19
Torstai 4.1.2018
Tervehdys
•
•
Jyrki Peltomaa
Hyvää uutta vuotta
Huittisista
Päättynyt vuosi oli Suomen juhlavuosi. Huitti-
sissakin 100 -vuotiasta Suomea juhlittiin mo-
nin eri tavoin. Ehkä päällimmäisenä teemana
juhlavuodesta jäi mieleen oman presidenttim-
me Risto Rytin muiston ja elämäntyön kunni-
oittaminen: ensin keväällä Risto Ryti -seminaa-
rissa, sitten lähes loppuunmyydyissä Rakas-
tunut Ryti -teatteriesityksissä ja vielä itsenäi-
syytemme pääjuhlassa täpötäydessä Risto Ry-
ti -salissa. Sata vuotiaan Suomen juhliminen
ja Presidentin pojan poika, lakimies Risto Ryti
juhlapuhujana, toivat juhlaan kolminkertai-
sen määrän juhlaväkeä normivuoteen verrat-
tuna.
”Huittinen on turvallinen ja kehittyvä lapsiys-
tävällinen kaupunki” sanotaan uuden stra-
tegiamme ensimmäisessä lauseessa. Lasten,
nuorten ja lapsiperheiden asiat on Huittisis-
sa nostettu erityisesti esiin, kun luotsaamme
kaupunkiamme 2020 -luvulle. Kehittämiskoh-
teena meillä on, ei enempää eikä vähempää,
kuin lasten oikeuksia vahvistava toimintakult-
tuurin muutos. Puhutaan lapsivaikutusten ar-
vioinnista, jossa päätösten valmistelussa en-
nakkoon arvioidaan niiden vaikutukset lap-
siin ja nuoriin. Lapsivaikutusten arvioinnissa
olennaista on myös lasten ja nuorten omien
mielipiteiden ja kokemusten selvittäminen, mi-
kä edellyttää erityistä osaamista ja kokemus-
ta lasten parissa työskentelystä. Huittinen on
lasten ja nuorten huomioimisessa yksi edellä-
kävijöistä koko valtakunnassa, mikä asettaa
omat haasteensa kehittämistyöhön. Alkanee-
na vuonna aiomme myös perustaa perhepal-
velukeskuksen, johon kootaan perheiden nä-
kökulmasta tarkoituksenmukainen ja toimiva
lähi- ja peruspalvelujen kokonaisuus yhdelle
luukulle, mikä osaltaan avittaa erityisesti lap-
siperheiden arkielämää.
Jo tämän tammikuun valtuustossa teemme
merkittäviä päätöksiä. Päätämme uuden ala-
koulun sijaintipaikasta kaupungin keskustas-
sa ja suunnittelemme tulevaisuuden perusope-
tuksen palveluverkkoa. Kyseessä on kyllä pal-
jon muutakin kuin alakoulu, sillä kiinteistöön
on sijoittumassa myös musiikkiopisto, esiope-
tusryhmiä, aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä
erityisryhmien opetusta. Kun uuden oppimis-
ympäristön sijaintipaikkaa päätämme, tärkeä
kriteeri on se, että paikka on turvallinen, ja
sinne on lasten turvallista tulla ja poistua. Ti-
laa pitää olla riittävästi niin pihatoiminnoille
kuin näköpiirissä oleville, realistisille, laajenta-
mistarpeille. Paikan pitää olla myös viihtyisä,
jonka lapset tuntevat omakseen. Myöskään ta-
louden näkökulmaa ei voi unohtaa, koska ve-
lan otollakin on rajansa. Rakennukseen käy-
tettävä raha kannattaakin käyttää toimivan
oppimisympäristön rakentamiseen, ei kallii-
seen arkkitehtuuriin. Tämäkin vaikuttaa pai-
kan harkinnassa. Kaikki esillä olevat seitse-
män paikkavaihtoehtoa ovat riittävän lähel-
lä koululaisten tarvitsemia oheispalveluja, jo-
ten tältä osin paikalle ei ole olennaista mer-
kitystä. Uuden oppimisympäristön on määrä
avata ovensa vuonna 2022.
