Keskiviikko 29.11.2017
33
Auto
Viesti
4
Tabloid_Erikoissivut
| Maanantaina 25. syyskuuta 2017
Perinteinenhalogeeni jaksaa yhä
u
Jo kuusikymmentäluvulla esitelty halogeenipolttimo pi-
tää yhä pintansa edullisemmissa autoissa.
Kyse on hehkulampun kaltaisesta polttimosta, jossa ha-
logeenikaasu palauttaa hehkulangasta korkeissa lämpö-
tiloissa irtoavan volframin takaisin hehkulankaan, minkä
ansiosta valoteho ja kestoikä ovat huomattavasti perinteistä
hehkulamppua parempia.
Huipputehokas kaasupurkausvalo
u
1990-luvullahenkilöautoihin tuli tarjolle ksenon- eli kaa-
supurkausvaloja. Kaasupurkausvalon teho onnoin kaksin-
kertainen halogeenivaloon verrattuna, mikä mahdollisti
huomattavasti aiempaa tehokkaampien ajovalojen suun-
nittelun.
Kaasupurkausvalossa valolähde onkahdenelektrodinvä-
liin syntyvä valokaari.Valokaarenhallittu synnyttäminen ja
ylläpito vaatii säätöelektroniikkaa, josta käytetään nimeä
ballasti.
Korkean valotehonsa (2 800–3 200 lumenia) takia kaasu-
purkausvaloissa nähtiin häikäistymisriski. Suomessa teh-
dasasenteiset kaasupurkausvalot sallittiinkinvasta vuosien
viiveellä. Häikäistymisen vähentämiseksi valoihinmäärät-
tiinautomaattinen tasonsäätöjärjestelmä.Myös valopesurit
katsottiin pakollisiksi.
Vuonna 2011 Euroopan valosäädöksistä vastaava talous-
komissio hyväksyi aiemman 35 watin teholla palavan kaa-
supurkausvalon rinnalle uuden 25 watin järjestelmän.
Heikkotehoisempi kaasupurkausvalo mahdollistaa pe-
rinteistä halogeenia paremman valon ilman kallista au-
tomaattista tasonsäätöä tai valopesureita. Valopesureiden
puuttuminenonkinvarmamerkki autonvalojenvalotehon
jäämisestä alle 2 000 lumenin.
Joustava ledi
u
Viime vuodet ovat olleet ledien valtakautta.
Ledit ovat pieniä puolijohdekomponentteja, joiden läpi
kulkema sähkövirta saa ne säteilemään valoa.
Ledit ovat ennen näkemättömän joustavia valonlähtei-
tä, mikä mahdollistaa kymmenien ledien muodostamien
valoryhmien rakentamisen sekä huomattavasti aiempaa
vapaamman ajovalojenmuotoilun.
Yksittäisiä ledejä ohjaamalla voidaanvalokuviotamuoka-
ta erittäin joustavasti. Esimerkiksi uuden neljännen suku-
polven Audi A8:n etuvalot muodostuvat 138 ledistä, joista
32 vastaa kaukovaloista.
Laserilla kohdevaloa horisonttiin
u
Laservalot ovat kaukovalokehityksen keihäänkärki.
Vain harvoihin kalleimpiin autoihin saatavien valojen
teoria on yksinkertainen: siniset diodit lähettävät laserva-
loa fosforilevylle, ja lopputuloksena on tavallinenvalkoinen
valo.
Kaikki laservalosta ulospäin säteilevä valo siis on taval-
lista ja turvallista valoa. Keksinnön etu on ledivalojakin
pistemäisempi valo, mikä mahdollistaa aiempaa tarkem-
man optisen järjestelmän ja siten tarkemman valokuvion
hallinnan.
Laservaloja käytetäänkin toistaiseksi vain kaukovaloina
niin, että ne jatkavat perinteisillä ledivaloilla toteutetun va-
lokuvion kantamaa.
koonnut: Lauri ahtiainen, Moottori.fi
Valoissa on edelleen eroja. Kokosimme perusasiat.
Lauri ahtiainen,
Moottori.fi
Valoteknologian nopea kehi-
tys on johtanut ristiriitaiseen
tilanteeseen.
Uusien, entistä tehokkaam-
pien valonlähteiden ansiosta
kirkkautta pimeyteen etsivän
ei enää tarvitse kiinnittää au-
tonsa keulalle Monte Carlo
-rallista tuttuja valopattereita.
