8
Keskiviikko 20.6.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
Kymmenen nuorta osallis-
tui Suomen Mehiläishoi-
tajien Liiton kesäpäivään
Sastamalassa lauantaina.
Yksi nuorista oli paikka-
kunnan oma poika, viisi-
toistavuotias
Ilkka Krapi
.
Hän sai liiton stipendin
kiinnostuksesta luontoon.
Stipendin mukana tuli kut-
su tutustumaan mehiläis-
ten hoitoon Pesosen Me-
hiläistarhoille Mouhijär-
ven Pukarassa ja Packale-
nin huvilalle Karkkuun.
Huvilalla Ilkka sonnus-
tautui mehiläishoitajan
asusteisiin ja lähti katso-
maan tarhan pesiä.
”Ei pelottanut, vaikka
en ole koskaan touhun-
nut mehiläisten kanssa.
Siinä ne pörräsivät, mut-
ta eivät tehneet mitään.
Tosin puku on niin tii-
vis käsineitä ja päähinet-
tä myöten, että eivät oli-
si päässeet iholle.”
Packalenin huvilan me-
hiläisiä hoitaa espoolainen
Maija Flinkman
, joka on
Karkun kesäasukas. Hän
opastaa pesille menoa.
”Siellä on seitsemän pe-
sää. Älkää menkö kolmel-
le kauimmaiselle. Niissä
on hieman ärhäköitä me-
hiläisiä.”
n
MEHILÄISTEN
hoitoon
Maija perehtyi reilut kaksi-
toista vuotta sitten, kun ys-
tävä lähti kurssille ja Maija
meni mukaan.
”Kurssin jälkeen ajatte-
lin, että se menee hukkaan,
jos en ala tarhata mehiläisiä
harrastuksena. Niin aloin
tarhaamaan biologianopet-
tajan työni ohessa.”
Ilkalle tarhalla käynti oli
elämän ensimmäinen.
”Ihan mielenkiintoista.
Oli hienoa nähdä, kuinka
mehiläiset ovat pesässä ja
tuovat sinne mettä. Niillä
on kaikessa sellainen epä-
järjestys, joka on kuitenkin
järjestelmällistä.”
Maija valaisee pesän jär-
jestystä, joka lopulta on
yksinkertainen.
”Jokaisessa pesässä on
Ilkka ei pelännyt pesillä
▶
▶
Yhdessä pesässä voi elää 40 000 – 60 000 mehiläistä. Yhdestä pesästä saadaan keskimäärin 25 kiloa hunajaa.
MEHILÄISTEN HOITO
Kolme pörriäistä
Mehiläinen
■
■
Tarhamehiläinen on oranssimustaraidallinen.
■
■
Sillä on hento karvoitus.
■
■
Elää suurissa yhdyskunnissa.
■
■
Mehiläinen on rauhallinen, kun sitä ei hätyytellä.
■
■
Pistää vain puolustautuessaan.
■
■
Pistäessä mehiläisen piikki irtoaa ja se kuolee,.
Ampiainen
■
■
Ampiaisella on mehiläistä ohuempi vyötärö ja
hennommat siivet.
■
■
Sen raidoitus on selkeämpi kuin mehiläisellä ja
ampiaisen karvoitus on vähäinen.
■
■
Ampiaiset tuottavat ihmisille harmia etenkin lop-
pukesällä, jolloin ne hakeutuvat ruokaa etsiessään
ruokapöytiin.
■
■
Ampiainen ei hirveän helposti pistä ihmistä eten-
kään kaukana pesästä. Tosin syksyn edellä ne
käyttäytyvät arvaamattomasti.
■
■
Hajuvedet voivat houkutella ja ärsyttää ampiaisia.
Kimalainen
■
■
Kimalainen on selvästi mehiläistä ja ampiaista
suurempi ja muodoltaan pyöreä.
■
■
Väritykseltään kelta-musta tai oranssi-mustarai-
dallinen.
■
■
Kimalainen voi pistää ihmistä erityisesti, jos ote-
taan käteen tai kimalainen puolustaa pesäänsä.
yksi kuningatar. Sen tehtä-
vänä on munia, jotta syn-
tyy uusia mehiläisiä. Ku-
ningatar voi munia jopa
1 500 munaa päivässä ko-
ko elinikänsä ajan, joka voi
olla viisikin vuotta.”
n
PESÄSSÄ
on myös kuh-
nureita ja työläisiä.
