Alueviesti 8_2018 - page 10

10
Keskiviikko 21.2.2018
Pauliina Vilenius
Vammalan lukion penk-
kareita juhlittiin torstaina
elokuvateemalla. Koulun
käytävillä vaelsi niin sini-
naamaisia Smurffeja, rai-
dallisiin asuihin verhou-
tuneita Daltonin veljek-
siä, teinimutanttikilpikon-
nia kuin Disneyn satuhah-
mojakin.
Korkealla muiden opis-
kelijoiden päiden yläpuo-
lella heiluivat
Roope Jär-
veläisen
,
Joseph Lewisin
,
Paul Ahokkaan
ja
Antti
Järveläisen
Tyrannosau-
rus Rex -kostyymit.
Ilmatäytteiset asut oli-
vat saaneet innoituk-
sen internetissä leviä-
vistä meemeistä. Puvut
oli tilattu rapakon takaa
eBaysta ja Amazonista,
Abit: Nyt alkoi lukuloma!
Vammalan lukiolla vietettiin penkkareita elokuvateemalla.
Roope Järveläisen, Joseph Lewisin, Paul Ahok-
kaan ja Antti Järveläisen dinosauruskostyymit.
Emilia Marila ja Emilia Kokemäki olivat löy-
täneet hahmonsa kotimaisista Rölli-elokuvista.
Iloinen ja värikäs abijoukko kurvasi penk-
kariajelulle torstaina.
ja ne toimivat ilmapum-
puilla.
”Aika lämmin on, mut-
ta hyvin näillä on päässyt
kulkemaan”, nelikko huik-
kasi.
n
EMILIA
Marila
ja
Emi-
lia Kokemäki
olivat löytä-
neet hahmonsa kotimaisis-
ta Rölli-elokuvista. Marila
oli pukeutunut Rölli-pei-
koksi ja Kokemäki Milli-
menninkäiseksi.
”Minä sen taisin keksiä,
että pukeudumme näin.
Sain Rölli-puvun lainaksi
tutultani, joka on tehnyt
sen”, Marila kertoi.
”Heräsimme jo viidel-
tä pukeutumaan, koulul-
la piti olla seitsemältä. Vä-
hän alkaa väsyttää tässä
vaiheessa”, kaksikko nau-
rahti ennen kapuamistaan
rekan lavalle.
Laura Haavisto
Lukion toisen vuoden
opiskelijat sädehtivät vii-
me viikolla tanssilattioilla
ympäri Suomen. Huittis-
ten Huhkolinnassa wan-
hat tanssivat viime perjan-
taina viimeistä kertaa, sillä
ensi vuonna tanssit siirty-
vät uuteen liikuntahalliin.
”Onhan tämä vähän hai-
kea fiilis. Niin kauan kuin
itse muistaa, tanssit on ai-
na järjestetty täällä. Taval-
laan Huhkolinnasta on tul-
lut osa perinnettä ja tun-
tuu oudolta, että seuraa-
va ikäluokka tanssiikin sit-
ten muualla”, Lauttakylän
lukiossa opiskelevat
Heidi
Voutilainen
ja
Leevi Salo-
nen
pohtivat.
Wanhojenpäivä on toi-
sen opiskeluvuoden hui-
pennus. Voutilainen ja Sa-
lonen kuitenkin kieltävät,
että päivään olisi ladattu
suuria odotuksia.
”Toki tätä paljon jänni-
tettiin, mutta lopulta ei oi-
kein osannut odottaa, mil-
laisia fiiliksiä päivä tuo
tullessaan. Kaikki on ollut
iloista yllätystä”, Salonen
kertoo.
n
VOUTILAINEN
ja Salo-
nen päätyivät tanssipariksi
sattumalta. Ystävykset us-
koivat, että pienen pituu-
seron vuoksi askeleet voi-
”Tanssimista voisi jatkaa vielä viikon”
Wanhat pyörähtelivät viimeistä kertaa Huhkolinnan tanssilattialla Huittisissa.
Heidi Voutilainen ja Leevi Salonen saivat aske-
leensa sopimaan hyvin yhteen wanhojen tans-
seissa.
sivat sopia hyvin yhteen.
”Se taisi olla suunnilleen
vuosi sitten ryhmänoh-
jaustuokiossa, kun wanhat
tulivat puheeksi ja huoma-
simme, että olemme mo-
lemmat vielä ilman paria.
Siitä se ajatus sitten lähti”;
Voutilainen kertoo.
”Emmekä ole mitään
pahoja riitapukareitakaan,
niin senkin puolesta uskal-
si tehdä tämän yhdessä”,
Salonen nauraa.
Ennakkoaavistus yk-
siin menevistä askelista
osui ainakin osittain oike-
aan. Salonen myöntää tal-
loneensa Voutilaisen var-
paille vain muutamaan ot-
teeseen.
”Välillä harjoitukset me-
nivät paremmin ja välillä
huonommin. Tämä h-het-
ki on selvästi saanut skarp-
paamaan vielä vähän lisää,
sillä tänään tanssit ovat
menneet todella hyvin”,
Voutilainen sanoo.
”Nyt tuntuu siltä, että
tanssimista voisi jatkaa vie-
lä viikon”, Salonen lisää.
Erityisesti wanhojen
oma tanssi ja Cicapo su-
juivat kaksikon mukaan
hyvin.
”Johtunee yksinkertai-
sista askelista”, Salonen
rykäisee.
Varsinaista tanssikipinää
kumpikaan ei kuitenkaan
myönnä saaneensa.
