10
Torstai 5.4.2018
Terveisiä
eduskunnasta
Kansanedustaja
Martti Mölsä
Suomessa pohditaan lisätoimia päästövä-
hennystavoitteiden saavuttamiseksi. Suun-
nitelman piiriin kuuluvia toimialoja ovat
muun muassa liikenne ja maatalous, joista
ensiksi mainitun päästöjen osuus on suu-
rin eli 40 prosenttia.
Koska suurin päästövähennyspotenti-
aali on liikenteessä, siihen kannattaa sat-
sata: tavoitteena on vähentää liikenteen
päästöjä noin puolella vuoteen 2030 men-
nessä verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen.
Toimia kohdistetaan erityisesti tieliikentee-
seen. Valtion vuoden 2018 valtion budjet-
tiin on hyväksytty 3 miljoonan euron mää-
räraha sähköisen liikenteen ja biokaasun
liikennekäytön infrastruktuurin edistämi-
seen sekä 1,5 miljoonaa euroa asuinraken-
nusten sähköisen liikenteen infrastruktuu-
rin edistämiseen. Lisäksi tavoitteena on
edistää vähähiilistä liikennettä tukemalla
täyssähköautojen hankintaa ja kaasu- tai
etanolikonversion tekemistä vanhoihin au-
toihin. Kuluvan vuoden budjetissa on tä-
hän 6 miljoonan euron määräraha, minkä
lisäksi 8 miljoonaa euroa osoitetaan ajo-
neuvojen romutuspalkkiokokeiluun.
Maatalouden osuus taakanjakosekto-
rin päästöistä on puolestaan noin 20 pro-
senttia. Ilmastosuunnitelmassa esitetään
lisätoimia, joiden kasvihuonekaasuja vä-
hentävä vaikutus on yhteensä noin 0,5 Mt
CO2-ekv (hiilidioksidiekvivalenttitonnia)
vuonna 2030, jolloin maatalouden koko-
naispäästöt vuonna 2030 olisivat noin 5,9
Mt CO2-ekv.
Miten tähän päästään? Vastaus on bio-
kaasu, joka on uusiutuvaa ja päästötön-
tä kotimaista energiaa. Biokaasutuotan-
non edistämisen tavoitteena suunnitelmas-
sa on saada taakanjakosektorille päästövä-
hennyksiä yhteensä noin 0,31 Mt CO2-ekv
vuonna 2030. Väitän, että oikein suunna-
tuilla toimilla potentiaalia on vielä huo-
mattavasti enemmän. Biokaasun käytön
edistämiseksi kustannustehokas toimi on
henkilöautojen konversiotuki kaasukäyt-
töön. Se mahdollistaa myös vanhemman
auton muuntamisen biokaasukäyttöisek-
si, jolloin muutoksen merkitys liikenteen
päästöjen vähentämisessä on suurempi.
Täytyy muistaa, että biokaasu sopii nes-
teytettynä myös raskaan liikenteen polt-
toaineeksi. Suuntaamalla investointitu-
kia asemien rakentamiseen voidaan edis-
tää kaasuautojen käyttöä palvellen sekä
raskasta liikennettä että henkilöautoliiken-
nettä. Biokaasulaitosten investointituki on
tarpeen potentiaalin käyttöön saamiseksi.
Biokaasulaitokset ovat myös osaltaan mer-
kittäviä huoltovarmuuden turvaamisen
näkökulmasta.
Sähköauton päästöttömyys on harha-
käsite. Heikkoutena on nimenomaan val-
mistus: sähköauton valmistamiseen kuluu
energiaa ja raaka-aineita tavallista autoa
enemmän. Myös sähkön tuotannosta ai-
heutuu päästöjä. Niinpä sähköauton elin-
kaaren aikana syntyvät päästöt voivat olla
suuremmat kuin dieselautolla.
•
•
Minna Isotalo
Neljä vuotta sitten
Maila
Andersson
ihmetteli, mi-
tä puhelinyhtiön miehet
oikein hänen lähikulmil-
laan kaivavat. Kun Maila
kuuli mistä on kyse, hän
innostui heti.
”En ole itse ollut netti-
ihmisiä, mutta ajatus luo-
tettavasta ja toimivasta va-
lokuituyhteydestä sai mi-
nut vakuuttuneeksi. Ilman
muuta meidänkin taloyh-
tiöön valokuitua, kiitos”,
kertaa Maila mietteitään.
Lounea veti veloitukset-
ta valokuidun valmiiksi
Jaatsinkatu 9:n tekniseen
tilaan. Kuituverkkoon liit-
tyminen olikin sitten pi-
dempi prosessi, se vei talo-
yhtiöltä useamman yhtiö-
kokouksen verran.
Kun valokuitu Jaatsinkadulle tuli
▶
▶
Vanhaan kupariverkkoon pohjaavat lankapuhelin- ja adsl-
laajakaistapalvelut loppuvat Sastamalassa lähivuosina.
YHTEYDET
Maila Andersson nauttii nettiyhteyden mahdollistamasta laajasta televisiotarjonnasta.
Kuidun sijaan taloyh-
tiössä päätettiin ensin in-
vestoida uuteen antenniin.
