15
Keskiviikko 17.10.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Jo aikoja sitten kunnat hoksasivat, et-
tä eniten rahaa vievät palvelut vaati-
vat leveämpiä harteita, siis terveys- ja
sosiaalipalvelut. Ja tietenkin koulutus.
Aikanaan näillä seuduilla toimi jo Vät-
ky, eli Vammalan ja Äetsän kansanter-
veystyön kuntayhtymä. Oli myös ter-
veydenhuollon ja vanhustentyön kun-
tayhtymä KiSuLa, jonka muodostivat
Kiikoinen, Suodenniemi ja Lavia.
Sitten aloitettiin vuonna 2005 Paras-
hanke valtakunnassa. Tavoitteena oli
entistä tukevammat hartiat palveluil-
le. Kuntia patistettiin laajaan yhteis-
työhön, jopa kuntaliitoksiin. Tuo han-
ke päättyi käytännössä 2011. Jo ennen
hankkeen alkua perustettiin Saspe, Sas-
tamalan seudun perusturvakuntayh-
tymä. Taisivat mukaan tulla vuoden
2005 alussa Vammala, Äetsä, Kiikoi-
nen, Suodenniemi ja oliko myös Pun-
kalaidun. Tuota herkkua kesti vuoden
2012 alkuun, jolloin syntyi Sotesi Sasta-
malan ja Punkalaitumen voimin. Sote-
si syntyi aikana, jolloin meneillään oli
kuntarakenneuudistus. Heitettiin il-
maan aluekuntamallia ja muita iso-
ja juttuja. Se jäi, kun aloitettiin sote- ja
maakuntauudistus.
Tätä suurta rakenneuudistusta on lo-
pultakin valmisteltu vuodesta 2005 al-
kaen. Välivaiheet ovat juuttuneet poli-
tiikkaan. Kuinkahan nyt käy, vai men-
näänkö jälleen etukenossa kohti tätä
kolmatta suurta rakenneuudistusta, jo-
ka jälleen hautautuu eduskunnassa.
Tuskin, sillä valmistelut ovat jo pitkäl-
lä, ainakin maakunnissa. Eripuraa to-
ki vielä on, mutta ainahan voidaan al-
kua siirtää, kuten jo on pariinkin ottee-
seen tapahtunut.
Pirkanmaalla edetään vauhdilla, ja
taitaa olla hyvää luvassa, sillä Sasta-
malan sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi
Tryyki on mukana valmistelussa. Hän
on projektipäällikkönä viemässä eteen-
päin strategisia hankintoja.
Myös Sastamalan kaupunginjohtaja on
valmistelussa mukana omalla taval-
laan. Jarkko Malmbergilla onkin nä-
kemystä niin sote- kuin maakuntauu-
distukseenkin. Molempiin hän on jou-
tunut paneutumaan virkansa kautta.
Sote-uudistukseen on erityisnäkemystä,
sillä hän oli 2000-luvun alussa KiSuLan
hallituksen puheenjohtaja. Toivotaan,
että Sastamalalle käy hyvin mahdolli-
sessa suuressa mullistuksessa.
Etukenossa kohti
kolmatta suurta
rakenneuudistusta
•
•
Pauliina Vilenius
1. Kuka olet?
”Mäkisen Jokke, 65-vuo-
tias Antikvariaatti Tyrwään
yrittäjä. Minulla on kak-
si lasta, joista toinen on
kuollut sekä kaksi lasten-
lasta. Elän avoliitossa Kipin
kanssa. Harrastan kirjoja,
moottoripyöräilyä, kalas-
tusta, luonnon tarkkailua
ja kirjoittamista. Olen työ-
hullu. Palaveeraan kirjoje-
ni kanssa ilman lomia jo-
pa pyhinä.”
2. Olet Antikvariaatti
Tyrwään isäntä. Miten
sinusta tuli vanhojen kir-
jojen kauppias? Mikä kir-
joissa viehättää?
”Liki 20 vuotta olen
työskennellyt kirjoja kier-
rättäen. Pitkän työttö-
myysputken potkima-
na hankin ensin vuonna
1997 valokuvaamon ja pi-
an myös antikvariaatin, jo-
ka oli ollut haaveenani jo
monia vuosia.
Kirjoihin sekosin jo
6-vuotiaana. Niissä kieh-
tovat tarinat juonineen se-
kä yleissivistävä ote maail-
man menoon.”
3. Antikvariaatti muutti
vuosi sitten Onkiniemen-
kadulta Marttilankadul-
le. Miltä sastamalalainen
elämänmeno näyttää kir-
jakorttelista katsottuna?
”Mennyt vuosi Martti-
lankadun uusissa kirjati-
loissa on mennyt hyvin.
Oli oikea ratkaisu muut-
taa. Vanhat asiakkaat ja
liuta uusia ovat löytäneet
kivasti tiensä kirjakadun
puotiini. Esimerkiksi no-
”Ei huonoa kirjaa ole tehtykään”
▶
▶
Antikvariaatti Tyrwään Jokke Mäkinen tunnustautuu työhulluksi.
