14
Keskiviikko 14.3.2018
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
Nykyinen järjestelmä ei
kannusta työn vastaan-
ottamiseen. Pirstaleinen,
yhteensä 140 erilaisen tu-
en yhteisvaikutukset ja toi-
sensa kumoavat vaikutuk-
set voivat yllättää työnte-
kijän. Ottamalla vastaan
pätkätyötä voikin samal-
la menettää asumistuken-
sa. Tällaista kutsutaan kan-
nustinloukuksi.
Kovasti kiitelty, mutta
samalla myös paljon par-
jattu perustulo korvaisi eh-
kä 4-5 etuutta, mutta jäl-
jelle jäisi vielä yli sata eri-
laista nimikettä. Perustulo
jaettaisiin automaattisesti
kaikille ja rahoitus siihen
kerättäisiin palkkavero-
tusta kiristämällä. Vaarana
on, että se passivoi kansa-
laisia. On aiheellista kysyä,
tuleeko yhteiskunnan hol-
hota tasaisesti kaikkia vai
kohdennetusti niitä, jotka
apua oikeasti tarvitsevat?
Sain oikolukea ja stilisoi-
da Asmo Maanselän (KD)
tuoreen kirjan Kannusta-
van perusturva. Maansel-
kä on kehittänyt realisti-
sen vaihtoehdon, jossa so-
siaaliturvan etuudet yhdis-
tyvät yhdeksi tueksi. Mal-
lin esikuvana on Iso-Bri-
tanniassa pilottikäytössä
oleva ”Universal Credit”.
Siinä tuki maksetaan har-
kinnanvaraisena, elämän-
tilanteeseen sidottuna kan-
salaistilille. Kyseiselle tilille
kootaan kaikki saadut työ-
tulot, tuet ja etuudet. Ve-
rotus muuttuu dynaami-
sesti, reaaliajassa, tuen ja
palkkojen suhteessa. Pie-
nillä tuloilla verotus pysyy
alhaalla eikä tuki romahda
kerralla. Järjestelmä laskee
alkutason jokaiselle tarve-
harkintaiselle elämäntilan-
teelle. Siinä huomioidaan
mm. lasten lukumäärä se-
kä asuinpaikkakunta. Eri
palkkatasoisten töiden vas-
taanottaminen kannattaa.
Byrokratia helpottuu, kun
etuudet yhdistetään ja tu-
kea tarvitsevien ei tarvit-
se juosta luukulta toiselle.
Myös väärinkäytön mah-
dollisuus poistuu. Pätkä-
työläisten ja pienyrittäjien
asema paranee.
Sosiaalipolitiikan profes-
sori Heikki Hiilamo kuvaa
Asmo Maanselän (KD) tuo-
retta kirjaa Kannustava pe-
rusturva sanoilla ”hiukset
nostattava”. Hiilamo to-
teaa, että eri intressiryh-
mistä muodostetut työ-
ryhmät eivät ole päässeet
lähellekään samaan, mi-
hin Maanselkä mittavassa
ja perusteellisessa selvityk-
sessään. Mallia on kiitellyt
myös Kelan tutkimusjoh-
taja, professori Olli Kangas.
Muutkin puolueet ovat kir-
jan julkaisemisen jälkeen
tarttuneet Maanselän mal-
liin ja kehitelleet sen poh-
jalle omia ehdotuksiaan.
Hiilamoa lainaten: ”Po-
pulistin erottaa vakavasti
otettavasta kriitikosta se,
että pystyykö hän esittä-
mään vaihtoehtoa nyky-
mallille. Tämän vaatimuk-
sen Maanselkä täyttää hie-
nosti.”
Pirjo Raunio
kaupunginhallituksen
jäsen (KD)
Ystäväni Arto Satonen
(kok.) väitti Alueviestissä
7.3. kirjoituksessani esiin-
tyneen räikeitä asiavirhei-
tä, joita hän nyt haluaa
korjata.
Kun kirjoitin suoma-
laisilta leikattavista lääke-
korvauksista, niin tarkoi-
tin tietenkin muun mu-
assa hallituksen toteutta-
mien tyypin 2 diabetek-
sen hoidossa käytettävien
lääkkeiden sairausvakuu-
tuskorvausten vähentämis-
tä. Valtion arvioitu säästö
oli 150 miljoonaa euroa.
Näin merkittävä vähennys
ei voi, eikä saa olla soo-
paa. Kun Satonen on val-
mis laittamaan veronmak-
sajien rahoja 300 miljoo-
naa euroa vuodessa tuuli-
voiman tukemiseen, niin
me perussuomalaiset oh-
jaisimme nämä tuulituet
lääkekorvauksiin ja koulu-
tukseen.
Hallitus on iloinnut ta-
louden vahvasta kasvus-
ta ja työmarkkinoiden pi-
ristymisestä. Kirjoitin, että
viime vuoden elokuun ti-
lasto kertoo, että Suomi oli
ainoa EU maa, jossa työttö-
myys ei ollut laskenut edel-
lisestä vuodesta. Eurostatin
tilastokatsaus kertoo Suo-
men kausitasoitetun työt-
tömyysasteen olleen elo-
kuussa 8,7 prosenttia eli ta-
san saman kuin vastaavana
aikana edellisenä vuonna.