Toisaalta samaan aikaan
uusiin autoihin tarjottavien
valojen suorituskyvyssä on
usein parantamisen varaa.
Valoteknologian kehityk-
sessä sinänsä ei ole mitään
vikaa.
Nykyaikaiset ledit säteilevät
hyvinpistemäisesti, mikä an-
taa valosuunnittelijallehyvän
lähtökohdan tarkkaan valo-
kuvion hallintaan.
Teknologian sijaan syy kau-
kovalojen kantaman heikke-
nemiseen on autonvalmista-
jan kiinnostuksessa.
Kaasupurkausvalojen
esiinmarssin aikaan valmis-
tajat saattoivat kilpailla valo-
jen kantamassa ja valokuvion
muodossa, mutta nyt nokitte-
luakäydäänteknisissäominai-
suuksissa, ei lopputuloksessa.
Ajovaloista on tullut show, jos-
sa näyttävät valoyksiköt käyn-
nistyvät avaten valokuvionsa
kuin teatterin esiripun.
Tienpintaan tulviva valo on
kirkasta ja päivänvalonkal-
taista, mikä kiistämättä luo
tunnelman nykyaikaisuu-
desta. Tiheästi liikennöidyillä
teillä modernit, mukautuvat
valokuviot ovatkin erinomai-
nen apu.
Kaukovalo voi valaista omaa
kaistaa ja molempia pienta-
reita, kun kuviosta himmen-
netäänvain suoraanvastaan-
tulijaa kohti osuvat säteet.
Keski-Eurooppaan erin-
omaiset järjestelmät käyvät
kuitenkin turhiksi pohjoisen
liukkailla ja pimeillä teillä,
jossa pahimmillaan ainoa
toinen tienkäyttäjä on hirvi.
Syrjäseutujen
valaisemat-
tomilla taipaleilla liikkuvien
onneksi auton keulalle asen-
nettavien lisäkaukovalojen
tarjonta on laajempaa kuin
koskaan.
Perinteisten halogeeni- ja
kaasupurkausvalojen rinnal-
le tulleet ledivalaisimet mah-
dollistavat huomattavasti
aiempaa joustavampaa va-
laisinmuotoilua, esimerkiksi
huomaamattomasti rekiste-
rikilven yläpuolelle asennet-
tavia matalia leditankoja.
”
Suomessa on
kauan oltu kateellisia
länsinaapurillemme,
sillä Ruotsissa
henkilöautojen
keulalle on sallittu
pariton määrä
valaisimia.
Teknisen
kehityksen lisäksi
myös lainsäädäntö on päivit-
tymässä.
Suomessa onkauanoltuka-
teellisia länsinaapurillemme,
silläRuotsissahenkilöautojen
keulalle on sallittu pariton
määrä valaisimia.
Tuore lakimuutos siirtää
määräysvaltaa liikenne- ja
viestintäministeriöltä Trafil-
le, joka ensitöikseen ilmoitti
helpottavansa valosäädöksiä
poistaen EU-asetusten kans-
sa päällekkäisiä vaatimuksia.
Käytännössä tämä tarkoit-
taa sitä, että elokuun 28. päi-
västä eteenpäin autojen keu-
lalle on saanut asentaa parit-
tomanmäärän lisävaloja.
Valosäädökset helpottavat
myös erikoisautojen harras-
tajia, silläYhdysvaltojen ja Ja-
panin vaatimusten mukais-
ten valaisinten hyväksyntää
helpotetaan.
Käytännössä
parittoman
määrän salliminen mahdol-
listaa esimerkiksi yhden re-
kisterikilven päälle asennet-
tavan valotangon asentami-
sen. Toisaalta on mahdollista
käyttää kahden sijaan kol-
meakin lisäkaukovaloa.
Aiemmat vaatimukset sym-
metriasta ja referenssiluvusta
säilyvät: kaukovalojen yh-
teenlaskettu referenssiluku
ei saa ylittää sataa.
Symmetriavaatimus tar-
koittaa auton keskilinjan
suhteen symmetristen valo-
jen asentamista eli auton va-
semmalla ja oikealla puolella
olevien lisäkaukovalaisinten
valokuvion ja referenssiluvun
tulee olla samoja.
