10
Torstai 27.12.2018
•
•
Hannu Moilanen
Tuleeko taivaalta tänään
sohjoa, räntää, tykkyä, vi-
tiä, nuoskaa tai peräti koh-
vaa? Rikkaassa suomen kie-
lessä on ollut käytössä esi-
merkiksi tällaisia lunta tar-
koittavia sanoja. Puhutaan
nyt kuitenkin meille tu-
tuimmista rännästä ja lu-
mesta. Yleensä lunta sataa
täällä Pirkanmaan ja Sata-
kunnan korkeuksilla kun
Lumi lämmittää, valaisee
ja kertoo tarinoita
Pois alta risut ja männynkävyt, kun Eevi tulee. Pulkkamäessä saa joskus
hurjat kyydit, kitka on pakkasilla vähissä ja muovipulkka liukuu muka-
vasti narisevaa lunta vasten.
Hyvälumisina talvina Sastamalan Pirunvuorel-
ta on mukavat näkymät Rautavedelle päin.
lämpötila on pakkasen
puolella tai nollan tuntu-
massa.
Lumi on jääkiteiden ja il-
man muodostamaa kuoh-
keaa ainetta. Puhdas lumi
on yleensä hyvin valkois-
ta ja läpinäkymätöntäkin.
Maassa oleva lumi on kol-
men aineen: jääkiteiden,
nestemäisen veden ja koste-
an ilman seosta. Näin lunta
kuvataan tieteellisesti.
Sanonnan mukaan kos-
kaan ei synny kahta sa-
manlaista lumihiutalet-
ta, mikä pitänee hyvinkin
paikkansa. Eräs tutkimus
Yhdysvalloissa tuhansil-
la kuvilla todistettuna toi
saman tyyppisen tulok-
sen. Hiutaleet muodostu-
vat lukuisista yksittäisistä
kiteistä. Yksittäiset kiteet
voivat hieman poiketa toi-
sistaan hyvin tarkalla tut-
kinnalla, mutta hiutaleessa
kiteet ovat kuitenkin usein
hyvinkin saman näköisiä,
kuin kloonattuja kaksosia.
Jos maahan satanut lumi
ei sula, muodostuu maan
pinnalle pysyvä lumipeite.
Jos lumi ei kesälläkään eh-
di sulaa ja sitä kertyy maa-
han vuosittain lisää, ko-
vettuu se ajan myötä jää-
tiköksi. Napa- ja vuoristo-
jäätiköt ovat syntyneet täl-
lä tavoin, toteaa tutkimus.
Lumi myös onnekkaas-
ti suojaa maanrajassa elä-
viä kasveja paleltumiselta.
Jotkut puut, kuten mänty
ja kuusi, sekä jotkut kas-
vitkin varistavat sieme-
nensä lumelle ja näin le-
viävät keväällä uusille alu-
eille siementen ajelehties-
sa sulamisvesien mukana.
n
USEAT
eläimet ovat so-
peutuneet talviseen lumi-
ilmastoon ja talvehtimisen
onnistumiseen. Esimerkik-
si metsäjänis vaihtaa turk-
kinsa valkoiseen talvikar-
vaan suojautuakseen pe-
doilta.
Linnuista riekko ja muut
pohjoisen kanalinnut osaa-
vat kiepauttaa lumikolos-
ta itselleen suojan, johon
ne vetäytyvät pahimmilla
pakkasilla. Myös etelän lin-
nuista muun muassa urpi-
aiset ja hömötiaiset voivat
yöpyä lumen sisässä.
Tyynellä ilmalla lumen
suojissa voi olla jopa 10-
30 astetta lämpimämpää
kuin pinnalla. Siksi myös
pienet jyrsijät voivat liik-
kua lumen alle rakenne-
tuissa käytävissä talvella
paleltumatta.
Hirvet metsissä kokoon-
tuvat usein runsaan lumi-
peitteen aikana pieniksi
laumoiksi. Ne pysyttelevät
mielellään pienellä alueel-
la, ettei turha liikkuminen
kuluttaisi niukkaa energi-
aa. Näin talvisia asioita ku-
vaavat luontotutkijat.
Igluja ja näyttäviä lumi-
linnoja osaavat pohjoises-
sa nykyihmisetkin tehdä
ja hyödyntää esimerkiksi
majoittumiseen sekä jää-
aiheisten veistosnäyttelyi-
den pitämiseen. Lumilin-
naan tullaan eksoottises-
ti yöpymään kaukaakin.
Läpinäkyvä katto talvises-
sa majapaikassa voi tuoda
aasialaiselle matkalaisel-
le satumaisen onnen. Var-
sinkin jos revontulet näyt-
täytyvät tummalla pohjoi-
sen taivaalla.