Samaan aikaan EU-maiden
keskiarvo laski 8,5 prosen-
tista 7,6 prosenttiin.
Vaikka työttömyysas-
te ei ole vuodessa muut-
tunut, on työllisten mää-
rä kasvanut jonkin verran.
Hallituksen toimilla ei ole
suurtakaan roolia Suomen
tämänhetkiseen tilaan,
vaan ympäröivä maail-
ma on muuttunut talou-
dellisesti. Se on yleiseu-
rooppalainen kehitys, jos-
ta myös me saamme osan.
Näin ovat talousviisaat to-
denneet. Perussuomalais-
ten ohje onkin, että halli-
tuksen tulee nujertaa työt-
tömyys, ei työttömiä. Jos
perussuomalaiset olisivat
hallituksessa, niin aktiivi-
mallin tapaisia kansalais-
ten kyykyttämisiä ei olisi
tullut.
Se, että Sastamalan työl-
lisyys on parantunut, on
positiivinen asia. Kiitok-
sen siitä antaisin erityi-
sesti Tiina Leppäniemelle.
Olen ymmärtänyt, että hä-
nen osaamisensa on arvos-
tettu ministeriötä myöten.
Kukahan sitä kokoomus-
ta haluaa johtaa ja kuka si-
tä kiehuvaa SoTe -soppaa
hämmentää? Pääkokkina
näyttää hääräävän Helsin-
gin pormestari apunaan
Ellu kanoineen. Siinä pai-
mennettavia riittää omas-
sa puolueessa, ettei tarvit-
se puhua perussuomalais-
ten paimentamisesta, ku-
ten ministeri Orpo mai-
nitsi.
Perussuomalaisilla on
järkevää politiikkaa, ei Sa-
tosen mainitsemaa soopaa.
He uskaltavat sanoa asi-
at niin kuin ne ovat, suo-
raselkäinen puolue, joka
kestää vaikka minkälaiset
myrskyt.
Maire Villo
perussuomalainen
Vastaukseni Arto
Satosen kirjoitukseen
Vauvauutisia
Katri Keskinen ja Jere Honkala Kiikasta ovat
saaneet tyttövauvan 14.2.2018. Kotona
vauvan hoidossa auttaa isosisko Elsa.
Jessica Roukala ja Tommi Moisio Keikyästä
ovat saaneet tytön. Tytöllä oli syntyessä
pituutta 51cm ja painoa 3595g.
Sari Lepistö ja Marko Virtanen ovat saaneet
tyttövauvan 20.2.2018. Tytöllä oli painoa
3440g ja pituutta 50cm. Kotona pikkusiskoa
hoitaa innokas 3-vuotias Oskari.
Tiina ja Rami Järä ovat saaneet tyttövauvan
18.02.2018. Tytöllä oli painoa 3875g ja
pituutta 49cm. Kotona pikkuprinsessaa
hoitavat isosisko ja isoveli.
Hanna Räihän ja Kosti Niemen toinen poika
syntyi 1.3. kello 6:04 Taysissa. "Juniorilla" oli
painoa 4330 g ja pituutta 53,5 cm.
Hoitoapuna kotona toimii isoveli Topi.
Voit lähettää uutiset myös sähköpostilla
Kannustinloukut estävät työllistymisen,
kannustavassa perusturvassa työn
vastaanottaminen kannattaa aina
Vammalan torin suunni-
telmat ovat valmistuneet.
Hienoa, että suunnitellaan
uutta ja viihtyisämpää kes-
kustaa.
Asia, mikä itseäni ja mo-
nia muita mietityttää, on
miten nykymuotoinen esi-
tys alueesta on syntynyt?
Torista järjestettiin use-
ampia kuulemistilaisuuk-
sia, joissa osallistujat ovat
esittäneet mm. toripysä-
köinnin jatkumista ja osa
torin sulkemista. On myös
aidosti on esitetty vaihto-
ehtoisia malleja miten nä-
mä kaksi saataisiin ratkais-
tua suurinta osaa tyydyttä-
västi.
Oli esimerkiksi ehdotus,
jossa Torikatu olisi avattu
liikenteelle ja laitettu mo-
lemmin puolin parkkiruu-
dut. Tällöin osa torista oli-
si voitu sulkea ja siellä olisi
voitu järjestää tapahtumia
milloin tahansa. Torikatu-
kin voitaisiin sulkea tapah-
tumia varten, jos tarvetta
olisi. Myös Aittalahden-
puistossa olisi laajennet-
tu linja-autoaseman puo-
lella olevaa parkkipaikkaa.
Ja mikä parasta: tämä olisi
ollut toteutettavissa ilman
aikaavieviä kaavamuutok-
sia.
