18
Torstai 5.4.2018
•
•
Minna Isotalo
”Historiikin kirjoittaminen
on kuin mosaiikkia koko-
aisi. Kuva tarkentuu pikku-
hiljaa. Kokonaisuus hah-
mottuu pienistä palasista,
jotka on sopivasti liitet-
ty yhteen”, kuvailee urak-
kaansa
Marjaana Perttu-
la
, MTK-Vammalan uuni-
tuoreen
Ernomasia aanailu-
ja vuosien varrelta
-historii-
kin kirjoittaja.
Viime vuosi oli niin Suo-
men kuin Maa- ja metsäta-
loustuottajain Keskuslii-
ton ja sen monen paikal-
lisosaston satavuotisjuhla-
vuosi. Karkun, Tyrvään ja
Kiikan tuottajayhdistykset
perustettiin kaikki elokuus-
sa 1917.
Nykyisen MTK-Vamma-
lan alkusiemen kylvettiin
todennäköisesti kesäjuh-
lassa, jonka Tyrvää, Etelä-
Tyrvää, Karkku ja Kiikka
järjestivät yhdessä Ellivuo-
ressa vuonna 1962. Muuta-
maa vuotta myöhemmin
juhlia oli puuhaamassa jo
seitsemän yhdistystä.
Perttulan mukaan näil-
lä seuduilla on aina tykät-
ty juhlia Ellivuoressa. Vä-
keä on ollut liikkeellä niin
paljon, että on ilmeisesti
ollut vaikea laskea kaikkia.
Vuonna 1967 juhlittiin
tuottajaliiton ja Karkun
yhdityksen 50-vuotistai-
valta, tyrvääläisten mieles-
tä tuhannen ja karkkulais-
ten mielestä viidensadan
osanottajan voimin.
”Oliko niin, että Kark-
ku oli ainoa, joka ei liioi-
tellut? Vai oliko kiikkalai-
silla ja tyrvääläisillä parem-
pi laskupää? Vai näkivätkö
kenties jonkun kahtena?”
Perttula naurahtaa.
Etelä-Tyrvään, Tyrvään
Ernomasia aanailuja vuosien varrelta
▶
▶
Historiikki kuljettaa sadan vuoden matkan Kiikan, Karkun ja Tyrvään pellonlaitoja pitkin
maataloustuottajien arkeen. Kirjoittaja näkee yhdistyksen edelläkävijänä.
MTK-VAMMALA
Historiikki julkistettiin Pukstaavissa perjantaina. Kuvassa keskellä kirjan kirjoittaja Marjaana Perttula, takana MTK-Vam-
malan puheenjohtaja Juha Sianoja sekä Maarit Kallio. Kansanedustaja Pertti Hakanen (kesk.) tiivisti kirjan sanoman: ”Se
kertoo yhteisöön kuulumisen merkityksestä, luo ajallista perspektiiviä ja uskoa tulevaan.”
Historiikin kuvitusta: Passin väkeä kahvitauolla heinätöissä 1950-luvulla. Kuva Passin perheal-
bumista.
ja Karkun tuottajayhdis-
tykset liittyivät vuoden
1990 alusta yhdeksi MTK-
Vammalaksi. Sastamalan
syntymisen myötä Kiikan
yhdistys liittyi Vammalan
tuottajayhdistykseen 2009.
n
JOS
maataloustuotta-
jilla onkin joskus ollut ai-
hetta juhlaan, on sitäkin
raskaampaa ollut arkinen
aherrus ja toiminta sen hy-
väksi, että suomalaisilla on
ruokaa pöydässä. Perttulan
mukaan edunvalvonta on
vaatinut tiukkojakin toi-
mia, kuten maataloustuot-
teiden luovutuslakko vas-
tavetona SAK:n yleislakol-
le vuonna 1956.