Kaupungin viranhaltijaorganisaatiokin vah-
vistui heti vuoden alusta, kun Riikka Peip-
po Yläneeltä aloitti uutena elinvoimajohtaja-
na. Näin saamme tervetullutta henkilöresurs-
sia tärkeään yrityselämän kehittämistyöhön
ja laajemmin kaupungin elinvoiman kehittä-
miseen. Mutta yhden ihmisen harteille ei kau-
pungin elinvoiman kehittämistä voi sovittaa,
vaan sitä työtä on meidän kaikkien tehtävä
yhteistyönä!
Näillä ajatuksilla toivotan onnellista ja turval-
lista vuotta 2018!
Kirjoittaja on Huittisten kaupunginjohtaja.
vaihtoehto
Puoli vuotta kotikoulua
▶
▶
13-vuotiaan Janeten motivaatio koulua kohtaan palasi Sari-äidin opetuksessa.
•
•
Pauliina Vilenius
Reilu vuosi sitten sasta-
malalainen
Sari Bamberg
huomasi muutoksen tyt-
täressään
Janetessa
. Kuu-
dennen luokan syksyllä
2016 aloittanut Janette al-
koi viihtyä kaupungilla, ja
yhä useammin kouluun
lähtiessä hän valitteli vat-
sansa olevan kipeä.
Kävi ilmi, ettei tytär tul-
lut toimeen vaihtuneen
opettajansa kanssa.
”Uuden opettajan käytös
Janettea kohtaan oli todel-
la epäreilua. Kun muut sai-
vat palautetta päivän työs-
kentelystä, Janette sai sitä
ulkonäöstään”, Bamberg
muistelee.
■
■
Kun
poissaolot koulus-
ta lisääntyivät ja venyivät
yhä pidemmiksi, oli äidin
pakko ryhtyä miettimään
vaihtoehtoja.
”En ole auktoriteetti- tai
kouluvastainen, mutta asi-
oiden tulee olla oikeuden-
mukaisia. Jos koulu ei tue
lapsen normaalia kehitys-
tä, hänen paikkansa ei ole
siellä.”
Janeten isän kanssa käy-
dyn keskustelun sekä Sas-
tamalan opetussuunnitel-
maan ja Opetushallituk-
sen ohjeisiin tutustumisen
jälkeen päätös oli selvä: Ja-
nette aloittaisi kotikoulun.
”Kun ilmoitin päätökses-
tä koulutoimistoon, saim-
me vielä kutsun palaveriin
opettajan, lastensuojelun
edustajan sekä koulupsy-
kologin kanssa. En katso-
nut tapaamista tarpeelli-
seksi, sillä päätös kotikou-
lusta oli tehty.”
Janetteen ratkaisu vai-
kutti välittömästi. Ahdis-
tunut tyttö muuttui jäl-
leen omaksi iloiseksi it-
sekseen.
■
■
Suunnannäyttä-
jinä
Janeten kotikoulus-
sa toimivat opetussuunni-
telma ja koulukirjat, jot-
ka kaupunki Bambergien
käyttöön myönsi. Oppiai-
neita integroitiin sujuvas-
ti toisiinsa ja arkielämään.
Kun perhe kävi Ruotsin lai-
valla, Janette opetteli ruot-
siksi matkasanastoa ja laa-
ti reissuun budjetin. Vii-
me kesänä suoritetun ku-
vaamataidon oppimäärän
pohjalta syntyi taidenäyt-
tely.
”Arjessa tehtäviä tehtiin
pitkin päivää. Sovimme
esimerkiksi, että kaverille
saa lähteä vasta, kun tietty
määrä matematiikan tehtä-
viä on tehtynä.”
Äidille ja tyttärelle selvi-
si heti alussa Janeten op-
pivan parhaiten ryhmäs-
sä. Tehtävät, jotka Janette
ja Sari tekivät yhdessä, val-
mistuivat vaivatta, kun ne
yksin jäivät helposti roik-
kumaan.
Janette myöntää äidin
valvonnassa tapahtuneen
opiskelun olleen toisinaan
ärsyttävää.
”Mutta toisaalta parasta
oli, kun ei tarvinnut herä-
tä aikaisin kouluun.”
■
■
Kotikoulua
käyvää
oppilasta tulee valvoa kun-
nan toimesta. Bambergin
mukaan laissa ei ole mää-
ritelty tarkemmin, miten
valvonta järjestetään.
