10
Keskiviikko 20.6.2018
•
•
Erkki Petman
Pekka Nieminen
on yksi
kahdestakymmenestä pir-
kanmaalaisesta itseoppi-
neesta ITE-taiteilijasta, jot-
ka ovat mukana Tampe-
reella Frenckelin työväen-
museo Verstaassa 8. kesä-
kuuta avatussa kutsunäyt-
telyssä. Näyttelyyn on
vapaa pääsy. Se on avoin-
na 26. elokuuta asti.
Niemiseltä esillä on vain
yksi työ, mutta sitäkin py-
säyttävämpi metallinen
veistos ”Sissi”, suomalai-
nen kaukopartiomies vuo-
delta 2014.
Kuvanveistäjänä Pekka
Nieminen on tuttu myös
kotimaakuntansa ulkopuo-
lella. Karkussa sijaitsevan
kotitalon autotallissa on
vuosikymmenten mittaan
taipunut Pekan vasaran ja
alasimen välissä terästä ja
muitakin metalleja taidete-
oksiksi noin 200 kappalet-
ta. Suurin osa on päätynyt
yksityisiin kokoelmiin, jos-
kin monet töistä ovat kaik-
kien ihailtavissa, kuten esi-
merkiksi Kaukolassa Harto-
lankoskella sijaitsevat lo-
Pekka Niemisen Sissi pysäyttää Tampereella
▶
▶
Vasaran ja alasimen välissä kotitalon autotallissa on taipunut taideteoksiksi satoja metalleja.
ITE
Sissi ja tekijänsä. Pekka Niemisen soturin varusteet ovat kaikki taiteilijan itse tekemiä, niin aidoilta kuin näyttävätkin.
het tai lottamuistomerkki
Karkussa.
n
PEKKA
ja hänen puoli-
sonsa ovat asuneet ja työs-
kennelleet Vammalassa
60-luvulta asti. Pekka työs-
kenteli pitkään Vammak-
sella. Ensi kosketus sepän
töihin syntyi kuitenkin jo
lapsena isän pajassa Aito-
lahdella, mistä Pekka on
syntyisin.
”Isän pajassa tuli myös
kuunneltua ”äijäin” jutut
sotia myöten.”
Varusmiespalveluksen-
sa Pekka suoritti Parolas-
sa panssarivaunuasenta-
jana. Ennen tätä hän oli
käynyt ammattikoulun ja
Valmetin konepajakoulun
ja meni sotaväen välkeen
Valmetille töihin ja sieltä
Vammakselle Vammalaan.
Taidetaokset kiinnosti-
vat Pekkaa jo Aitolahdel-
la. Vuonna 1943 syntynyt
nuorukainen osallistui jo
16-vuotiaana valtakunnal-
liseen käsitaitokilpailuun
ja sijoittui toiseksi isän pa-
jassa takomallaan työllä.
”Ei sillä oikein mitään
nimeä ollut, olipahan ih-
meellinen härveli. Ei ole
tallessa, minne lie hävin-
nyt”, muistelee hän työ-
tään.
n
ENSIMMÄISIÄ
julki-
sia töitä olivat juuri Kau-
kolan lohet ja Rauhantur-
vaaja -patsas Niinisalossa
ja tuo Lottamuistomerk-
ki Karkussa, lajinsa ensim-
mäinen Suomessa.
Pekka Nieminen oli itse
rauhanturvaajana Kyprok-
sella 1965. Rauhanturvaa-
jien yhdistyksessä hän toi-
mii Vammalassa edelleen-
kin aktiivisesti. Hän on
mukana myös paikallisen
sotainvalidien tukiyhdis-
tyksen hallituksessa.
Kuvanveiston lisäksi
Pekkaa kiinnostavat van-
hat autot, niiden remp-
pailu ja huutokaupat, jois-
sa hän ja
Kaarina
ahkeras-
ti poikkeilevat. Liikkeessä
heitä pitävät myös kahden
lapsen perheet.
Unohtaa ei myöskään
sovi Lappia, jossa heillä
oli valtaus vielä muutama
vuosi sitten.
”Kullankaivuu on nyt
jäänyt, mutta Lappi ei.”
Sinne pariskunta ajelee
vuosittain, niin tänäkin
kesänä.
Lapsista
Kalle
näyttää
perineen isänsä taipu-
muksen kuvanveistoon.
Hänen materiaalinsa ai-
nakin toistaiseksi tuntuu
olevan puu. Tytär
Eeva
keskittyy pieniin lapsiin-
sa ja työhönsä.
Kesä kuluu pariskunnal-
ta kotitalon pihapiirissä.
”Syksy näyttää mihin
luovuus sitten puretaan”,
sanoo Pekka Nieminen ja
osoittaa keväällä kesken
jäänyttä karhunpäätä, jo-
ka pilkistää pihan pen-
saasta.
Tampereen näyttelyssä
on Sastamalan naapureis-
ta mukana muun muassa
hämeenkyröläinen
Matti
Järvenpää
(s. 1936). Hä-
nen teoksensa on valmis-
tettu hitsaamalla ja koko-
amalla vanhoista maatalo-
uslaitteista.
Punkalaitumelaisen
Tuomo Rantasen
(s. 1963)
käsissä on syntynyt yli 600
työtä autonosista ja muus-
ta romuraudasta tehdyissä
töissä leimaavaa on hyvän-
tuulisuus.
Nokialainen
Paula
Huhtanen
(s. 1965) maa-
laa töitään kaikenlaisille
pinnoille. Hän on maa-
lannut huonekaluja, au-
toja, astioita, jopa ruu-
misarkun.
Usein suurikokoiset työt
ovat täynnä pieniä yksi-
tyiskohtia – kaaria, viivo-
ja, ympyröitä ja etenkin
pisteitä.
Töitä myös naapureista
Niemisen ateljee on talon autotalli, koneita ja emmeitä täynnä.
Matti Järvenpään käsissä niittokoneen pyörä on
on muuttunut tutuksi kulkuneuvoksi.