Suomen liittyessä Eu-
roopan Unioniin tuotta-
jien on pitänyt muistut-
taa myös Suomen omia
päättäjiä taistelemaan ko-
timaisen ruuantuotannon
puolesta. Tästä yhtenä esi-
merkkinä on historiikin
kansikuva, jossa on yhdis-
tysväkeä banderoilleineen.
”Julisteita spraymaalat-
tiin Matinheimon suulis-
sa tai jossain muussa otol-
lisessa paikassa, ja talkoo-
laisia ruokittiin Satimuk-
sen uuniperunoilla. Mie-
lenosoituksissa Helsingis-
sä vammalalaiset vyöryivät
muiden mukana Manner-
heimintietä jalkaisin tai
traktorilla.”
n
OMAN
elinkeinon puo-
lustamisen lisäksi viljelijöi-
den yhteishenki on näky-
nyt vuosikymmenten mit-
taan monissa muissa asi-
oissa.
”Kun Vammalan Len-
topallo saavutti virolaisen
valmentajansa
Laimons
Raudsepin
johdolla me-
nestystä 1990-luvun alus-
sa, olivat MTK-Vammalan
tuottajat intoa puhkuen
keräämässä vanhoja maa-
talouskoneita Laimonsin
veljen maatilalle”, Perttu-
la kertoo.
Isona yhteishengen
osoituksena Perttula pitää
Sahrapirtin rakentamista
talkoilla Houhajärven ran-
nalle. Murhe oli suuri, kun
tuhopolttaja iski ja tuik-
kasi pirtin tuleen vuonna
1991. Palossa tuhoutui ko-
ko rakennus kalusteineen,
myös Karkun ja Tyrvään
yhdistysten arkistot ja Ete-
lä-Tyrvään tuottajayhdis-
tyksen lippu.
Yhteishenkeä kysyttiin,
kun Sahrapirtti päätettiin
rakentaa uudelleen.
n
TÄLLE
vuosituhannel-
le tultaessa Perttula näkee
MTK-Vammalan roolin
suunnannäyttäjänä kas-
vaneen. Sastamalan seu-
rakunnan ja maatalous-
yrittäjien työhyvinvoin-
tihanke poiki muutamas-
sa vuodessa koko maan
kattavan toiminnan, jos-
sa autetaan jaksamisen ja
taloudellisten ongelmi-
en kanssa painivia vilje-
lijöitä.
”Myös yhdistyksen ku-
luttaja- ja kasvatustyö on
ollut poikkeuksellisen laa-
jaa, ja osin sen ansiota lie-
nee, että Sastamalan kau-
punki panostaa hyvin lähi-
ruokaan”, Perttula miettii.
n
HISTORIIKKIA
elävöit-
tävät valokuvat, joista var-
haisimmat ovat peräisin
Passin
,
Äijälän
,
Leppä-
kosken
ja
Hohkon
per-
healbumeista.
Perttula mainitsee yh-
tenä Suomen historiankin
kannalta tärkeänä Hohkon
arkistoista saadun otok-
sen, jossa presidentti
Lau-
ri Kristian Relander
py-
sähtyy Tyrvään asemalla
matkalla MTK:n kesäjuh-
laan Poriin vuonna 1926.
Valokuvien valitsemisen
parissa kirjan toimituskun-
ta vietti myös lukuisia hil-
peitä hetkiä.
Urakan loppusuoral-
la Perttula piti
Sianojan
Juhan
ja
Kallion Maari-
tin
kanssa taittopalaveria.
Kolmikko arvuutteli, mitä
Kesäkissan paljukuvista voi
julkaista kirjassa.
”Naisistahan ei voi lait-
taa kuvia paljasrintaisina -
eikä niitä sen puoleen oli-
si ollut tarjollakaan - mut-
ta voiko miehistä laittaa?
Nyt on turha enää jossitel-
la, kansanedustajat
Pert-
ti Hakanen
,
Arto Sato-
nen
ja
Martti Mölsä
sekä
kaupunginjohtaja
Jarkko
Malmberg
paljussa sivulla
141”, Perttula hymähtää.