”Yleinen käytäntö on, et-
tä valvontatilaisuuksia on
1-2 vuodessa. Meille mää-
rättiin kaksi tilaisuutta
puolen vuoden jaksolle.”.
Ensimmäinen tenttipäi-
vä pidettiin kaupungin
määräämän tutkivan opet-
tajan toimesta pari kuu-
kautta kotikoulun alkami-
sen jälkeen. Tenttipäivänä
Janette sai tehtäväkseen
useita kokeita monesta eri
aineesta. Kuuden tunnin
puserrus oli tytölle rank-
ka. Sen vuoksi Sari Bam-
berg otti yhteyttä Aluehal-
lintoviraston lakimieheen
selvittääkseen, voitaisiinko
osaaminen esittää muulla
tavoin.
”Tällöin kuulin niin kutsu-
tusta Espoon mallista, jossa
osaaminen voidaankin esit-
tää portfolioin. Niitä olim-
me koonneet kotikoulun al-
kamisesta lähtien.”
Koulutoimisto ja tutki-
va opettaja näyttivät ”Es-
poon mallille” vihreää va-
loa ja toinen valvontatilai-
suus sujui huomattavasti
ensimmäistä sujuvammin.
Kotikoulun päätyttyä
Bambergit saivat valita ot-
taako Janette puolen vuo-
den opinnoistaan numerot
vai selosteen.
”Valitsimme selosteen.
En koe, että numeroilla oli-
si ollut niin suurta merki-
tystä tässä vaiheessa. Pää-
asia oli, että selosteessa to-
dettiin Janeten siirtyvän
seitsemännelle vuosiluo-
kalle. Numerot hän sai ero-
todistukseen, joka annet-
tiin kotikoulun alkaessa.”
■
■
Janeten
kotikoulu
kesti marraskuusta 2016
seuraavan vuoden kevää-
seen. Sari Bamberg myön-
tää kiireen olleen jokapäi-
väinen seuralainen varsin-
kin kevätpuolella.
”Jos kotikoulua ajatel-
laan jotenkin lempeämpä-
nä vaihtoehtona normaa-
lille koulunkäynnille, ai-
nakaan meidän kohdal-
lamme niin ei ollut. Lähes
jatkuva kiire ja stressi ovat
ikävä kyllä rehellinen to-
tuus opiskelusta, koska ko-
tikoulujakso oli niin lyhyt
ja halusin itse integroida
eri aineita.”
Kotikoulua käyvä oppi-
las oli Bambergin mukaan
melko uusi asia myös Sas-
tamalan kaupungille, hä-
nen tietojensa mukaan
paikkakunnalla on vain
muutama kotikoulua käy-
vä oppilas.
Erityisen kiitollinen
Bamberg on pitkämieli-
selle valvovalle opettajal-
le, joka tuntui innostuvan
projektista siinä missä äiti
ja tytärkin.
”Kiitollinen olen myös
koulutoimelle, kun saim-
me käyttää koulukirjoja,
vaikka lain mukaan nii-
den hankkiminen jääkin
vanhempien harteille. Kir-
jojen pohjalta sai helpos-
ti rakennettua tarpeeksi
laajan opin polun. Vaike-
ampi urakka tämä silti oli
kuin etukäteen osasin ku-
vitella.”
■
■
Vaikka
Sari on suorit-
tanut ammatillisen opetta-
jan pedagogiset opinnot ja
tehnyt kymmenen vuotta
kuvataide- ja käsityönope-
ttajan töitä, hän myöntää
ettei oman, murrosikäisen
tyttären opettaminen ol-
lut tehtävänä helpoimmas-
ta päästä.
”Jälkeenpäin ajateltuna
tuntuu, että Janette on kas-
vanut henkisesti paljon ja
meidän välimme ovat pa-
rantuneet huomattavasti.
Parasta on huomata, että
kotikoulun tärkein tavoite
täyttyi: kiinnostus koulua
kohtaan tuli takaisin ja pa-
rantui selkeästi. Nyt Janet-
te menee mielellään kou-
luun ja on jälleen motivoi-
tunut oppimaan.”
Janette ja Sari Bamberg myöntävät olevansa temperamenttisia. Riitoja tuli myös kotikoulun ai-
kana. ”Sanomme usein terävästi, mutta sovimmekin äkkiä. Välimme ovat parantuneet huomat-
tavasti tämän prosessin aikana.”
