14
Keskiviikko 14.2.2018
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
Kansanedustaja Pertti Ha-
kanen kuvailee kirjoi-
tuksessaan Alueviestissä
7.2.2018 aktiivimallia, jos-
sa on mahdollista osoittaa
aktiivisuutensa tekemällä
itse hankkimiaan hommia,
omaishoidolla, tai opiske-
lemalla. Opiskeluun riit-
täisi Hakasen mukaan 1,5
tuntia viikossa mielekkään
aiheen opiskelua.
Sellaista mahdollisuut-
ta ei ole, jossa työttömyys-
päivärahalla voisi puu-
hailla mukavia ja opiskel-
la pikkuisen tuota ja tätä,
olematta työmarkkinoi-
den käytettävissä. Myön-
nettäköön kuitenkin että
aina on henkilöitä, jotka
onnistuvat elämään jous-
tavilla ehdoilla laista riip-
pumatta.
Työttömyysetuutta
nauttivan työnhakijan on
jo aiemminkin, ennen ak-
tiivimallin voimaantuloa
ollut osoitettava aktiivi-
suutensa työmarkkinoilla
hakemalla töitä ja olemal-
la valmis vastaanottamaan
kokoaikatyötä. Tämä vel-
vollisuus ei ole aktiivimal-
lin myötä poistunut.
Työttömyyskorvauksel-
la on voinut opiskella jo
ennen aktiivimallia, kun-
han on TE-toimiston ar-
vion mukaan koulutuk-
sen tarpeessa, ja opiskelu
parantaa ammattitaitoa ja
mahdollisuuksia työmark-
kinoilla, sekä on sopinut
työllistymissuunnitelmas-
sa opintojen tukemises-
ta työttömyysetuudella
ennen opintojen aloitta-
mista. Opiskeluun työttö-
myysturvalla liittyy myös
muita määreitä ja reuna-
ehtoja, joista tarkemmin
saa tietoa esimerkiksi TE-
toimiston sivuilta.
Aktiivimalli on aika yk-
siselitteinen ja edellyttää
työttömyyskorvausta naut-
tivaa työtöntä työnhakijaa
osoittamaan aktiivisuuten-
sa 65 päivän tarkastelujak-
solla jollakin seuraavista
tavoista:
- on tehtävä 18 tuntia
palkkatyötä, josta mak-
settavan palkan on oltava
TES:n mukainen.
- on ansaittava yritystoi-
minnassa yhteensä vähin-
tään 23 prosenttia yrittä-
jän työssäoloehtoon vaa-
ditusta kuukausiansiosta,
eli 241 euroa
- on oltava viisi päivää
TE-toimiston työllistymis-
tä edistävässä palvelussa
Yhdistelmiä eri aktiivi-
suustoimista ei voi laskea
yhteen.
Työttömyysetuuden
maksaja seuraa työttömän
aktiivisuutta ja palkkatyös-
tä tai yrittäjyystuloista ra-
portoidaan etuuden mak-
sajalle. Työttömyysturvaa
leikataan, jos aktiivisuus ei
täyty.
Aktiivimalli ei kos-
ke henkilöitä, jotka saa-
vat työkyvyttömyyden
tai vamman perusteella
myönnettyä etuutta, tai
työskentelevät omais- tai
perhehoitajana, tai ovat
hakeneet työkyvyttömyys-
eläkettä ja odottavat pää-
töstä. Kaikki muut työttö-
myysetuutta saavat työn-
hakijat iästä, koulutukses-
ta, työuran kestosta, työt-
tömyyden kestosta, tai am-
matista huolimatta ovat
aktiivilain velvoitteiden
piirissä. Aktiivimallin pii-
ristä pääsee, kun löytää
työpaikan.
Ajatus aktiivinmallin
laajennuksesta koskemaan
omaehtoisia palkattomia
aktiivisuuden osoituksia
on hyvä, ja asiasta on jo
keskusteltukin julkisuudes-
sa. Elinkeinoministeri Mi-
ka Lintilä lausui taannoin
tammikuussa, että aktiivi-
mallin avaamista vapaaeh-
tois- ja järjestötyölle tulisi
harkita. Samoilla linjoilla
oli myös Kelan pääjohta-
ja, joka toivoi työttömäl-
le mahdollisuutta osoit-
taa aktiivisuutensa vapaa-
ehtoistyöllä tai muulla pal-
kattomalla työllä. Kanna-
tan tätä ajatusta.
