30
Keskiviikko 15.8.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
”Tulin tänne linnalle en-
simmäisen kerran juhan-
nuksena mieheni
Emil Da-
nielssonin
kanssa 1913.
Olin kyllä kuullut ateljees-
ta, mutta en tiennyt siitä
mitään. Olihan se vähän
hankalaa välillä täällä ol-
la, kun en ollut tottunut
kotona Kirkkonummel-
la kotitöihin ja täällä piti
alkuun vesikin kantaa pit-
kän matkan takaa. Onnek-
si myöhemmin löytyi läh-
de tästä läheltä”, tarinoi jo
132-vuotias Saga Daniels-
son (
Pirkko Esko
) päreka-
ton vihkiäisissä.
Muisteluja Sagalla oli
paljon.
”Oikea nimeni on Hulda
Aurora. Emil piti minusta
kuitenkin niin paljon, että
antoi minulle Saga-nimen.
Emil myös maalasi minus-
ta useita tauluja. Jopa sel-
laisia, joissa olin auringos-
sa vuoren laella ihan Eevan
asussa.”
n
JOSKUS
kivilinnalla pi-
dettiin rapukestejäkin.
”Elämä täällä oli melko
vaatimatonta. Hieman li-
särahaa saimme matkaili-
joilta, kun myimme heil-
le mehua ja leipiä. Ensim-
mäiset matkailijat kävivät
täällä ilmeisesti jo 1800-lu-
vulla ihailemassa mahta-
via maisemia. Joskus, kun
Emil oli saanut tauluja
kaupaksi, niin hankimme
viinipullon ja pidimme ra-
pukestit. Kylän miehet toi-
vat rapuja. He eivät oikein
niitä syöneet.”
Pariskunta asui talvet
Tampereella ja Helsingissä.
”Talvisota talvi asuttiin
tällä Rokalla, jonka olim-
me ostaneet. Rokalla elämä
olikin helpompaa. Vuonna
1966 olimme Pirunvuoren
linnalla viimeisen kerran
yhdessä. Emil kuoli seu-
raavana vuonna. Muistoja
on paljon.”
n
EDELLISEN
kerran ki-
vilinnalla juhlittiin korja-
ustöiden valmistumista 4.
syyskuuta 1998.
”Silloin oli tehty sisällä
jonkin verran korjauksia ja
katto uusittu. Se oli myös
pärekatto”, kertoi Sastama-
lan sivistyslautakunnan jä-
sen
Sari Hassi
pärekaton
vihkiäispuheessaan.
Linnalla käy vuosittain 3
000 – 3 500 kävijää.
”Viime kesänä tehtiin
ennätys, 5 200 kävijää. Sil-
loin täällä oli Danielsso-
nin taiteesta kertova näyt-
tely. Toivon, että mahdol-
lisimman moni paikkakun-
talainen ja muulta tulevat
tutustuvat kivilinnaan ja
Pirunvuoren maisemiin”,
huomautti Sari Hassi.
n
VAIKKA
sade häiritsi
pärekaton vihkiäisiä, niin
muutamia kulkijoita lin-
nalle polkua pitkin saapui.
Heistä yksi oli Nohkuan
kylässä asuva
Irma Passi
.
”Tulin Nohkuaan 1974.
En muista, kävinkö mie-
heni kanssa täällä heti sa-
mana vuonna, seuraava-
na viimeistään. Täällä tu-
lee käytyä aina, kun jota-
kin tapahtuu, ja muuten-
kin. Kun meillä on vierai-
ta, niin yleensä tuomme
heidät tänne. Nämä mai-
semat ovat todella iha-
nia.”
Tampereella asuva
Riit-
ta Nieminen-Salokatve
käy vuosittain kivilinnal-
la. Hän on kotoisin Vam-
malasta.
”Minulla on kesäpaikka
Heinoossa. Olen käynyt
täällä yli neljäkymmen-
tä vuotta. Nyt tuon tänne
lapsiani. Tämä linna on oi-
kea käsityön näyte ja mai-
semat ovat mahtavat. Ko-
tiseuturakkaus minut tän-
ne aina tuo.”
Riitan matkassa oli Lai-
tilassa asuva
Reijo Penna-
nen
. Hän oli toista kertaa
Pirunvuorella.
”Viime kesänä kävin
Riitan kanssa ensimmäis-
tä kertaa. Tämä on hieno
paikka. Kun katselee lin-
naa ja sen suurista kivistä
tehtyjä seiniä, tulee mie-
leen, että on siinä tarvit-
tu tällaista miehistä voi-
maa, ja paljon”, naurah-
taa Reijo.