Pienessä iglussa useam-
man ihmisen luonnolli-
nen ruumiinlämpö yk-
sistään nostaa lämmön
kymmeniä asteita ulkoil-
maa korkeammaksi lu-
men eristävän vaikutuk-
sen ansiosta.
Ihmisen liikkumisen
kannalta lumesta on hyö-
tyä ja haittaa. Hiihtämäl-
lä tai potkukelkalla liikut-
taessa lumi vähentää kitkaa
helpottaen liikkumista. Lu-
mi myös peittää maanpin-
nan epätasaisuuksia.
n
LUMI
mahdollistaa mo-
nia talven harrastuksia ja
urheilulajeja. Nolla-astei-
nen lumi muovautuu hel-
posti vaikka lumipalloik-
si. Lumipalloilla voi käy-
dä lumisotaa tai rakentaa
lumilinnoja ja lumiukkoja.
Hiihtokauden pidentämi-
seksi laskettelukeskuksis-
sa tehdään tykkilunta, sen
avulla rinteitä voidaan lu-
mettaa, kun ilman lämpö-
tila on pakkasen puolella.
Lumeen liittyy myös
mielikuvia ja symboliik-
kaa. Lumi on tärkeässä
roolissa joissain kirjallisis-
sa teoksissa. Joskus lumi
henkilöityykin. Esimerkik-
si
H. C. Andersenin
Lumi-
kuningatar kuvaa lumen
ylväänä ja kauniina kunin-
gattarena, jolla on runsaas-
ti valtaa. Lumikuningatar
muun muassa hallitsee lu-
mihiutaleita. Lumikki taas
sai nimensä ihostaan, joka
oli valkea kuin lumi.
Tove Janssonin
Taika-
talvi
-teoksessa muumipeik-
ko herää kesken talviunien
ja lähtee tutustumaan ih-
meelliseen lumiseen ja jäi-
seen maailmaan.
▶
▶
SEURAKUNTATIETOJA
Halminen, Tauno Wikström. Ko-
lehti: Vammaisten hyväksi tehtä-
vään työhön Suomen Lähetysseu-
ran kautta.
Ma 7.1.
klo 13 Maanantaikerho
Kauvatsan srk-talolla.
Ti 8.1.
klo 14 Raamattu- ja lähetys-
piiri Pappilan kokoushuoneessa..
KOKEMÄEN
HELLUNTAISEURAKUNTA
kokemaenhelluntaiseurakunta.fi
To 27.12.
klo 18.30 Sanan ja ruko-
uksen ilta / Seppo Rantasalo.
Su 30.12.
klo 16.00 ”Uskon muut-
tava voima” tilaisuus ent. Nordea
pankin tiloissa Tulkkilantie 25. pu-
huu Paavo Järvinen joht. Hannu
Puustelli. musiikissa lauluryhmä ”
Toivon Sävel ”.
Ke 2.1.
klo 18.30 Sanan ja rukouk-
sen ilta / Ilmari Riekkinen. Olet sy-
dämellisesti tervetullut!
-
kemaenhelluntaiseurakunta.weeb-
ly.com
JOKILAAKSON
SEURAKUNTA
Pe 28.12.
klo 12 Sana Armoistui-
melta
Ma 31.12.
klo 22 Uudenvuodenyön
messu ja vastaanottajaiset, Mark-
ku Tuomikorpi, Hannu Tuominen,
Lea Leppänen, Anne Palmu.
Ti 1.1.
klo 12 Sana Armoistui-
melta
PUNKALAITUMEN
SEURAKUNTA
Kuollut:
Urho Hermanni Koski-
nen 78 v.
Su 30.12.
klo 18 Ilon kautta ilta kir-
kossa. Ilon kautta illassa olemme vie-
lä jouluisissa tunnelmissa. Tule sinä-
kin mukaan yhteiseen iltamessuun,
jossa on mm. musiikkia toteuttamas-
sa seurakunnan uusin kuoro, Laitu-
men Laulajat.
Ti 1.1.
klo 18 Messu kirkossa. Terve-
tuloa aloittamaan uutta armon vuot-
ta 2019 kotikirkkoon. Rahko, Mä-
kinen.
Ke 2.1.
klo 16:30 Raamattu- ja ka-
tekismuskoulu srk-talolla.
Su 6.1.
klo 10 Kauneimmat jou-
lulaulut -messu srk-talolla, huom.
paikka! Loppiaisen juhlaa vietetään
Kauneimpien joululaulujen kera seu-
rakuntatalolla. Kirkkokahvit. Rahko,
Mäkinen.
Ma 7.1.
klo 14 Naisten raamattupii-
ri jatkaa kokoontumisiaan srk-talol-
la. Tervetuloa uudet ja vanhat tutki-
maan yhdessä Jesajan kirjaa.