”Ehkä jossain juhlissa
voi sitten tulevaisuudessa
valssia käydä tanssimassa,
mutta ei tästä mitään har-
rastusta taida tulla”, kak-
sikko myhäilee.
n
WANHOJENPÄIVÄSTÄ
puhutaan usein tyttöjen
prinsessapäivänä. Salonen
korostaa, että päivä on tär-
keä myös monelle pojalle.
”Ei tämä tietenkään
meille niin stressaava ole,
kun ei tarvitse herätä nel-
jältä kampaajalle ja meik-
kiin, mutta arvokas tilai-
suus on iso osa myös mei-
dän lukioaikaamme.”
Nuorimies osallistui ak-
tiivisesti myös wanhojen-
päivän järjestelyihin.
”Aika usein wanhojen
taustalla hääräävät tytöt,
mutta minä kun olen täl-
lainen aktiivinen touhua-
ja ja aina kaikessa muka-
na, niin se tuli ihan luon-
nostaan, että lähdin myös
tätä tapahtumaa järjestele-
mään.”
Vieraskynä
Ildikó Piispanen
”Nykynuorten” tekemiset ja tekemättä jät-
tämiset ovat puhututtaneet vanhempia su-
kupolvia varmasti aikojen alusta saakka,
eikä syöminen tee tässä suhteessa poikke-
usta. Onneksi keskustelun tueksi on myös
tutkittua tietoa muun muassa vuodesta
1996 kerätyn Kouluterveyskyselyn muodos-
sa.
Tuoreimmat tulokset viime vuodelta viit-
taisivat siihen, että Sastamalassa – ja oike-
astaan muuallakin Suomessa – vakiintu-
neet ruoka-ajat menettävät suosiotaan. Ky-
sely ei kata välipalojen käyttöä, mutta va-
listuneena arvauksena voi pitää välipalo-
jen lisääntymistä samassa tahdissa.
Esimerkiksi päivittäinen aamupala unoh-
tuu ikäryhmästä riippuen vähintään vii-
denneksellä. Lounaan osalta tilanne on ai-
nakin alakoulussa hieman parempi.
Alakoululaiset käyvät vielä useimmiten
syömässä koululounaan, vaikkei tarjotti-
melle aina päätyisikään kaikkia tarjottu-
ja ruokia. Alakoulun jälkeen kiusaus jät-
tää koululounas kokonaan väliin näyttäi-
si kasvavan. Eniten lounastaukoa arvosta-
vat lukiolaiset, joista kuitenkaan viidennes
ei syö koululounasta päivittäin. Yläasteella
joka neljäs oppilas syö koululounaan har-
vemmin kuin päivittäin, ammattikoululai-
sista näin tekee runsas kolmannes.
Kouluterveyskysely ei kartoita eri ruoka-
ryhmien käyttöä muuten kuin kasvisten,
marjojen ja hedelmien osalta. Niiden vä-
häinen käyttö jopa vähän yllättää. Juu-
ri tämän ruokaryhmän pitäisi muodostaa
terveellisen ruokavalion perusta. Samal-
la herää kysymys, mitkä muut ruoat sitten
täyttävät kasvisten jättämän tyhjiön?
Antavatko Kouluterveyskyselyn tulokset ai-
hetta huoleen? Kenties, tietyin varauksin.
On hyvä huomioida, että kyselytutkimuk-
seen sisältyy aina epätarkkuutta. Toinen
huomio liittyy aikuisen vastuuseen: lapsi
tai nuori ei itse päätä jääkaapin sisällöstä,
joten ruokavalio heijastaa lopulta aina ai-
kuisen valintoja.
Huolta herättää kuitenkin se, ovatko syö-
miseen liittyvät elämänhallinnan taidot
osittain katoamassa. Terveyden näkökul-
masta olisi hyvä syödä jonkinlaisten ruo-
ka-aikojen mukaan, sillä ihmisen fysiolo-
gia ei ole sopeutunut naposteluun. Hyö-
tyä olisi myös kyvystä tunnistaa nälän ja
kylläisyyden tunteet. Jos vielä opitaan syö-
mään monipuolisesti ja vaihtelevasti, ruu-
mis saa tarvitsemansa ravintoaineet ja
mieli kaipaamansa nautinnon.
Maksuton kouluruokailu omalta osaltaan
tukee ruokakasvatusta. Kuuden viikon
kiertävä ruokalista tuo eteen välillä uusia
ruokalajeja tai uusia raaka-aineita. Mitä
monipuolisemmin eri ruokiin tutustuu, sen
paremmat ovat lähtökohdat aikuisena syö-
dä myös niitä terveellisenä pidettyjä ruo-
kia, jotka usein ovat opittuja makuja.
Kouluruokailua ohjaavat ravitsemussuo-
situkset, joten ruoan laatu ei ole kiinni yk-
sittäisen ihmisen mielikuvista tai hetkel-
lisestä trendistä. Joukkoruokailun avulla
voidaan tasata hyvinvointieroja.
Terve ja liikkuva Sastamala -hanke nä-
kyy ruokapalveluissa siten, että syksyllä
2018 on tarkoitus ottaa käyttöön Sydän-
merkki. Sydänmerkki viestii asiakkaalle
aterian terveellisyydestä ja auttaa ruoka-
palvelua esimerkiksi reseptien hiomisessa.
Omalta osaltamme olemme mukana tal-
koissa fiksun syömisen puolesta: minkä
nuorena oppii, sen vanhana taitaa.
Kirjoittaja on Sastamalan Ruoka- ja Puhtaus-
palvelut Oy:n ravitsemusterapeutti.
Miten meillä syödään?
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32
Powered by FlippingBook