20
Keskiviikko 7.3.2018
•
•
Pauliina Vilenius
Kuulat kalahtelevat Tyr-
vää Petanque ry:n hallis-
sa Vammalan Siikasuolla
harva se päivä, mutta var-
sinkin keskiviikkoisin, kun
seuran jäsenet kokoontu-
vat yleisiin harjoituksiin.
”Normaalisti paikalla on
15-16 henkeä. Talvikaudel-
la täällä pelataan harjoitus-
ten ohessa Tyrvää-liigaa”,
kertoo 64-jäsenistä seuraa
luotsaava puheenjohtaja
Jukka Salonoja
.
Jäsenten ikähaitari on
laaja, sillä harrastajia riit-
tää junioreista eläkeikäi-
siin. Salonojan mukaan
tyrvääläiset ovat keski-iäl-
tään yksi Suomen nuorim-
mista - ellei jopa nuorin
petankkiseura.
”Laji sopii kaikille iästä
ja sukupuolesta riippumat-
ta. Pelata voi heti, kun py-
syy omilla jaloillaan ja jat-
kaa niin kauan kuin pys-
tyy istumaan. Junioritilan-
ne meillä on hyvä, nuoria
on mukana vajaat kymme-
nen.”
n
SALONOJAN
sukua hal-
lilla viihtyy kolmessa pol-
vessa. Jukan lapset
Niko
Salonoja
ja
Sanni Krigs-
man
ovat haastatteluhet-
kelläkin mukana harjoi-
tuksissa. Myös Nikon vai-
mo on innostunut lajista,
ja kahvion puolella viihty-
vät pienet tyttäret ovat jo
kokeilleet heittämistä. San-
nin 12-vuotias tytär
Netta-
kin
harrastaa petankkia.
”Itse innostuin lajis-
ta noin 11-vuotiaana ko-
tipihapelien kautta. Välis-
sä on ollut pidempi tauko,
kun asuin muualla ja lap-
set olivat pieniä, mutta nyt
harrastus on taas aktivoitu-
nut”, Sanni kertoo.
Isä ja tytär ovat kisan-
neetkin yhdessä, plakka-
rissa on Vammala Openin
voitto vuodelta 2006.
Mikä lajissa viehättää?
”Voitto”, vastaa Sanni
nauraen.
”Se, ettei koskaan voi ol-
Kuulapelissä tarvitaan taitoa ja tuuria
▶
▶
Tyrvää Petanque on pieni ja virkeä seura, joka toivottaa uudet pelaajat lämpimästi tervetulleiksi.
PETANKKI
Petankki pähkinänkuoressa
■
■
Petankkia pelataan metallisilla kuulilla ja puisella maalipallolla eli snadilla.
■
■
Peliä pelataan kahdella 1-3 -henkisellä joukkueella (Singeli, joukkueissa yk-
si pelaaja, 3 kuulaa/pelaaja. Duppeli, kaksi pelaajaa, 3 kuulaa/pelaaja. Trippeli,
kolme pelaajaa, 2 kuulaa/pelaaja).
■
■
Aloittajajoukkue heittää ensimmäisen kuulansa mahdollisimman lähelle sna-
dia.
■
■
Seuraavaksi vastapuolen pelaaja yrittää saada oman kuulansa lähemmäksi sna-
dia kuin vastustajan kuula on. Kuulat saavat osua toisiinsa. Joukkue heittää
niin kauan, kunnes kuula on lähempänä snadia.
■
■
Kun toisen joukkueen kaikki kuulat on käytetty, heittää vastustaja jäljellä ole-
vat kuulansa.
■
■
Pelialueen reunaan osuneet ja ulkopuolelle menneet kuulat ovat ”kuolleita” eli
pois pelistä.
■
■
Jos snadi kuolee ja vain toisella joukkueella on kuulia heittämättä, saa joukkue
yhtä monta pistettä kuin kuulia on jäljellä, muutoin kierros hylätään.
■
■
Kun kaikki kuulat on heitetty, lasketaan pisteet. Pisteet saa joukkue, kumman
kuula on lähimpänä snadia. Joukkue saa niin monta pistettä, kuin heidän kuu-
liaan on lähimpänä snadia.
■
■
Pisteet saanut joukkue aloittaa seuraavan heittokierroksen siltä paikalta, mihin
edellinen kierros päättyi.