Tulossa: Ystävänpäivänä, 14.02.2019,
on toivelaulukonsertti ”Tämän laulun
haluaisin kuulla” Yhteisvastuukeräyk-
sen hyväksi. Konserttia varten voit lä-
hettää Sari - kanttorille oman laulu-
toiveesi ja mahdollisen esittäjätoivee-
si viimeistään 14.01.2019 joko sähkö-
postilla
tai teksti-
viestillä 040-8048813.
Kirkkoherranvirasto avoinna seuraa-
van kerran 2.1.2019..
LAVIA
kirkkoporissa.fi
Su 30.12.
klo 10 Messu, Jokinen-
Lundén, Toivonen
Ti 1.1.
klo 10 Messu, Jokinen-Lun-
dén, Toivonen
SÄKYLÄ-KÖYLIÖ
Kastettu:
Benjamin Hugo Peltonen
Kuollut:
Rauni Aleksi Pappila, 78v.
Pe 28.12.
klo 18 Enkelikirkko Sä-
kylän kirkossa MLL:n Säkylän yhdis-
tyksen kanssa. Nieminen, Pelkonen.
Su 30.12.
klo 18 Messu Säkylän kir-
kossa. Nieminen, Halonen.
Ke 2.1.
klo 18 Miesten piiri Pihla-
van saunalla.
Köyliön
kappeliseurakunta
Avioliittoon vihitty:
Esa Antero Iso-
talo ja Meeri Helena Kyttä
Ti 1.1.
klo 18 Messu Köyliön kirkos-
sa. Isotalo, Pelkonen.
To 3.1.
klo 12:30 Hartaushetki Köy-
liön palvelukeskuksessa
Kirkkoherranvirasto
Virasto avoinna Säkylässä ma, ke ja
to klo 9-13, Köyliön toimipisteessä
ti ja pe klo 9-13, puh. 044 7771801.
•
•
Alueviesti
Iskelmä Sastamalassa radi-
oidaan vuodenvaihteen ai-
kaan suorana useita tilai-
suuksia Tyrvään kirkosta.
Lähetykset kuuluvat taaju-
della 101,2 MHz ja netissä
radiot.fi.
Radioitavat tilaisuudet
ovat su 30.12. kello 10 ju-
malanpalvelus, uudenvuo-
denaattona ma 31.12. kel-
lo 18 uudenvuodenaaton
hartaus, uudenvuodenpäi-
vänä ti 1.1. kello 10 juma-
lanpalvelus sekä loppiaise-
na, sunnuntaina 6. tammi-
kuuta kello 10 jumalanpal-
velus.
Vuodenvaihteen kirkonmenot
soivat myös radiossa
•
•
Alueviesti
Vanhan musiikin festivaali
Sastamala Gregorianan kä-
vijämäärä kasvoi.
Viime kesänä kävijöitä
oli yhteensä 2 900. Kon-
serteista kuusi oli maksul-
lisia ja yksi ilmainen. Kas-
vua kirjattiin, vaikka kon-
sertteja oli yksi vähemmän
kuin edeltävällä kerralla.
Vuonna 2017 oli seitse-
mässä maksullisessa ja yh-
dessä ilmaisessa konsertis-
sa 2 700 kävijää.
Lippuja Sastamala Gre-
gorianaan myytiin 2 012.
Edellisellä kerralla määrä
oli 2 200.
Finland Festivalsiin kuu-
luu yhteensä 79 taide- ja
kulttuuritapahtumaa. Nii-
den yleisömäärät ovat jok-
seenkin samalla tasolla
kuin aikaisempina vuosina.
Sastamala Gregorianan kävijämäärä
kasvoi - konserteissa 2 900 kuulijaa
Sastamala Gregorianan konsertti Tyrvään Py-
hän Olavin kirkossa. Kuva: Urpo Vuorenoja /
Sastamala Gregoriana.
LUTHER-TALOSSA
Ti 1.1. klo 14 Uuden Vuoden juhla, mukana Lasse Hautala,
Olavi Ryömä, Antti Vehkalahti ja Mirja Topi. Kahvitarjoilu.
Su 6.1. klo 18 Loppiaisjuhla, mukana Otso Järvi, Heikki Lehtonen,
Sirkka-Liisa Piirainen. Kahvitarjoilu. Lämpimästi tervetuloa.
Kiitos kuluneesta vuodesta ja
siunausta alkavaan vuoteen.
UUSI VUOSI
UUSI MAHDOLLISUUS
Sastamalan Vapaakirkossa
Pikkusuonk. 5B.
Ma 31.12. klo 16 ja klo 18
Sydämellisesti tervetuloa!
Evankelistat
Jaana & Juha
Jokiniemi,
Jani Lindroos,
YKK-lähettiläät
Päivi Vesanen, pu etti