Em. suunnitelmalla
asukkailla olisi autoton to-
rialue (joskin nykyistä hie-
man pienempi), parkkipai-
kat eivät olisi vähentyneet,
ehkä ympäristön yrittäjät
olisivat olleet tyytyväisiä,
samoin asukkaat. Myös-
kään torimyyntipaikat ei-
vät olisi vähentyneet. Ehkä
suunnitelma olisi ollut ny-
kyisen kaavan mukainen.
Mutta virkamies ei ol-
lut tyytyväinen. Ei halut-
tukaan kuunnella aidosti,
vaan ajettiin omaa ajatus-
ta ainoana oikeana ratkai-
suna: nyt tehdään autoton
tori. Oliko tämä jo päätet-
ty ennenkuin suunnitte-
lua oli aloitettu valmiste-
lemaan? Ja suunnittelufir-
ma sitten jatkoi alueen ke-
hittelyä virkamiesten oh-
jeiden mukaan.
Itse olen aina arvosta-
nut johtajia ja kollegoita,
jotka ottavat kehittämis-
ehdotukset vakavasti ja
tutkivat eri mahdollisuuk-
sia mahdollisimman hyvää
lopputulosta tavoitellen.
Viimeisessä teklan koko-
uksessa 6.3. monien häm-
mästykseksi luottamus-
miehet hyväksyivät kaa-
van vastaisen torin alueen
suunnitelman (mukaan-
lukien aittalahdenpuisto),
mutta samassa kokoukses-
sa antoivat virkamiehille
tehtäväksi selvittää kaava-
muutosta, joka sallisi tori-
pysäköinnin. Siis kaava-
muutosta, joka sallisi tori-
pysäköinnin. Siellähän on
aina pysäköity autoja, kun
se ei ole ollut torikäytössä.
Ilmeisesti poikkeusluvalla,
vai millä? Herää kysymys,
Vammalan tori vai virkamiesten aukio?
Sastamalan kaupungin tie-
dotuslinjan mukaista ei ole
antaa vastinetta nimimer-
killä tehtyyn mielipidekir-
joitukseen, mutta haluam-
me oikaista muutamat kir-
joituksessa esiintyvät vir-
heet.
Tekninen lautakunta ei
ole vielä hyväksynyt tori-
suunnitelmaa, vaan se on
päättänyt asettaa suunni-
telman yleisesti nähtävil-
le. Samoin lautakunta on
asettanut yleisesti nähtä-
ville Aittalahdenpuiston ja
siihen liittyvän pysäköinti-
alueen yleissuunnitelman.
Nähtävillä olon jälkeen
Tekninen lautakunta päät-
tää suunnitelmien hyväk-
symisestä. Vasta hyväksyt-
tyjen suunnitelmien jäl-
keen ryhdytään tarvitta-
viin kaavamuutosvalmis-
teluihin.
Sastamalan kaupungin
tiedotus
Sastamalan kaupungin
oikaisu kirjoitukseen
”Vammalan tori vai
virkamiesten aukio”
ohjaavatko virkamiehet
päätöksiä miten haluavat.
Toivoisin kaupungin ja
luottamusmiesten vastaa-
van muutamiin kysymyk-
siin.
-Miten kuulemistilai-
suuksista saatu palaute
on vaikuttanut nykyiseen
suunnitelmaan?
-Onko tämä yleinen käy-
täntö, että ensin hyväk-
sytään kaavan vastainen
suunnitelma ja sen jäl-
keen aletaan muuttamaan
kaavaa?
-Jos vastaus edelliseen
oli kyllä, niin onko suun-
nitelmat kaavan muutta-
miseksi aloitettu?
-Aikovatko luottamus-
miehet ottaa ohjat käsiin-
sä torin ympäristön suun-
nittelussa, laittaa virka-
miehet töihin laajempaa
hyväksyntää nauttivan
suunnitelman tekemiseksi
ja kuunnella äänestäjiään
ja samalla vaalia Vamma-
lan keskustan elinvoimai-
suutta?
Ja lopuksi huumoria, jos
tämä nykyinen suunni-
telma jostakin syystä kui-
tenkin toteutetaan tässä
muodossa: ehdotan alu-
eelle pystytettäväksi kau-
pungin teknisen puolen
ylimpiä virkamiehiä esit-
tävät patsaat ja torin ni-
men muuttamista virka-
miesten aukioksi. Tekijä-
nä voisi olla ammattikou-
lun kivirakentaja linja, tai
sitten kaupunki tekisi ne
omana työnä.
TornaatTORI
Marko Solkinen on ni-
mitetty 1.1.2018 alkaen
myyntipäälliköksi.
Hänellä on 14 vuoden ko-
kemus automyynnistä
Huittisten Laatuautossa.
Antti Kourunen on ni-
mitetty 1.1.2018 alkaen
korjaamopäällikoksi.
Hänellä on kuuden vuo-
den kokemus huoltoneu-
vojana toimimisesta Huit-
tisten Laatuautossa.
Olli Tuominen on nimi-
tetty 1.3.2018 automyy-
jäksi.
Hänellä on pitkä koke-
mus autoalalta, mm. Ka-
mux Oy:ssä ja Autotalo
Pelttarilla.
Nimitysuutisia Huittisten Laatuautossa