■
■
Peli jatkuu niin kauan, kunnes toinen joukkue saa 13 pistettä ja voittaa pelin.
Lähde: petanque.fi
Eija-Liisa Leino ja Jukka Salonoja seuraavat, minne Sanni Krigsmanin heitto sijoittuu.
Pelivälineet eli kuulat ja snadi.
la tarpeeksi hyvä, vaan ai-
na löytyy parannettavaa.
Itselläni on kova kilpailu-
vietti, sitä saa tyydytettyä
petankin kautta. Yritän
päästä kisaamaan mahdol-
lisimman paljon”, hän jat-
kaa.
n
TYRVÄÄ
Petanquella on
ihanteelliset harjoitusolo-
suhteet, sillä seura on pe-
rustamisvuodestaan 1994
saakka vuokrannut kau-
pungilta vanhaa Uittoyh-
distyksen rakennusta. Sen
yläkerrassa on yksi Suo-
men harvoista halleista,
joissa petankkia voi pelata
talvellakin.
Jukan mukaan talvihal-
leja on maassamme kym-
menkunta. Lähimmät niis-
tä sijaitsevat Eurassa ja Loi-
maalla.
”Vammalan halli on
niin sanottu isompi halli,
sillä meillä on täällä kuu-
si rataa.”
Seura järjestää vuoden
aikana useita kilpailuja,
joista suurin, Vammala
Open, kisataan aina kesä-
kuun lopussa. Viime vuon-
na Siikasuolla toisistaan ot-
ti mittaa yli 100 kilpailijaa
ja 40 joukkuetta.
”Meillä on hyvä imu, sil-
lä ilmoittautuminen täyt-
tyy usein jo pari kuukaut-
ta ennen kilpailuja.”
Yksi syy suosioon saattaa
olla tyrvääläisten motto.
”Meillä on aina pelattu
kaikki sijoitukset, kenen-
kään ei tarvitse lähteä kes-
ken päivän kotiin. Se to-
ki vaikuttaa pelipäivän pi-
tuuteen. Aamuseitsemältä
aloitettu turnaus voi lop-
pua kello 22 pelattavaan
finaaliin.”
Lisenssipelaajia Tyrvääl-
lä on rapiat 20.
”Lisenssin turvin pääsee
osallistumaan liiton alai-
siin kilpailuhin. Menes-
tystä on tullut ihan mu-
kavasti, viime kesänä nap-
pasin itse veteraanien sin-
gelin SM-hopeaa ja junio-
reistamme
Elmeri Laaja
hänkin SM-hopeaa”, Juk-
ka kertoo.
Jos petankissa janoaa
menestystä, on myös har-
joittelun muututtava ah-
kerammaksi. Kilpailu-
ja kiertävät pelaajat tree-
naavat kerran-pari viikos-
sa jopa neljä tuntia kerral-
laan. Vaikka heittokäsi olisi
kuinka vakaa, on kisois-
sa olosuhteilla aina oma
osuutensa lopputulokseen.
”On kilpailijalle hirve-
än kova haaste, että pys-
tyy pelaamaan olosuhtei-
ta vastaan. Vaikka pelaaja
olisi kuinka hyvä, matkas-
sa pitää aina olla myös vä-
hän onnea, sillä kun sora-
pohjalla pelataan voi kuu-
la pomppia väärään suun-
taan.”
n
OVET
Tyrvää Petan-
quen harjoituksiin ovat ai-
na avoinna ja uudet pelaa-
jat tervetulleita lajin pa-
riin. Jukka Salonojan mu-
kaan harjoituksissa pärjää
alkuun vaikka niin sano-
tuilla huoltamokuulilla,
mutta seurallakin on lai-
nata pelivälineitä.
”Huoltamokuulilla pää-
see hyvin alkuun, mutta
jos harrastus muuttuu to-
tisemmaksi, tulee hankkia
viralliset, leimatut kuulat.
Sarja maksaa parisen sataa
euroa, mutta sillä heittää
helposti jopa 10 vuotta.”
Puheenjohtajan mukaan
Tyrvään petankkiporukan
kohdalla termi ”kuin yhtä
suurta perhettä” pitää täs-
mällisesti kutinsa.
”Harjoitusten aluksi ar-
votaan joukkueet, joilla
kunakin iltana pelataan.
Mitään kuppikuntia täällä
ei pääse syntymään”, Juk-
ka vakuuttaa.