KÄSI SYDÄMELLÄ
””
Hautasin uuden mailani
Bion kulmalla olevaan
lumikinokseen jemmaan.
Isäntä valtakunnassaan. Jokke Mäkinen muutti antikvariaattinsa vuosi sitten Onkiniemenka-
dulta Marttilankadun kirjakortteliin. Miehen mukaan muutto oli oikea ratkaisu.
kialaisten käynnit ovat rut-
kasti lisääntyneet.”
4. Mikä lukemasi kirja on
tehnyt sinuun suurim-
man vaikutuksen? Miksi?
”Tuhansista lukemista-
ni kirjoista ei mikään nou-
se yli toisen. Ehkä liika tar-
jonta on sumentanut ar-
vostelukykyni? Jokaisessa
painetussa kirjassa on jo-
tain hyvää. Ei huonoa kir-
jaa ole tehtykään.”
5. Mistä ilahduit viimeksi?
”Keväällä 2018 ilahduin
liikuttumiseen asti, kun
Nurmijärveltä kantautui
viesti Kiira-Sofian, toisen
lapsenlapseni syntymästä.
Ja nyt syksyllä ilahduin,
kun morsmaikkuni Kipi
valmistui Jyväskylän am-
mattikorkeakoulusta kun-
toutuksen ohjaajaksi. Ja
työpaikkakin hänellä oli
jo valmiina uusiin haastei-
siin.”
6. Jos saisit muuttaa yh-
den asian maailmassa,
mikä se olisi?
”Ohjaisin kehitysmai-
hin rahan sijasta aivovien-
tiä. Koulutetut agronomit
tai muut maatalousalan
ammattilaiset voisivat läh-
teä kouluttamaan sikäläisiä
ihmisiä maanviljelyksessä.
Kai mitä vaan pystytään
kasvattamaan missä vaan,
kun on oikeat ihmiset asi-
alla? Mukaan voisi pakata
sastamalalaisia Nira-pump-
puja.”
7. Mikä on rakkain lap-
suusmuistosi?
”Rakkain lapsuusmuis-
toni lienee vuodelta 1963,
kun olin 10-vuotias. Olin
kärttänyt isältäni kunnon
jääkiekkomailaa. Isäni oli
VaPSin miehiä jalkapallon
puolella ja arvelin hänen
saavan ”Montrealin” seu-
rahintaan. No, isä toi mai-
lan ja ehdotti samalla elo-
kuviin menoa. Hautasin
uuden mailani Bion kul-
malla olevaan lumikinok-
seen jemmaan.
Elokuvana oli Mikko
Niskasen Pojat. Se jäi mie-
leen jännittävänä ja osin
traagisena tarinana. Jäi-
hän Vesa-Matti Loiri hylä-
tyksi äidin lähtiessä saksa-
laisen sotilaan, Kurt-sedän
matkaan...”
8. Mikä on parasta elä-
mässäsi juuri nyt?
”Parasta elämässäni täs-
sä hetkessä on olla mielui-
sassa työssä kirjojeni pa-
rissa. Mukavat asiakkaat
ja jännitys siitä, mikä on
seuraava eli 19. vientimaa.
Italiaan lähetin syyskuussa
Rapalan viehekuvastoja.”
9. Entä mikä on parasta
Sastamalassa?
”Parasta ovat tuhannet
ystäväni ja tuttuni, jot-
ka kaikki ovat niin iha-
nia. Puodissa paranne-
taan maailmaa liki päivit-
täin. Myös luonto on tääl-
lä mahtava järvineen, met-
sineen, peltoineen ja eläi-
mineen.”
10. Terveisesi kuntapäät-
täjille:
”Älkää tehkö uimahalli-
asiasta liian vaikeaa, vaan
karsikaa turhat toiminnot
pois. Pororannan Kävely-
kadun puoleisella nurmi-
kolla on riittävä tila ja tar-
peeksi parkkipaikkoja. Ei
muuta kuin monttu maa-
han, altaaseen kymmenen
50 metrin rataa ja kylkeen
kahvio. Ne riittävät.
Liekosaari kannattaisi
myös ottaa työn alle. Sin-
ne sopisi komea seikkailu-
puisto, jossa olisi kaikkea
mahdollista peikkomaa-
ilmasta kiipeilyrataan ja
jousiammuntaan. Kaalisaa-
resta voisi matkata saareen
lautalla ja Kaukolan pellol-
le tehdä ison parkkipaikan.
Pellon reunasta rakennet-
taisiin kaarisilta saareen.
Kesäisin puisto toimisi
työllistäjänä, kun ainakin
20 sastamalalaista nuorta
saisi sieltä kesätyöpaikan.
Herra Hakkaraisen talon
ja seikkailupuiston ansios-
ta Sastamalaan voisi moni
matkailija jäädä oikein yö-
pymään.”
