15
Keskiviikko 25.10.2017
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
SASTAMALA
TUTUKSI
Taide on kaikki
▶
▶
Kun elämään osui kaksi isoa käännekohtaa, keikyäläinen Helka
Isopahkala tarttui siveltimeen seitsemän vuoden tauon jälkeen.
•
•
Pauliina Vilenius
”Taide on kaikki, koko
elämä”, sanoo keikyäläi-
nen
Helka Isopahkala
ja
herkistyy.
Seitsemän vuotta koko-
naan tauolla ollut harras-
tus virisi uudelleen vuon-
na 2014, kun taiteilijan
elämään osui kaksi isoa
käännekohtaa: leskek-
si jääminen ja 28 vuotta
luotsaamansa Huittisten
Kirjakaupan myyminen.
”Maalaamiseen sain pu-
rettua kaikki tunteet, jotka
tuolloin velloivat.”
■
■
Jos
seitsemän vuoden
taukoa ei lasketa, on Iso-
pahkala maalannut aina.
Jo nuorena hän osallistui
muun muassa
Into Lin-
turin
ja
Raimo Viitalan
kursseille.
Isopahkalan mukaan
taide on elinikäistä op-
pimista ja opettelemis-
ta. Siksi hän on viimeiset
vuodet maalannut Huit-
tisten seudun kansalais-
opistossa sekä erilaisilla
kursseilla taiteilija
Tatsuo
Hoshikan
opissa.
”Hänelle kuuluu kaikki
kiitos ja kunnia, kannus-
tavampaa ja parempaa
opettajaa saa hakemalla
hakea.”
Isopahkalan öljyväri-
töissä näkyy elämän koko
kirjo. Hän ikuistaa niin ih-
misiä, eläimiä kuin kukkia
ja maisemiakin. Ideat tu-
levat kaikkialta ympäriltä.
”Yrittäjänä päivät oli-
vat pitkiä. Kun lähdit töi-
hin oli pimeää ja kun pa-
lasit oli pimeää. Ei siinä
paljoa ehtinyt luontoa
ja ympäristöä havainnoi-
maan. Nyt maailma on
taas avartunut. On innos-
tavaa, kun saa viettää ko-
tona tätä ihanaa eläkeläi-
sen laatuaikaa ja katsella
ympäristössä tapahtuvaa
kasvua ja luonnon muut-
tumista. Aluksi hämmäs-
telin, onko meillä lintuja-
kin näin paljon”, taiteili-
ja nauraa.
■
■
Viime
viikolla Galleria
Ansa Puntalossa avautui
Helka Isopahkalan näyt-
tely. Seinille ripustettiin
31 työtä, joista suurin osa
on syntynyt tänä vuonna.
”Maalaan joka päivä.
En malta olla koskematta
välineisiin, kun ne ovat
siinä lähellä. Voi sanoa,
että muut hommat saa-
vat välillä odottaa, kun
maalaaminen vie men-
nessään.”
Näyttelyynkin Isopah-
kalaa ovat seuranneet hä-
nelle rakkaat ihmiset. Yh-
destä kuvasta galleriaa
katselee taiteilijan tytär,
toisesta veljenpoika pie-
nenä lampaansa kanssa.
Kunniapaikalle on asetet-
tu pieni taulu, jossa mies
istuu traktorin pukilla
tyytyväinen hymy huu-
lillaan.
”Kuvassa on mieheni
rankkojen syöpähoitojen
jälkeen, kun lääkärit kiel-
sivät raskaat työt. Hän oli
ostanut vanhan trakto-
rin, joka oli osina pahvi-
laatikoissa. Maalaukseen
on ikuistettu traktorimie-
hen onnenhetki, kun hä-
nen itse kokoamansa trak-
tori on pärähtänyt käyn-
tiin ensimmäisen kerran”.
