisyydestä kertovat yhä valokyltit,
joista toisessa seisoo virastotalo ja toi-
sessa kunnanvirasto. Entistä hyörinää
talolla ei ole. Aikanaan valtuustosalis-
sa istuttiin jopa käräjiä aina Suodennie-
men surullista pankkiryöstöä myöten.
Ja olihan valtuustosali toki todistamas-
sa niitä raastavia hetkiä, jolloin Lavias-
sa taisteltiin itsenäisyydestä ja sittem-
min liitossuunnasta. Nyt talon sisuksis-
sa on ainakin tilitoimisto, suutari ja hie-
roja. Muutoin on aika autiota.
Talo muistuttaakin melkoisesti Kiikois-
ten vastaavaa, joka jäi lähes tyhjil-
leen, kun kunnasta tuli osa Sastama-
laa. Näille taloille tietysti yritetään et-
siä järkevää käyttöä, mutta helppoa se
ei ole. Onhan sekä Kiikoinen että Lavia
omien kuntiensa etäispäätteitä.
Kun Laviaan tullaan Suodenniemen
suunnasta, niin hyvässä muistissa on
Suodenniemen keskustan pitkä suora.
Se on melkoisen hiljainen. Laviaan tu-
losta kertoo ainoastaan taajamakylt-
ti, jonka alaosassa lukee Lavia. Kylän-
raitti on idyllinen vanhoine rakennuk-
sineen ja tien päälle vähäisesti kaartu-
vine puineen. Raitti on yksinkertaisesti
hieno, käykääpä katsomassa. Raitti on
niin hieno, että Laviaan tulosta voisivat
kertoa omaleimaiset kyläportit. Niihin
voisi kuvailla vaikkapa Karhijärven ja
Lavijärven, joiden huomassa kylä elää.
Ehkäpä Porilta sen verran heltiäisi ra-
haa, että Järvi-Poriksikin ristitty kau-
punginosa nousisi paremmin esiin.