– Kahden samanlaisen lisä-
kaukovalon väliin auton kes-
kelle voidaan nyt sijoittaa kol-
mas, referenssiluvultaan eri-
lainen valaisin, Trafin johtava
asiantuntija
OttoLahti
kertoo.
Käytännössä
kolmannella
lisäkaukovalolla voidaan op-
timoida kaukovalojen refe-
renssiluku mahdollisimman
lähelle sallittua sataa.
Referenssilukuun laske-
taan kaikki kerrallaan palavat
kaukovalot eli tyypillisesti li-
säkaukovaloille jäävän refe-
renssiluvun määrä saadaan
vähentämällä auton omien
kaukovalojen referenssiluku-
jen summa sadasta.
Autojen omien kaukovalo-
jen referenssiluvut vaihtele-
vat tyypillisesti välillä 10–27,5.
LIIKENNE
Tuore laki-
muutos ja lisäkauko-
valojen kehitys tarjo-
avat aiempaa enem-
män turvaa pimeille
taipaleille.
Nykyautojen sähköjärjestelmät ovat
lisävalojenkiinnittämistä suurempi haaste
Lauri ahtiainen,
Moottori.fi
Lisävalojen luonnollinen
paikkahenkilöautossa on tyy-
pillisesti auton keulamaskin
edessä, jolloin valot kantava
asennusrauta voidaan kiin-
nittää rekisterikilven taakse.
Osaan autoista tarjotaan
mallikohtaisia kiinnikesarjo-
ja, joiden saatavuus kannat-
taa tarkistaa valoja ostettaes-
sa. Vuodesta 2013 Suomessa
on sallittu myös lisävalojen
asentaminen auton katolle,
kunhan valaisimen aiheutta-
mahajavalo ei osukuljettajan
näkökentässä oleviin auton
osiin, kuten konepeltiin tai
lokasuojiin.
Lisävalojen kiinnittämistä
suurempi haaste ovat nyky-
autojen sähköjärjestelmät.
Ennen vanhaan lisävalojen
releelle haettiin ohjausvir-
ta auton oman kaukovalon
polttimosta.
Nyt kaasupurkaus- tai le-
divalojärjestelmissä signaali
on haettava kaukovaloa oh-
jaavasta johdosta, ja moni-
mutkaisimmissa autoissa
vastassa ovat väyläjärjestel-
mien ohjaamat mukautuvat
ledirivistöt, joista yksittäiset
ledit voivat syttyä tai sammua
tilanteenmukaan.
Lisäkaukovalojenasentami-
sen helppous riippuu näissä
tapauksissa paljolti siitä, on-
ko autonvalmistaja huomioi-
nut asian jo suunnittelupöy-
dällä.
Mahdollisesti monimut-
kainen asennus pitää tehdä
autoon onneksi vain kerran.
Kun lisäkaukovalot on ker-
ran saanut asennettua, voi
niiden tuomasta lisäturvasta
nauttia jokaisella pimeällä
ajomatkalla.
Vihdoin
lisäävaloa
tarkkana laillisuudesta
u
Lisäkaukovaloista kiinnostuneen kannattaa valoja valites-
sa muistaa, että markkinoilla on tieliikenteessä laillisten
E-tyyppihyväksyttyjen valaisinten lisäksi paljon ”offroad-
käyttöön”tai ”työvalaisimiksi”myytäviä valaisimia.
u
Ne voivat näyttää kelvoilta jamahdollisesti toimiakin tietyin
reunaehdoin tyydyttävästi, mutta hyväksynnän puuttuessa
niiden käyttö on tieliikenteessä kielletty.
u
Laittomuus voi johtua säästösyistä puuttuvasta hyväksyn-
nästä tai sen saamisen estävästä teknisestä ongelmasta,
kuten tieliikenteeseen soveltumattomasta valokuviosta tai
laittoman suuresta referenssiluvusta.
Elokuun 28. päivästä eteenpäin autojen keulalle on saanut asentaa parittoman määrän lisävaloja. Valosäädökset
helpottavat myös erikoisautojen harrastajia, sillä Yhdysvaltojen ja Japanin vaatimusten mukaisten valaisinten
hyväksyntää helpotetaan.
Jari SaarENtauS, Moottori.fi
Jari SaarENtauS, Moottori.fi
Halogeeni, ksenonvai led?
Näinvalot eroavat toisistaan
