23
Keskiviikko 7.3.2018
•
•
Pauliina Vilenius
Tien päällä on kaikki hy-
vin, kun Hinaus Kiviniityn
neljä hinausautoa ovat yri-
tyksen halleissa asemapai-
kallaan.
”Puhelin voi soida kos-
ka vaan. Ja kun se soi,
liikkeelle lähdetään he-
ti. Yöaikaan lähtöön tu-
lee pieni viive, että kuski
ehtii hallille”, toteaa pää-
sääntöisesti yövuoroa au-
tojen puikoissa painava
Kalle Kiviniitty
.
Haastatteluhetkellä pu-
helin ei pirise, mutta maa-
nantaina puolenpäivän
kieppeillä takana on jo kol-
me keikkaa.
”Se on tämän työn suo-
la, ettei koskaan tiedä mil-
lainen päivä on edessä”,
Kiviniitty ja toinen kuljet-
taja
Veli Ylikoski
tuumaa-
vat.
n
KIVINIITYN
hinaustoi-
minta alkoi vuonna 2015,
ja yritys on osa valtakun-
nallista, osittain vakuutus-
yhtiöiden omistamaa SOS
Hinaus -ketjua. Kalle Kivi-
niityn mukaan hinaustoi-
mintaan laajennettiin yri-
tyksen pitkän kokemuksen
ansiosta.
”Meillä on vuosien ko-
kemus korjaamotoimin-
nasta sekä traktoreiden ja
maansiirtokoneiden kul-
jetuksista. Hinauspalve-
lua alettiin kysellä niiden
myötä.”
Toiminta alkoi yhdellä
pienellä hinausautolla.
”Pian sen jälkeen tuli
toinen samanlainen ja sen
jälkeen raskaan kaluston,
kuten linja- ja kuorma-au-
tojen hinaukseen sopiva
auto.”
Viimeisin hankinta on
marraskuussa valmistunut
vieläkin järeämpi ajoneuvo.
”Se on niin kutsuttu la-
varaskas, jolla kulkee kai-
vinkoneesta lähtien mikä
tahansa isompi kone.”
Hinausautoja ajavat pää-
sääntöisesti Kalle Kiviniitty
ja Veli Ylikoski, mutta tar-
peen mukaan ratin taakse
on muitakin lähtijöitä, ku-
ten yrittäjä
J-P Kiviniitty
.
”Koskaan ei ole sellaista
tilannetta, etteikö hinaus-
autoa saataisi liikkeelle”,
”Koskaan ei tiedä, millainen päivä on edessä”
▶
▶
Hinaus Kiviniitty on auttanut pulaan joutuneita autoilijoita vuodesta 2015.
TIEN PÄÄLLÄ
Useimmiten Hinaus Kiviniityn autojen puikoissa ovat Veli Ylikoski ja Kalle Kiviniitty.
miehet vakuuttavat.
Hinausautojen lisäk-
si Kiviniityltä on saatavis-
sa kuusi sijaisautoa. Tämä
mahdollistaa matkan jat-
kumisen ilman suurempaa
viivettä.
”Normaalisti sijaisauto
palautetaan siihen huolto-
paikkaan, johon asiakkaan
auto on hinattu. Myös
erillisestä palautuspaikas-
ta voidaan sopia”, miehet
kertovat.
Monen suomalaisen va-
kuutus kattaa nykyisin au-
ton hinauksesta aiheutu-
vat kulut.
”Oman vakuutuksen eh-
toihin kannattaa tutustua,
sillä moni ei tiedä vakuu-
tuksensa sisältävän hinaus-
palvelun”, Kiviniitty muis-
tuttaa.
”Jos asiakkaalla on va-
kuutus, asiat sujuvat luo-
nikkaasti, eikä hänen tar-
vitse kuin soittaa meille
tai ketjun valtakunnalli-
seen päivystysnumeroon.
Kaikki tieto hinausyrittä-
jän ja vakuutusyhtiön vä-
lillä kulkee sähköisesti, ei-
kä mitään papereita tarvit-
se täyttää.”
n
PERINTEISTEN
hinaus-
keikkojen lisäksi Hinaus
Kiviniityltä hoituvat mo-
net muutkin asiat, kuten
ajoneuvojen lyhyen ja pit-
kän matkan kuljetukset,
vinssaukset, ojastaveto,
apuvirran antaminen, ovi-
en avaus, tankin tyhjen-
nys tai auton korjaaminen
tien päällä, jos se suinkin
on mahdollista.
”Ovien avauksia ja tank-
kien tyhjennyksiä tehdään
eniten kesäloma-aikana,
talvisin työllistävät lisä-
virran antamiset ja ojaan-
ajot. Keväisin rengasvau-
riot ja eläinvahingot ovat
yleisiä”, Kiviniitty ja Yli-
koski ynnäävät.
Myös tekniset viat ovat
yleistyneet autojen säh-
köistymisen myötä, ja sa-
masta syystä uudempien
autojen korjaaminen tien
päällä on hankalaa.