Maarit Koskinen
yhteiskuntatieteiden mais-
teri, Sastamala
Työttömyyspäivärahan nauttija
ei voi vain puuhailla mukavia
Ystävyys on kuin pikkuinen
ukko, jolla on taskussa avain
ja lukko, niillä hän sitoo ys-
tävät yhteen, niinkuin maa-
mies pellolla lyhteen.
Ystävänpäivän juuret
ovat Englannissa, jossa
vuonna 240 rakastavais-
ten suojelijan Pyhän Va-
lentinuksen arvellaan ko-
keneen marttyyrikuole-
man ja päivästä on tullut
hänen muistopäivänsä.
Suomessa ystävänpäivää
on alettu viettää 1980-lu-
vulla, joten se on melko uu-
si vuotuinen merkkipäivä.
Ystävyys on molemmin-
puolista jakamista, sydä-
men yhteyttä.
Tänä vuonna voisimme
viettää ystävänpäivää lä-
hettämällä ystävillemme
muistovärssyjä. Muistam-
me nuo kiiltokuvavihkot,
joihin kirjoitettiin värssy-
jä ja onnekkaat saivat uu-
den kiiltokuvan värssyn
viereen.
Muistoärssyt ovat van-
haa arvokasta kansanpe-
rinnettä, joiden kautta saa-
tiin monta hyvää neuvoa
ja opetusta. Myös huumori
tuli niiden avulla tutuksi.
Haluaisin antaa muis-
tovärssyn kaikkein lähei-
simmälle ihmiselle puoli-
solle. Aina ei pysty mää-
rittelemään koska rakka-
us on muuttunut ystävyy-
deksi vai oliko se niin että
ystävyys muuttuikin rak-
kaudeksi. Joka tapauksessa
molemmat ovat vahvasti
mukana elämisen arjessa.
Nyt tulen lailla tuulen,
sun luokses aivan hiljaa.
Sun kuulevan sen luulen,
kun sydämein sulle kuiskaa
näin: Olet tärkein ihminen
mun elämässä, siitä kiitok-
sen kertoa tahdon nyt tässä.
Toisen ystävänpäivän
värssyn voisin antaa elä-
män toiseksi tärkeimmil-
le ihmisille, lapsille. Van-
hemmuus ei häviä lasten
aikuistuessakaan, vaik-
ka lapset elävätkin oman-
näköistä omaa elämään-
sä maailmalla, se muuttuu
ennemmän ystävyydeksi.
Opi nuorena itsesi tunte-
maan, opi karttamaan huo-
noa seuraa, vältä paheita ka-
valan maailman, etsi jaloa,
hyvää seuraa.
Kolmanneksi toivotan
hyvää ystävänpäivää heille
joiden kanssa olen saanut
viettää työpaikoilla suuren
osan elämän arjesta.
Kultaakin kalliimpi on hy-
vä toveruus, aarrettakin kal-
liimpi on hyvä ystävyys. Näi-
tä elämän helmiä etsi, pyydä,
ei niitä voi ostaa, ei myydä.
Hyvä sydänystävä on
oikea aarre. Hän on ikään-
kuin varaventtiili, vierel-
lä kulkija iloissa ja suruis-
sa. Sydänystävälle toivotan
hyvää ystävänpäivää näin:
Eräs ystäväni on niin
suurenmoinen, että hän-
tä ei voita kukaan toinen.
Hän on vahva ja luotettava
kuin muuri, ja tarkoitan si-
nua juuri.
Ystävyys on kallisarvoi-
nen asia, se voi täyttää tyh-
jät hetket, olla tukenamme
surussa ja jakaa ilomme.
Ystävyys velvoittaa myös
meitä. Meidän on pyrittä-
vä säilyttämään se ja teem-
me sen parhaiten avoimin
sydämin tarjoamalla toi-
selle sen, mikä meissä it-
sessämme on parasta hä-
nelle annettavaksi.
Seija Saarela
Ystävänpäivän muistovärssyjä
Surullisen harhaanjohta-
vaa tämä juttu maahan-
muuttajien työssäoppimi-
sesta. Olisitte haastatellut
myös meitä työntekijöitä,
jotka oikeasti ovat töissä.
Miten työssäoppimaan
on ylipäätään suostunut
lähtemään vain muuta-
ma ja hekin valtaosan päi-
vää pelaavat vain puheli-
millaan ja menevät ja tu-
levat miten sattuu. Mik-
si mukana ei ole maahan-
muuttajanaisia? Siksi kun
eivät halua osallistua. Hei-
dän kulttuurissaan ei nai-
nen töitä tee, eikä asennet-
ta ole aikomuskaan muut-
taa. Jos mainitset puheli-
nen käytöstä, olet rasisti.
