10
Keskiviikko 14.3.2018
•
•
Antti Salminen
Tein viime kuukausina Sastamalan kau-
pungille selvityksen kaupungin sisäisen
joukkoliikenteen ja koulukuljetusten toimi-
vuudesta. Kuntalaiset antoivat Sastamalan
sisäisen bussiliikenteen toimivuudesta ar-
vosanan 6 (asteikko 4–10).
Suurempaa ja pienempää parantami-
sen varaa on paljon. Kaikki ongelmat eivät
kuitenkaan korjaannu, vaikka yksi toimija,
kuten Sastamalan kaupunki, tekisi kaiken
mahdollisen.
Ilmaisista koulukuljetuksista sääde-
tään laissa. Sastamalassa koulukyytiläisiä
on noin 1000, ja koulukuljetukset maksa-
vat kaupungille vuosittain noin 3 miljoo-
naa euroa vuodessa. Koulukyydit sitovat jo-
ka päivä laskutavasta riippuen noin 30–40
ajoneuvoa ja kuljettajaa.
Halpabussiyhtiö Onnibus hoitaa oman
valtakunnallisen liikennöintinsä vain noin
70 kaksikerrosbussilla, koska autoja voi-
daan liikuttaa tehokkaasti läpi vuorokau-
den.
Koulukyyteihin tarvitaan hetkellisesti aa-
mulla ja iltapäivällä suuri määrä kalustoa
ja kuljettajia. Silti jo nyt monet matka- ja
odotusajat ovat pitkiä.
Joskus oppilas on haettava kotipihasta
asti, eikä monilla teillä voi ajaa 50-paik-
kaisilla busseilla. Monia teitä tietyn ikäiset
oppilaat eivät saa ylittää itsenäisesti.
Yksi kouluvuoro voi olla kaupungin ti-
laama, toinen toisen kaupungin tai kau-
punkiseudun, kolmas ely-keskuksen ja nel-
jäs liikennöitsijän omalla riskillään aja-
maa liikennettä. Eri toimijoiden yhteistyön
pitää toimia.
Lakisääteinen koulukyytioikeus ei koske
lukiolaisia ja ammattikoululaisia. Käytän-
nön kokemusten perusteella moni lukiolai-
nen ja ammattikoululainen ei kulje koulu-
matkojaan linja-autolla edes niillä väleil-
lä, joilla kaikille avoimia bussivuoroja kul-
kee hyvin.
Olisi vaikea uskoa, että kaikkia toisen as-
teen opiskelijoita saataisiin busseihin, vaik-
ka jokaiselle järjestettäisiin kotiovelta il-
mainen yksityiskuljetus Kämmäkkää, Veh-
kakorpea, Säviä ja Tyrisevää myöden.
Joukkoliikenteen pitää olla kaupungin
vetovoimatekijä vain tiettyyn rajaan as-
ti. Muidenkin seikkojen, kuten koulutuksen
laadun, pitää ratkaista.
Jatkossa osa suljetuista koulukyydeistä
voitaisiin avata kaikille matkustajille, mut-
ta rajat tulevat vastaan pian. Kuka kulki-
si koulubussilla Kutalasta Stormin koulul-
le tai Kiikan-Illosta Tyrväänkylän koululle,
vaikka tämä olisi mahdollista?
Useimmissa tapauksissa tilauspohjai-
nen palveluliikenne sopinee maaseudul-
ta kauppareissulle lähtevälle matkustajal-
le paremmin kuin koulujen ja koulubussi-
en rytmissä eläminen.
Tiheä joukkoliikenne voi toimia siellä,
missä asuu joukkoja. Selvityksen perusteel-
la Sastamalan sisällä joukkoliikenteellä on
parhaat mahdollisuudet Vammalan pai-
kallisliikenteen Varilan ja Lousajan reiteil-
lä sekä väleillä Suodenniemi–Mouhijärvi–
Karkku–Vammala ja Keikyä/Pehula–Kiik-
ka–Vammala.
Ainakin näillä alueilla pitäisi tarkastella
uudelleen koulupäivien liikennerakennetta
ja kokeilla koulujen loma-aikojen arkipäi-
vinä yksittäisten reittivuorojen ajamista.
Ja kun jotakin tehdään tai kokeillaan,
muistetaan markkinointi, markkinointi ja
markkinointi.
Kirjoittaja on valtio-opin opiskelija, joka tu-
tustui työharjoittelussa Sastamalan linja-au-
toliikenteeseen. Kirjoitus ei edusta Sastamalan
kaupungin näkemyksiä.
Miksi koulukyydit ovat
niin vaikea laji?
Vieraskynä
•
•
Pauliina Vilenius
Lisää liikettä, vähemmän
istumista. Siinä motto, jo-
ta Sastamalan koulut pyr-
kivät jatkossa toteutta-
maan. Uuden ajattelumal-
lin taustalla on Liikkuva
koulu -hanke, jonka ilo-
sanomaa kouluille on tä-
nä lukuvuonna levittänyt
hankekoordinaattori
Juho
Siirilä
.