Saga nautti auringosta Eevan asussa
▶
▶
Sade ja Sari vihkivät uuden pärekaton. Pirkko Esko eläytyi elämään kivilinnalla. Kotiseuturakkaus tuo
Riitan aina Pirunvuorelle. Yli 3 000 kävijää ihailee linnaa ja maisemia vuosittain.
PIRUNVUOREN KIVILINNA
Saga Danielsson (Pirkko Esko) muisteli kivilinnan elämää pärekaton vihkiäisissä.
Reijo Pennanen ja Riitta Nieminen-Salokatve pitävät kivilinnan rakentamista mahtavana käsi-
työtaidon näytteenä.
•
•
Veli-Matti Saksi
Viime vuosisadan alku-
puolella suuret taiteilijat
rakennuttivat erämaa-atel-
jeita. Niin myös Emil Da-
nielsson.
Paikan hän löysi taidet-
ta harrastavan karkkulai-
sen asemapäällikkö
Jo-
hanssonin
avulla. Maan
Danielsson vuokrasi
Nur-
kan
pariskunnalta 10 mar-
kan vuosivuokralla.
Rakennustyöt alkoivat
1906 kolmen raavaan mie-
hen voimin. Lähistön ki-
Voimamiestä tarvittiin
viä linnaksi puursivat
Jan-
ne Packalen
,
Niilo Leppä-
nen
ja maailman
Vihtori
,
oikeaa nimeä hänelle ei ku-
kaan tiennyt.
Miehillä oli apuna it-
se tehty kraana, eli nos-
turi. Silti kivitöissä tarvit-
tiin rutkasti voimaa. Ja si-
tä kuulemma löytyi juuri
maailman Vihtorilta, hän
oli oikea voimamies.
Linna valmistui lopulli-
sesti 1913. Edellisvuonna
ulkokuori oli jo kunnossa,
mutta viimeistelytyöt vei-
vät vielä vuoden.
•
•
Alueviesti
Sastamalan Pehulassa, Pe-
hulan koulun tiloissa on
kuntoiltu kyläläisten toi-
mesta jo 80-luvulta saak-
ka. Keväällä Sastamalan
kaupunki päätti purkaa
voimailijoiden vuokraso-
pimuksen. Miksi, kysyvät
käyttäjät.
”Äetsän kunta on ai-
kanaan 30 vuotta sitten
vuokrannut tilat pannu-
huoneesta voimailijoille,
ja vuokra on ollut varsin
nimellinen. Sopimus pu-
Miksi kaupunki purki kuntosalin vuokrasopimuksen?
▶
▶
Pehulan koulun alakerrassa on voimailtu jo 80-luvulta saakka.
rettiin, sillä tilat tarvitaan
koulun omaan käyttöön”,
toteaa tekninen johtaja
Kimmo Toukoniemi
.
Hänen mukaansa kunto-
salin tiloihin siirretään sa-
massa pihapiirissä sijaitse-
van niin kutsutun puukou-
lun toimintoja.
”Puukoulun käyttö mi-
nimoidaan, siksi tarvi-
taan lisää tilaa. Kaupun-
gin omistamien kiinteis-
töjen toimintoja tarkas-
tellaan säännöllisesti ja ai-
na ensiksi mietitään niille
omaa käyttöä”, hän perus-
telee.
Lukijan
kysymys
•
•
Alueviesti
Punkalaitumen kunnan-
johtajan valinta etenee.
Virkaan tuli yhteensä 23
hakemusta, joiden perus-
teella valintaa valmisteleva
työryhmä valitsi haastatte-
luun seitsemän hakijaa.
Kutsun saaneista hallinto-
notaari
Tuija Ojala
on Pun-
kalaitumelta. Hallintotietei-
denmaisteri
Aleksi Saukko-
riipi
Lempäälästä on Sotesin
hallintopäällikkö.
Muut haastateltavat
ovat diplomi-insinööri
Petri Koivula
Helsingistä,
hallintotieteiden maiste-
ri
Anni Kulmala
Ulvilas-
ta, hallintotieteiden mais-
teri
Riikka Riihimäki
Jo-
kioisilta, kauppatieteiden
maisteri
Satu Sarin
Kark-
kilasta ja hallintotieteiden
maisteri
Jussi Teittinen
Mäntyharjulta.
Haastattelut tehdään
keskiviikkona 22. elokuu-
ta.
Punkalaitumen edelli-
nen kunnanjohtaja
Jyrki
Moilanen
siirtyi elinkei-
noyhtiön toimitusjohta-
jaksi Saloon.
Kunnanjohtajan valinta
etenee Punkalaitumella