Ylikoski huomauttaa,
että ihmisten luottamus
kulkupelejään kohtaan
on kasvanut vuosien saa-
tossa.
”Ei enää ajatella, että au-
to voi esimerkiksi hyytyä
-20 asteen pakkasessa tien
varteen. Monet ovat liik-
keellä ohuissa vaatteissa,
ei niissä kovin kauan tar-
kene apua odottaa.”
Vielä toistaiseksi eteen ei
ole tullut niin isoa ongel-
maa, etteivätkö Hinaus Ki-
viniityn miehet olisi osan-
neet auttaa asiakasta.
”Jos näin pääsee käy-
mään, meillä on kyllä väy-
lämme saada lisäapua. Ke-
tään ei jätetä pulaan”, kak-
sikko vakuuttaa.
n
KALLE
Kiviniitty ja Ve-
li Ylikoski muistuttavat hi-
nausauton kuljettamisen
olevan palveluammatti.
”Kyllä tässä joskus kii-
toksenkin saa”, Ylikoski
naurahtaa.
Hinausauton hytissä
miehet ovat kuulleet tari-
nan jos toisenkin.
”Välillä autoja siirretään
pitkiäkin matkoja, ei siinä
itsekään ihan tuppisuu au-
ta olla.”
•
•
Alueviesti
Osa ajokorttikoulutuksen
selkeyttämiseen ja keven-
tämiseen tähtäävän lakiesi-
tyksen tavoitteista on vaa-
rassa vesittyä eduskunnan
käsittelyssä.
Hallitus antoi syksyl-
lä eduskunnalle esityksen
ajokorttilain muuttamises-
ta. Esityksen tarkoitukse-
na on selkeyttää ja keven-
tää ajokorttikoulutuksen
sääntelyä sekä edistää uu-
sien vaihtoehtoisten ope-
tus- ja oppimismenetelmi-
en käyttöä.
Esityksessä on runsaas-
ti hyviä uudistuksia, kuten
kolmivaiheisuudesta luo-
puminen ja mahdollisuus
aloittaa ajo-opetus 16-vuo-
tiaana.
Autoliiton mukaan hal-
lituksen esitykseen on tuo-
reimpien tietojen perus-
teella tulossa eduskuntakä-
sittelyssä muutoksia, jotka
vesittävät lain alkuperäi-
siä tavoitteita. Esimerkiksi
ajorataharjoittelu oli esi-
tyksessä rajattu pakollisen
koulutuksen ulkopuolelle,
mutta nyt sitä ollaan ujut-
tamassa takaisin lakiin. Au-
toliiton mukaan asiassa on
useita ongelmia.
Liukkaan kelin harjoit-
teluun hyväksytyt ajohar-
joitteluradat on rakennet-
tu 90-luvun alussa vastaa-
maan silloin käytössä ollei-
den, 70-90 -luvun autojen
tarpeisiin.
Autoliiton mukaan ny-
kyisin radat eivät mahdol-
lista opetuksessa nopeuk-
sia, joita vaadittaisiin hyö-
dyllisen oppimiskokemuk-
sen saavuttamiseksi ajon-
vakautusjärjestelmällä va-
rustetuilla autoilla.
Toinen ongelma ovat ra-
tojen erilaiset pintamate-
riaalit ja keinoliukkauden
toteutustavat, minkä vuok-
si nykyaikaisella turvatek-
niikalla varustettujen auto-
jen käyttäytyminen ei vas-
taa todellisia tieolosuhtei-
ta. Näistä syistä radoilla ei
käytännössä järjestetä kul-
jettajien jatkokoulutusta,
vaan ainoastaan opetusta,
joka radoille lakisääteises-
ti pakotetaan.
Jo ennen eduskunta-
käsittelyä hallituksen esi-
tykseen tullut muutos on
opetusauton lisäjarrupol-
jinvaatimuksen lisäämi-
nen lakiin. Hallituksen esi-
tykseen sisältyvä mahdol-
lisuus aloittaa ajo-opetus
16-vuotiaana eli opetus-
jakson pidentäminen kah-
teen vuoteen vesittyy näin
merkittävästi.
”Poljinpakosta luopumi-
nen mahdollistaisi sen, et-
tä nuori voisi opetella aja-
maan eri tilanteissa eri-
laisilla autoilla valvotusti
kahden vuoden ajan. Sa-
malla opetusta voisi jous-
tavasti yhdistää arjen mui-
hin matkoihin. Varsinkin
kun monessa perheessä ai-
noa tai ykkösauto on au-
tomaattivaihteinen ja ajo-
opetus on käytännössä an-
nettava manuaalivaihtei-
sella autolla”, toimitust-
johtaja
Pasi Nieminen
to-
teaa.
Autokouluala on omassa
edunvalvonnassaan vaati-
nut jarrupoljinpakon säi-
lyttämistä opetuslupa-au-
toissa.
Ajokorttilaki vesittymässä poljinpakon ja lakisääteisen ajorataharjoittelun takia