”Kesällä pesässä voi olla
40 000 – 60 000 mehiläistä.
Niissä on muutamia satoja
kuhnureita, joiden tehtä-
vänä on hedelmöittää hää-
lennolla olevia kuningatta-
ria. Yksi kuningatar hedel-
möitetään vain kerran sen
elämässä”, kertoo Maija.
Hänen mukaansa työläi-
sillä on pesässä eniten töitä.
”Ne käyvät keräämässä
mettä ja hoitavat sen hu-
najaksi. Syksyllä ne häätä-
vät kuhnurit pois pesästä
ja pitävät lämmöllään ku-
ningattaren hengissä tal-
Hunaja
■
■
Puhdas luonnontuote.
■
■
Mehiläiset keräävät kukista mettä, josta mehiläis-
pesässä muodostuu hunajaa.
■
■
Hunajana saa myydä vain hunajaa, johon ei ole
lisätty mitään tai otettu pois mitään.
■
■
Hunaja voi olla juoksevaa tai kiinteätä.
■
■
Maku- ja värierot johtuvat siitä, mistä kasveista
mesi on kotoisin.
■
■
Hunaja tulisi säilyttää kuivassa ja viileässä, 13 –
16 asteen lämmössä.
■
■
Hunaja säilyy vuosia.
■
■
Myytävissä hunajapurkeissa parasta ennen -päivä-
ys on yleensä kaksi vuotta.
■
■
Yleisesti hunajaa käytetään esimerkiksi Suomessa
teen ja kahvin makeuttajana ja ruoanlaitossa.
■
■
Hunajaa voi käyttää myös ihon hoitoon. Hu-
najasta voi tehdä erilaisia tuotteita, esimerkiksi
kynttilöitä.
■
■
Hunajaa on käytetty maailmassa noin 8 000 vuot-
ta.
ven ylitse.”
Mehiläisen ikää ei lasketa
vuosissa, vaan kilometreissä.
”Ikä on noin 800 lento-
kilometriä. Sen jälkeen sii-
vet menevät rikki ja mehi-
läinen jää jonnekin kuole-
maan.”
n
MEHILÄISTARHAUS
oli
Ilkalle mieluinen kokemus.
Silti hän ei aio hankkia me-
hiläisiä.
”Meillä on koiria ja kis-
soja. Ihmisiä on myös lä-
hellä. Ei oikein voi ottaa
mehiläisiä siihen, jotta ei
tule hankaluuksia.”
Vaikka Ilkka ei ajattele
tarhausta, niin hunajasta
hän pitää.
”Kyllä se on parasta tee-
kupillisen makeuttajana,
joskus kahvinkin. Toisi-
naan syön hunajaa ihan
sinänsä.”
Maija sanoo, että Ilkas-
sa olisi ainesta harrastajak-
si. Itse Maija käyttää huna-
jaa paljon.
”Esimerkiksi kerma-
vaahdossa hunaja on hy-
vää. Hunaja tekee vaah-
dosta tukevampaa. Käytän
myös saunahunajaa eli va-
lelen itseni hunajalla, kun
menen saunaan. Se tekee
hyvää iholle. Hunajalla on
myös parantavaa vaikutus-
ta haavoihin.”
Perinteisen viinipullon
sijasta Maija vie tuliaisiksi
hunajaa. Sitä saavat myös
hänen peruskoulunsa päät-
tävät oppilaat.
”Pidän mehiläisbiologi-
an kursseja. Jokainen oppi-
las saa purkin hunajaa kou-
lun päätteeksi evääksi elä-
mään.”
””
Mehiläisen ikää ei lasketa
vuosissa, vaan kilometreissä.
Ilkka Krapille tutustuminen mehiläistarhaukseen oli uutta ja mielenkiintoista. Pesiin tutustut-
tiin Packalenin huvilalla.
Maija Flinkman opastaa sastamalalaista Maria Rautasta tutkimaan mik-
roskoopilla preparaatteja. Maria sai saman stipendin kuin Ilkkakin.