”Ei siitä antennitouhus-
ta tullut mitään. Joskus te-
levisiokuvan värit sekoit-
tuivat, kuva oli kuin kiina-
laista riisipeltoa. Ylen alue-
uutisetkin tulivat Pirkan-
maan sijaan Lounais-Suo-
mesta.”
Nyt talon katolla nö-
köttävä antenni toimii lä-
hinnä lintujen ilona. Va-
lokuidun myötä televi-
sio toimii kuin pitääkin,
ja Mailalle on avautunut
suoratoistopalvelujen ih-
memaa.
”Minun piti ostaa uu-
si telkkari, mutta jälkeen-
päin ei harmita yhtään.
Katson Youtubesta van-
hoja amerikkalaisia elo-
kuvia ja kuuntelen Elvis-
tä, Netlfixistä löytää aina
jonkin kiinnostavan sar-
jan ja Yle Areena on mah-
tava, viimeksi katsoin koti-
maista rikossarjaa, Karppia.
Voin katsoa ohjelmia use-
aan kertaan ja silloin kun
minua huvittaa”, Maila sel-
vittää.
n
PÄIVI
Valkama
Realia
Isännöinnistä nyökyttelee
Anderssonin Mailan jutuil-
le. Hänen mielestään talo-
yhtiössä tehtiin oikea rat-
kaisu.
”Valokuitu on varma,
ja kuitukaistan nopeus on
sama taloyhtiön jokaiseen
huoneistoon. Kuitu on
myös edullinen ja sitä pit-
kin kulkeva yhteys täysin
häiriötön.”
Pitkään isännöitsijänä
toiminut Valkama tietää
kuidun nostavan asunto-
jen arvoa. Vuokralaisia-
kin on helpompi saada,
kun asunnossa on toimi-
va netti.
”Monet ikäihmisten
asumisen turvaksi tehnyt
laitteet vaativat toimiak-
seen nettiyhteyden. Mo-
biiliyhteydet eivät ole niin
luotettavia, että lähtisin
esimerkiksi älykotia, etä-
työtä tai opiskelua raken-
tamaan niiden varaan”,
Valkama miettii.
Maila hymähtää ajatuk-
selle operaattoreiden tar-
joamista mobiiliyhteyk-
sistä.
”Mahtavatko ne toimia
muualla kuin suurissa kau-
pungeissa? Ja minä arvos-
tan paikallista palvelua.
Jos tulisi nettiongelma,
soittaisin Louneaan
Orak-
sen Tepolle
. Kuka minua
sen mobiilin kanssa aut-
taisi?”
•
•
Mimmi Virtanen
Leader Joutsenten reitti
on käynnistänyt
Avointen
työnantajien verkosto
-hank-
keen, jolla etsitään ratkai-
suja Sastamalan, Hämeen-
kyrön, Huittisten ja Pun-
kalaitumen alueen työvoi-
mapulaan.
Hankkeen tavoitteena
on kokemusvaihdon avul-
la löytää eri työnantajata-
hojen vahvuudet ja vah-
vistaa positiivista työnan-
tajakuvaa osaajien houkut-
telemiseksi.
”Työvoimapulaa on
Vahvuudet esiin, työvoimapula kuriin
▶
▶
Leader Joutsenten reitti etsintäkuuluttaa alueen työnantajat.
HANKE
useilla aloilla ja alat li-
sääntyvät koko ajan. Maa-
seutualueilla osaavan työ-
voiman saaminen on kau-
punkeja haastavampaa,
sillä täältä lähdetään töi-
hin kasvukeskuksiin. Työ-
voiman puute on monel-
le yritykselle jo kasvun es-
te, sanoo hankkeen pro-
jektipäällikkö
Maarit Kos-
kinen
.
n
PIRKANMAAN
ja Sata-
kunnan alueen ammatti-
barometrien mukaan osaa-
vasta työvoimasta on pulaa
muun muassa rakennus-,
metalli- ja elintarvikealal-
la. Yritykset kaipaavat niin
kirvesmiehiä, koneistajia,
siivoojia kuin myyntiedus-
tajiakin.
Vetoapua haetaan nyt
verkostoitumisesta. Hank-
keessa luodaan avoin työn-
antajien verkosto, johon
ovat tervetulleita mukaan
niin yritykset, julkiset ta-
hot kuin 3. sektorikin.
Mukaan verkostoon toi-
votaan sekä työvoiman
saamisessa onnistuneita
toimijoita jakamaan koke-
muksiaan että työnantaja-
tahoja, joilla on todellisia
vaikeuksia työvoiman saa-
misessa.
”Hankkeen idea on, et-
tä pureudumme ongel-
miin yhdessä työnantaji-
en itsensä kanssa ja etsim-
me tekijät, joiden avulla
saamme vahvistettua po-
sitiivista työnantajakuvaa.
Ongelmanratkaisu lähtee
toimijoista itsestään. Toki
on paljon esimerkiksi yh-
teiskuntapoliittisia asioi-
ta, joihin emme voi vai-
kuttaa. Voimme kuitenkin
kaivaa esiin jokaisen omat
vetovoimatekijät”, Koski-
nen sanoo.
”Avoimuudella tarkoite-
taan, että ollaan avoimia
verkostokumppaneille, ja
Panostetaan
uusiutuvaan ja
päästöttömään
kotimaiseen energiaan
