15
Keskiviikko 5.12.2018
•
•
Veli-Matti Saksi
SAKSI
TUT
Euroopan unioni on tuonut eittämät-
tä paljon hyvää piskuiseen Suomeen-
kin. Vapaa liikkuminen niin ihmisten
kuin tavaroittenkin osalta on helpot-
tanut elämää. Eikä tuo rahaliittokaan
yhteisen valuutan muodossa niin huo-
no asia ole. On kuitenkin hieman han-
kala asia, kun julkisten toimijoiden pi-
tää kilpailuttaa lähes kaikki hankin-
nat. Eihän siinä sinänsä mitään pahaa
ole, koska kilpailuttamisen kautta kus-
tannukset saadaan nujerrettua kuriin.
Silti on pienellä järjellä ajatellen tus-
kaista, kun kilpailuttaminenkin jo kil-
pailutetaan. KL-Kuntahankinnat on
kilpailuttanut ajoneuvojen huoltolea-
singpalvelut. Sastamala on liittynyt
elokuussa tähän puitesopimukseen. KL-
Kuntahankintojen kilpailuttamisen tu-
loksena palvelun tuottaa Arval Oy, jon-
ka omistus lienee ulkomaisissa käsissä.
Siis Sastamalan kaupunki ei itse kil-
pailuta liisattuja autoja. Arvalin kaut-
ta on jo hankittu kaksi autoa sosiaali-
ja terveystoimialan käyttöön. Ja tulossa
on kuusi autoa lisää.
Kilpailuttaminen on jo vuosikausia
tuottanut harmeja ja harmaita hiuk-
sia kuntien viranhaltijoille ja sitä myö-
tä myös luottamushenkilöille. Virkaor-
ganisaatiota on patistettu hankkimaan
kilpailuttamisen osaamista, jotta kaik-
ki menisi eri osa-alueilla sääntöjen, la-
kien ja direktiivien mukaisesti, ja vie-
lä mahdollisimman edullisesti ja laatu-
tietoisesti. Kun kilpailuttaminenkin kil-
pailutetaan, niin kenen käsissä kilpai-
luttaminen oikeasti on?
Yksi iso asia on ruoka, tai paremmin-
kin sen raaka-aineet eli maataloustuot-
teet. Kotimaisuutta painotetaan kaik-
kialla, jotta Suomessa säilyisi elinvoi-
mainen maataloustuotanto. Yksityi-
sen henkilön on helppo tehdä valinto-
ja kaupassa, kun seuraa sinivalkoisia
lippumerkintöjä. Kuinkas sitten on jul-
kisella puolella, joka kouluineen, sai-
raaloineen ja muine toimialoineen on
valtava ruoan raaka-aineitten käyttä-
jä. Kaikkialla etsitään keinoja kotimai-
suusasteen nostamiseksi.
Mitäs sitten tapahtuu, jos maatalous-
tuotteiden kilpailuttaminen kilpailute-
taan ja päädytään vaikkapa saksalai-
seen osaamiseen. Lisääkö tuo osaami-
nen sitten kotimaisuutta, saati paikal-
lisuutta.
No, näinhän ei käy...
Kilpailuttamisen
kierre vie
kilpailuttamisen myös
kilpailuttamiseen
•
•
Laura Haavisto
Kymmenen vuotta sitten
Huittisten Loimankyläs-
sä virisi ajatus, että kylän
asunnot ja asukkaat pitäi-
si kirjata muistiin.
Kyläaktiivit perustivat
Loima-Jokisivu -seuran ja
aloittivat kyläkirjan koko-
amisen.
Myös Korvenkylän pien-
viljelijäyhdistyksessä ihas-
tuttiin ideaan ja toimikun-
taan saatiin kaksi edustajaa
naapurikylästä.
”Näin jälkeenpäin aja-
teltuna yhdistyksen pe-
rustaminen oli viisas aja-
tus, sillä sitä kautta saim-
me leveät hartiat hank-
keen viemiseksi eteen-
päin”, kirjatoimikunnan
puheenjohtaja
Aarno
Korpela
sanoo.
n
KIRJAAN
alettiin kerätä
aineistoa kyläläisten van-
hoista merkinnöistä.
”Meidän onnemme on,
että saimme toimikuntaan
yhdeksän aktiivista ja koti-
seuturakasta ihmistä, jotka
ovat vielä harrastaneet asi-
oiden merkitsemistä muis-
tiin. Osittain jopa useam-
massa polvessa”, Korpela
kiittelee.
”Molempien osien tarjo-
amaan tietoon on vaikut-
tanut merkittävästi vuon-
na 2010 edesmenneen, Jo-
kisivulla syntyneen ko-
tiseutuneuvoksen
Keijo
Jaakolan
keräämä laaja ja
ainutlaatuinen aineisto”,
kirjan toimittamisesta vas-
tannut
Hannu Rintakoski
korostaa.
Toimituskunnan lisäk-
si kirjoihin on saatu tietoa
useilta nykyisiltä ja enti-
siltä kyläläisiltä sekä kyli-
en ulkopuolelta.
”Työ aloitettiin haastat-
telemalla vanhimpia ky-
läläisiä. Siksi osa kirjassa
olevista haastatteluista on
tehty jo 10 vuotta sitten”,
Rintakoski kertoo.
