10
Keskiviikko 7.3.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
Äetsän Kunto 81:n Lam-
mijärven majalla, Lamme-
lassa, oli viime lauantaina
vilskettä.
Oli Sastamalan Tunnel-
mahiihtopäivä. Sen kunni-
aksi Äetsän Innilästä lähte-
vää latua koristivat elävät
tulet, vaikka 3,5 kilometrin
latu onkin valaistu. Tosin
lauantaina oli hehkeän kir-
kas talvipäivä, joten soih-
dut pääsivät oikeuksiinsa
vasta illalla.
Yksi nuorimmista tun-
nelmoijista oli espoolai-
nen
Emilia Pipinen
. Viisi-
vuotias tyttö tuli Lamme-
lan ladulle vantaalaisen
mummonsa
Mariitta
Pipi-
sen ja virolahtelaisen
Tuo-
mo Koppalan
kanssa.
”Ollaan opastamassa
Emiliaa ensimmäistä ker-
taa tällä porukalla hiihtä-
mään. Minulle ja Tuomol-
le Aurajärven latu on tuttu,
sillä meillä on mökki Pehu-
lassa. Käymme täällä aina,
kun on mahdollista”, ker-
too Mariitta.
Kun Emilia saa sukset al-
leen, niin hiihto alkaa heti.
”En ole paljoa hiihtänyt.
Mutta tämähän on kivaa.”
n
LAMMELASSA
on
hiihtokauden aikana tar-
jolla ilmaista mehua hiih-
täjille lauantaisin ja sun-
nuntaisin kymmenestä
kolmeen. Viime lauan-
taina tarjoilua oli pitem-
pään.
”Nyt sitä on iltaan saak-
ka. Tänä talvena meillä on
viikonloppuisin myynnis-
sä kahvia, pullaa ja mak-
karaa, jota voi itse paistaa.
Kyllä hiihtäjät ovat tykän-
neet”, juttelee keittiöllä
hääräävä
Maija Lahtinen
.
Mehu kelpaa hyvin
Tii-
na Mäkirannalle
, joka on
Aurajärven ladun vakiokä-
vijä.
”Kävin jo Aurajärvellä.
Yleensä käyn hiihtämässä
pari kertaa viikossa. Meil-
lä koko perhe hiihtää. En
tosin ole mikään himo-
hiihtäjä, mutta hieno lii-
kuntamuoto tämä on, ja
ladut ovat loistokunnos-
sa. Tämä palvelu Lamme-
lassa on muuten hieno
juttu.”
Tiina hiihtää sekä perin-
teisellä tyylillä että vapaal-
la tyylillä.
”Jos perinteisen tyy-
lin suksia ei voideltu, niin
otan luistelusukset. Minä
en nimittäin osaa voidella.
Se on mieheni hommaa.”
n
LAUANTAI
oli Pirkan
Hiihdon aatto.
Harri Ma-
rila
tuli Aurajärven ladulle
veryttelemään sunnuntais-
ta koitosta varten.
”Yleensä hiihdän kak-
si- kolme tuntia. Huomen-
na on sitten edessä 90 kilo-
metriä Niinisalosta Teivon
raviradalle.”
Harrin hiihtokausi alkaa
Jämin putkesta.
”Siellä käyn 10 – 20 ker-
taa. Sitten lähden tykkila-
duille, jos luonnonlunta
ei ole.”
Harri on melkoinen
kuntoilija. Takana on 17
Pirkan Hiihtoa ja 55 täys-
maratonia.
”Pitää vain liikkua.”
Emilia nautti sujuttelusta
▶
▶
Tiina kehui mehutarjoilua Lammelassa. Harri verytteli Pirkan
Hiihtoon. Latuja talkoilla jo 1960-luvulla Keikyään.
TUNNELMAHIIHTO
Emilia Pipinenen kyselee hiihtoneuvoja mummoltaann Mariitta Pipiseltä. Tuomo Koppala kat-
selee tyytyväisenä tytön hiihtoa.
•
•
Veli-Matti Saksi
Talkooporukka aloitti latu-
jen teon Aurajärven suun-
taa jo kuusikymmenlu-
vun Keikyässä. Mukana
oli myös
Timo Aalto
, jo-
ka lauantainakin piipahti
tutulla ladulla ja Lamme-
lassa.
”Ensin tehtiin umpi-
metsään. Myöhemmin la-
tu-uraa sitten vähän rai-
vattiinkin. Meillä oli Kei-
kyässä silloin liikuntasih-
teerinä
Raimo Timonen
.
Hän talkoolaisille tulet la-
dun varteen ja tarjosi kah-
via ja makkaraa”, muiste-
lee Timo.
Seitsemänkymmenlu-
vulla tuli ensimmäinen
moottorikelkka, jolla teh-
tiin latuja latukelkan kans-
sa.
”Kelkka kerättiin lah-
joituksina palokunnalle.
Keräykselle piti olla jokin
kohde. Äetsän Kunto pe-
rustettiin vasta myöhem-
min”, sanoo Timo.