Helka Isopahkala on ikuistanut öljyvärimaalauksiinsa niin maisemia,
eläimiä kuin itselleen rakkaita ihmisiäkin. Hänen maalauksiaan on
esillä Galleria Ansa Puntalossa la 11.11. saakka.
Sairaanhoitajasta
on pieni hyppäys
kirjastomaksuihin
Perinteisesti suomalaisen hyvinvointi-
yhteiskunnan julkinen terveydenhuol-
to on ollut kohtuullisen edullista asiak-
kaille. Erilaiset maksut on pidetty al-
haalla, jotta kansanterveys ei olisi ra-
hasta kiinni. Tosin maksujen lisäksi ter-
veydenhuoltoon käytetään suuri osa
verovaroista.
Terveyskeskusmaksut lääkärikäyntien
osalta on hyväksytty yleisesti jo kau-
an sitten. Muutamia vuosia on kulu-
nut siitä, kun ihmisiä alettiin ohjailla
entistä enemmän avohoidon sairaan-
hoitajien pakeille, jotta lääkärivoimat
riittäisivät. Varmasti oikea suunta, sil-
lä sairaanhoitajat pystyvät auttamaan
ihmisiä monin tavoin ilman lääkäris-
sä käyntiä.
Kun ihmiset saatiin käymään sairaan-
hoitajien luona, niin nyt käynnit pan-
naan maksullisiksi. Sastamalan yhteis-
toiminta-alueen sosiaali- ja terveyslau-
takunta havittelee käyntimaksuilla
100 000 – 150 000 euron tuloja. Käyn-
tihinnaksi on ajateltu 12,10 euroa ker-
ralta yli 18-vuotiailta. Maksua ei tosin
peritä kuin kolmesta käynnistä.
Vaikka maksu tuntuu äkkiseltään pie-
neltä, niin se on suuri vähävaraisil-
le. Onkohan tuon maksun seurauk-
set ajateltu loppuun saakka, siis kun-
talaisten terveyden kannalta? Jos jo-
ku nyt jättää sairaanhoitajalle mene-
mättä, vaikka olisi tarvetta, niin jokin
sairaus voi puhjeta tai pahentua. Tä-
mä taas lisää paineita ja kustannuksia
muualla terveydenhuollossa. Toivotta-
vasti näin ei käy ja ihmiset sopeutu-
vat tulevaan sote-uudistukseen näiden
maksujen kautta.
Niin. Sairaanhoitajien maksuista
on pieni hyppäys kirjastomaksuihin.
Näistä on puhuttu aina silloin tällöin.
Epäillä sopii, että nämäkin maksut
nousevat jossakin vaiheessa esiin. Jos
lainan hinnaksi tulisi vaikkapa euro,
niin Sastamalassakin kertyisi kassaan
sievoinen summa, enemmän kuin sai-
raanhoitajamaksuista.
Eikä mahdottoman kaukana ole vero-
varoin kustannettujen peruskoulujen-
kaan maksulle pano. Tätä, kuten mui-
takin maksuja voidaan perustella hy-
vinvointiyhteiskunnan parantamisella
ja säilyttämisellä.
Saapa sitten nähdä, kuinka tuo sote-
uudistus vahvistaa hyvinvointiyhteis-
kunnan perustaa? Ennaltaehkäisyllä
varmaankin.
Mikä rakennus on kuvassa? Vastaukset ensi viikon tiistaihin klo 18 mennessä: sastamalatutuk-
tai postitse ”Sastamala Tutuksi”, Sastamalan kaupunki / Elävä maaseutu, PL 23,
38201 Sastamala. Kilpailussa julkaistaan 20 tunnistuskuvaa viikon välein. Kilpailun päätteek-
si parhaat tietäjät palkitaan. Voittajat julkistetaan 7.3.2018. Kilpailukuvat julkaistaan myös
osoitteessa:
. Viime viikon kuvassa oli Stormissa sijaitseva Lopenkul-
man Nuorisoseurantalo. Kuva: Jani Hanhijärvi.