”Lapset liikkuvat liian
vähän. Alakouluikäisten
pitäisi liikkua 1-2 tuntia
päivässä, mutta monella-
kaan määrä ei täyty. Oppi-
tuntien rakennetta muut-
tamalla niihin saa ujutet-
tua helposti 2-3 minuut-
tia liikuntaa. On tutkittu
juttu, että jo näin lyhyt te-
hokas liikuntahetki paran-
taa myös oppimistuloksia
ja keskittymiskykyä”, Siiri-
lä toteaa.
Kannustimeksi kaikkiin
koululuokkiin on hankit-
tu paketti, joka sisältää as-
keltikkaat, istuintyynyn,
jumppapallon ja -kumi-
nauhan, leuanvetotangon
sekä voimistelurenkaat. Li-
säksi kouluille on asennet-
tu kiipeilykiviä, jotka mah-
dollistavat leveyssuunnas-
sa tapahtuvan seinäkiipei-
lyn esimerkiksi käytävällä
tai liikuntasalissa.
n
STORMIN
koululla toi-
minnallista opetusta on to-
teutettu jo aiemmin, mut-
ta rehtori
Leena Iso-Keto-
la-Ryypän
mukaan tauko-
liikunta on uutta.
”Liikuntaa on käytetty
esimerkiksi vastausapuna
kotiläksyjen kuulustelus-
sa. Tai päässälaskuja harjoi-
teltaessa vastaus onkin an-
nettu ennalta määriteltynä
liikkeenä”, hän kuvailee.
Lisää liikkumisen mah-
Lisää liikettä,
vähemmän istumista
▶
▶
Sastamalan kouluissa tehdään nyt leuanvetoja ja slaavikyykkyjä.
Seinilläkin pääsee kiipeilemään. Taustalla Liikkuva koulu -hanke.
AKTIIVISUUS
Stormin koulun 6. luokkalainen Niini Knuutila tarttui innoissaan renkaisiin.
Kuudesluokkalaiset seurasivat kiinnostuneina, kun hankekoordinaatto-
ri Juho Siirilä esitteli jumppapallon mahdollisuuksia.
dollisuuksia oppilaille on
tarjottu välituntialuetta
laajentamalla.
”Pururata on otettu
käyttöön. Etenkin isoim-
mat tytöt ovat tulleet ak-
tiivisemmiksi, kun pihalla
seisoskelun sijaan pääsevät
kävelemään purulle.”
5. ja 6. luokkalaisille on
tarjottu lisäksi mahdolli-
suus sisävälituntien viet-
toon. Puhelin kourassa vä-
lituntia ei sisällä kulute-
ta, vaan liikuntasaliin voi
pistää pystyyn esimerkiksi
sählypelin.
Juho Siirilä kuuntelee
Iso-Ketola-Ryyppää tyyty-
väisenä. Hän muistuttaa
kriittisimmän vaiheen ole-
van käsillä 5. luokkalaisis-
ta ylöspäin.
”Jos alakouluikäisistä 40
prosenttia liikkuu suositus-
ten mukaisesti, yläkoulu-
laisista enää yksi kymme-
nesosa. Yläasteikäisillä vä-
lituntiliikkuminen loppuu
usein kokonaan. Jos liikun-
nallisen elämäntavan saa
istutettua lapsiin jo ala-
koulussa, se todennäköi-
sesti jatkuu myöhemmin-
kin.”
n
RAHOITUSTA
Liikku-
va koulu -hankkeelle Sas-
tamala on saanut opetus-
ja kulttuuriministeriöltä.
Hanke loppuu tänä kevää-
nä. Mitä sen jälkeen tapah-
tuu?
”Jokaiseen oppilaitok-
seen luodaan oma Liik-
kuva koulu -tiiminsä, jo-
ka koostuu niin opettajis-
ta, oppilaista kuin mah-
dollisesti avustajistakin.
Tiimeissä koulut suunnit-
televat itselleen sopivan
rungon ja yhteiset liikun-
nalliset tavoitteet, joihin
jatkossa nojataan”, Siiri-
lä toteaa.
Leena Iso-Ketola-Ryyppä
uskoo liikunnallisen elä-
mäntavan tulleen Stormin
koululle jäädäkseen. Jo nyt
koulun väki on asettanut
liikkumiselle minimirajat,
jotka kaikilla luokilla ylit-
tyvät.
”Koululla on paljon pol-
kupyöriä, joten keväällä
isompien oppilaiden kans-
sa toteutettavat retket kes-
kustan suuntaan tehdään
polkien. Seisomapöytiä on
hankittu ja niitä on tulos-
sa vielä lisää. Lisäksi suun-
nitelmissa on laajentaa vä-
lituntialuetta edelleen, ja
tehdä pihamaalauksia, jot-
ka mahdollistavat taas eri-
laiset pelit ja leikit.”
Sekä rehtori että han-
kekoordinaattori kiittä-
vät Sastamalan kaupun-
kia hankkeeseen panosta-
misesta.
”Resursseista liikunnan
lisääminen kouluissa ei ai-
nakaan ole kiinni.”