Äetsän Kunto 81 hoi-
taa nykyisin latuja. Kel-
kan sarvissa on kiinni
kolme miestä tänä vuon-
na:
Markku Torpo
,
Juk-
ka Honko
ja
Erkki Vir-
tanen
.
”Tälle kaudelle saatiin
latua tehtyä ensimmäisen
kerran marraskuussa. Latu
tuli ja meni. Tammikuul-
la saatiin sitten kaikki hy-
vään kuntoon. Tämä Au-
rajärven latu on kaupun-
gin latuverkossa ja kau-
punki maksaa seuralle hie-
man ylläpidosta”, selvittää
Markku.
Aurajärven latu läh-
teen Innilästä, eli Järvi-
tein alusta rautatiesillan
viereltä. Lammelaan ker-
tyy valaistua matkaa 3,5
kilometriä. Lammelasta
Aurajärvelle on vielä kol-
me kilometriä ja Aurajär-
vellä on lisäksi kuuden ki-
lometrin lenkki.
Innilästä Lammelaan ja Aurajärvelle
Harri Marila nautti mehusta Lammelassa. Mai-
ja Lahtinen ja Markku Torpo huoltotehtävissä.
Terveisiä
eduskunnasta
Kasvava
terveysbisnes
Kansanedustaja
Ilmari Nurminen
Elämme ratkaisevia vaiheita hallituksen
maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa.
Eduskunnassa meidän tulisi hyväksyä hal-
lituksen lakiesitykset ennen kesää syksyllä
pidettävien maakuntavaalien takia. Halli-
tuksella on äärettömän niukka enemmistö
eduskunnassa.
En kannata hallituksen uudistusta. Mie-
lestäni se toteutuessaan lisää ihmisten eri-
arvoisuutta eikä paranna palveluita. Tätä
mieltä ovat myös lukuisat asiantuntijat.
Kaavailtu maakuntahallinto lisää enti-
sestään hallintoa ja byrokratiaa. Muual-
la Euroopassa isoja hallinnon portaita pu-
retaan, mutta meillä rakennetaan lisää.
Toisaalta sote-uudistusta on lähdetty teke-
mään yritysten intressit edellä ja unohdet-
tu ihminen sekä uudistuksen alkuperäiset
tavoitteet, eli hyvinvointi- ja terveyserojen
kaventaminen. Kaiken lisäksi kaavaillut
miljardiluokan leikkaukset sosiaali- ja ter-
veyspalveluihin tarkoittaisivat meillä mas-
siivisia leikkauksia perus- ja lähipalvelui-
hin.
Tästä huolimatta uudistus tarvitaan.
Mutta ei mikä tahansa uudistus. Ihmisten
hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet
kestämättömän suuriksi. Ei ole oikein, et-
tä vertailtaessa pienituloisen ja suurituloi-
sen ihmisen elinikää, on siinä yli 10 vuot-
ta eroa.
En usko hallituksen ajatukseen siitä, että
puhtaassa kilpailutilanteessa vain markki-
nat avaamalla parantaisimme esimerkiksi
vammaisten ja vanhusten palveluja. Usein
kilpailutilanteessa häviäjät ovat pienituloi-
set ja paljon palveluita tarvitsevat ihmiset.
Fakta on, että sosiaali- ja terveyspalve-
lut ovat yhä enemmän kovaa bisnestä ko-
ko Suomessa. Jo nyt Pirkanmaalla on Suo-
men eniten sosiaali- ja terveyspalveluiden
kokonaisulkoistuksia. Varsinkin vanhusten
ympärivuorokautinen hoito kiinnostaa iso-
ja yrityksiä ja se keskittyy yhä enemmän
pörssiyhtiöiden hoidettavaksi.
Valinnanvapauden kautta markkinoi-
ta avataan jopa tuhannella miljoonalla
eurolla. Varsinkin nyt isot pörssiyhtiöt ha-
luavat parhaan markkina-aseman uudis-
tuksen muutosvaiheessa ja markkinoiden
avauduttua. On päivän selvää, että kaik-
ki haluavat suurimman osuuden näistä ra-
hoista. Vakuutusyhtiöt perustavat omia
sairaaloitaan ja monille kunnille tarjotaan
hyviä tarjouksia palveluiden kokonaisul-
koistuksista. Nyt on pysyttävät viilipyttynä,
eikä uskottava kaikkia kaupparatsuja. Tä-
mä on tulevaisuuden suurin uudistus.
Tulevat maakuntapäättäjät ovat erit-
täin merkittävien päätösten edessä, koska
jo lain valmisteluvaiheessa sote-lobbaus on
ollut erittäin aggressiivista. Siksi jäänkin
mielenkiinnolla odottamaan, miten isojen
sote-yhtiöiden vaalirahoitus kanavoituu
syksyllä eräille ehdokkaille.
Jos markkinat avataan isoille yrityksil-
le, olisi vähintäänkin kohtuullista tehdä se
siten, että verot on maksettava Suomeen.
Myös lähipalveluista on saatava jotain kir-
jauksia lakiin. Tämän hetken uudistus ei
näitä tavoitteita toteuta. Laitetaan yhteiset
veroeurot ihmisten terveyteen, eikä voiton
tavoitteluun!