Entisaika vei mukanaan
▶
▶
Loimankylän lisäksi kansien välissä ovat nyt myös Jokisivun ja
Korvenkylän historiat.
KIRJAPROJEKTI
Kyläaktivit Hannu Rintakoski, Matti Lähteenmäki, Anne Turkko, Aarno Korpela, Pentti Eskola,
Heikki Jaakola ja Eeva-Maija Ryti ovat kokoontuneet viime vuosina tiuhaan tahtiin kirjaprojek-
tin tiimoilta. Viime viikolla he istuivat saman pöydän ääressä 42. kertaa tämän vuoden aikana.
n
VUONNA
2014 kirjan-
tekijäjoukko kohtasi ylitse-
pääsemättömän, mutta po-
sitiivisen ongelman.
”Emme aluksi ajatelleet,
että kirjaan tulisi useampia
osia, mutta siinä vaiheessa
huomasimme, että aineis-
toa oli kertynyt ainakin
kahteen kirjaan. Tehtiin
päätös, että ensimmäinen
osa käsittelee lähinnä Loi-
mankylää ja tämä nyt il-
mestyvä toinen osa paneu-
tuu Jokisivun ja Korvenky-
län vaiheisiin”, Rintakoski
kertoo.
Ensimmäinen osa
Kaikki
alkoi Loimasta
ilmestyi kak-
si vuotta sitten.
”Siinä käsitellään Suo-
men syntyyn liittyviä asi-
oita. Asutus on levin-
nyt Loimasta Jokisivulle
1700-luvulta lähtien, kun
kantatalot jakautuivat ja
perustettiin torppia. Itseä-
ni viehättää erityisesti kir-
jan sivujuonne, siitä miten
Ruotsin vallan alla Suomen
väkiluku oli alle miljoonan
ja runsaan 100 vuoden ai-
kana se lähes nelinkertais-
tui. Miten tällainen synty-
vyys on onnistuttu hoita-
maan”, Korpela pohtii.
Myös sivujuonne kään-
tää katseet kyläyhteisöjen
merkitykseen.
”Ihmiset ovat olleet sil-
loin vahvasti kiinni maas-
sa, pienestäkin peltotilkus-
ta on saatu toimeentulo”,
Korpela tietää.
n
KORPELA
korostaa, että
kirjoihin on pyritty selvit-
tämään mahdollisimman
tarkasti kaikki kylissä ol-
leet asumukset ja asukkaat.
Tarkkoja kirjallisia tie-
toja Suomen asutuksen
kehityksestä on vuodes-
ta 1540, jolloin verotuk-
sen pohjaksi alettiin pitää
maakirjoja.
”Jokisivulta meillä on
olemassa niin paljon his-
toriatietoa, että moni suo-
malainen kylä tuskin pää-
see samaan. Tämä on sen
ansiota, että Jaakolan su-
ku on jo monessa polvessa
kirjannut tietoja talteen to-
della tarkasti.
Heikki Jaa-
kola
on jatkanut sukun-
sa perinnettä tässä kirjas-
sa ansiokkaasti”, Rintakos-
ki kehuu.
Korvenkylän ja Mauri-
alan osalta kirjassa olevat
tiedot on koonnut
Anne
Turkko
.
”Kotikylän historiaan
sukeltaminen oli todella
mielenkiintoinen kokemus
ja vei täysin mennessään.
Välillä minusta tuntui sil-
tä, että kuljin näiden en-
tisaikojen ihmisten kans-
sa heidän kodeissaan, pit-
kä mekko ylläni”, Turkko
kertoo silmät loistaen.
Myös Jaakolalle kirjapro-
jekti on ollut kiinnostava
kokemus.
”Kun kirjaa varten sel-
vittelin synnyinkyläni his-
toriaa, vastaan tuli pal-
jon sellaisia ihmisiä, joista
muistan kuulleeni erilai-
sia tarinoita, mutta paljon
löytyi myös sellaisia ihmi-
siä, joista en ollut koskaan
tiennyt mitään.”
n
JAAKOLAN,
Turkon,
Rintakosken ja Korpelan li-
säksi kirjaa ovat olleet teke-
mässä
Matti Lähteenmä-
ki
,
Margit Tuomi
,
Eeva-
Maija Ryti
,
Uuno Kulma-
la
ja
Pentti Eskola
. Aiem-
missa vaiheissa toimitus-
kuntaan kuuluivat myös
Erkki Jokinen
ja
Antti
Peltola
sekä Keija Jaakola.
Sitten nousivat Jokisivu ja
Korvenkylä
-kirjaan oli alun
perin tarjolla 610 sivua
tekstiä ja yli 930 kuvaa. Tiu-
kan tiivistämisen tuloksena
aineisto saatiin nipistettyä
768 sivuun, jotka pitävät si-
sällään 670 kuvaa.
”Tiiliskivi painaa 1,6 ki-
loa, joten Jokisivun ja Kor-
venkylän historian kilo-
hinnaksi tulee noin 40 eu-
roa”, Rintakoski veistelee.
Sitten nousivat Jokisivu ja Korvenkylä -kirjassa käsitellään myös Loimi-
joen merkitystä ihmisille. Alli Tuomen kuvassa Tekla Tuomi on poikien-
sa Viljon ja Yrjön kanssa pyykkirannassa jatkosodan aikaan.