Jos mainitset, että osallis-
tuttavakin olisi, olet rasis-
ti.
Kentältä
Harhaanjohtavasti
maahanmuuttajien
työssäoppimisesta
Karkun opiston opiskeli-
jat ovat opiskelunsa myö-
tä tutustumassa suomalai-
seen työelämään sekä kult-
tuuriin palvelukeskuksen
avustavissa tehtävissä. Näi-
tä ovat vanhusten ulkoilut-
taminen, pelaaminen, leh-
den luku ynnä muu, mikä
ei ole hoitotyötä. Ymmär-
tääkseni juuri tähän on tar-
vetta, koska hoitajien työ-
aika ei tahdo aina riittää.
Yhteistyössä palvelukes-
kuksen työnjohdon kans-
sa olemme sopineet neljän
henkilön työhön tutustu-
misesta Hopulla.
Karkun opistoon hae-
taan opiskelemaan kuten
muihinkin oppilaitoksiin.
Opistoon on hakenut pää-
sääntöisesti vain miehiä,
siksi myös Hopun työssä-
oppijat ovat miehiä. Mie-
hetkin voivat olla loista-
via avustajia ikäihmisil-
le! Myös opiston maahan-
muuttajanaiset ohjataan
jatkossa tutustumaan työ-
elämään.
Työn kautta näille op-
pilaille on tarkoitus opet-
taa suomalaista työelämä-
kulttuuria, ja aktiviteeteis-
sa avustamalla he oppivat
myös suomen kieltä. He ei-
vät tee hoitajien töitä, ei-
vätkä ole palkkatöissä.
Tarkoitus on saada myös
muualta tulevat integroi-
tua yhteiskuntaan ja työl-
listymällä tuomaan oman
osansa yhteiskunnan hy-
vinvointiin.
Tietooni ei ole tullut kir-
joituksessa esitettyjä epä-
kohtia. Jos jotain ilmenee,
toivon että asiat esitettäi-
siin henkilökohtaisesti mi-
nulle tai palvelukodin esi-
miehille, jotta niihin voi-
taisiin puuttua. Itse olen
saanut hyvää palautet-
ta työelämään tutustujien
työstä, ja itse palvelukodin
asukkaan kertomana kuul-
lut vain positiivista.
Ehkä tästä tutustumises-
ta voisi saada innostuksen
hoitoalan koulutukseen ja
sitä kautta työn? Hoitoalal-
la on huutava pula työnte-
kijöistä.
Maarit Tiittanen
Kotona Karkussa -hanke
Olemme vasta toiminnan
alussa ja teemme kaikki
ilolla yhteistyötä asukkai-
den parhaaksi.
Terttu Sulanne
Hopun vanhainkoti
Taimintuvan esimies
Yhdessä ja ilolla asukkaiden parhaaksi
Lämpimät Kiitokset
minua muistaneille!
Liisa Seppä
Vauvauutisia
Hanna ja Matti Hällfors Huittisista ovat
saaneet poikavauvan 2.2.2018. Pojalla
oli painoa 4358 g ja pituutta 54,5 cm.
Kotona pikkuveljeä hoitaa myös isosisko
Aada.
Voit lähettää uutiset myös sähköpostilla
▶
▶
YLEISÖLTÄ
Kutsumme uudet ja vanhat maanomistajat
sekä seuran jäsenet
RIISTAPÄIVÄLLISELLE
Hotelli Ellivuori
Resortiin
la 24.2.2018
klo 18
Salokunnan Metsästysseura ry
1.3.2018
Sukulaiset, ystävät, tuttavat.
Kutsumme Teidät viettämään Unton
merkkipäivää Vammalan Seurahuoneelle
lauantaina 3.3.2018 klo 13.00-18.00.
Kirsti ja Unto Huju
Ilmoittautumiset viimeistään 25.2.2018
puh. Kirsti 040 776 7028, Unto 0400 907 128.
Ei kukkia eikä lahjoja.
Jos haluat jotenkin muistaa merkkipäivää, voit tehdä sen esim.
maksamalla pienen summan nuorisotoiminnan tukemiseen tilille
Vammalan Partiotuki ry Op FI79 4456 1520 0409 72, viite: “90 v lahja”
Unto 90 v.
