12
Keskiviikko 27.2.2019
Sinun sivusi
▶
▶
YLEISÖLTÄ
▶
▶
KUTSUT
Vauva-
uutisia
Hanna ja Emppu Koivula
Vamm lasta ovat s aneet
poikavauvan 1.2.2019.
Vauhtisankarin paino oli
3795g ja pituu 50,5cm.
Kotona pikkuveikan
hoidossa auttelee ylpeä
isosisko Aurora.
Voit lähettää uutiset
sähköpostilla
seurakunnat@
alueviesti.fi
Lentopallo-ottelu LP Vam-
pula - LP Viesti 15. helmi-
kuuta. Huittisten yrittä-
jäopiston liikuntahallissa
katsomossa runsaasti kat-
sojia, ja joukossa kolme
Satakunnan pelastuslai-
toksen miestä viettämäs-
sä työpäivää. Olivat liik-
keellä suurella paloautol-
la. Kansalaisilta vaaditaan
Onko päivystyspaikka
vaihtuva?
mahdollisimman vähän
turhaa autolla ajoa ilman-
saasteiden vähentämiseksi.
Mielestäni tämä oli turhaa
ajoa. Eikö palomiesten päi-
vystyspaikka ole paloase-
ma eikä lentopallo-ottelu?
Ps. Ostivatko pääsylipun?
Nim. Työaikana työ-
maalla oleva.
Erityisopetuksen tarve li-
sääntyy koko ajan ja se pi-
täisi ulottaa myös esiope-
tukseen. Olisikin tärkeää
saada maksuton varhais-
kasvatus, jotta yhä useam-
pi lapsi tulisi sen piiriin.
Meillä on tunnetusti laa-
dukas varhaiskasvatus ja
on todettu, että ne lapset,
jotka ovat olleet sen pii-
rissä, pärjäävät paremmin
koulussa.
Peruskoulussa sen si-
jaan, niin hyvä kun se
ideologialtaan onkin, on
menty taaksepäin. Uudis-
tusten myötä erityislapset
integroitiin yleisopetuksen
luokkiin.
Näin ajateltiin, että väl-
tytään leimaamiselta. Kä-
vi kuitenkin niin, etteivät
he saa aina riittävää tukea
erityisopettajalta. Mones-
sa koulussa on myös pulaa
erityisopettajista.
Opetusryhmien koon
suurentaminen vaarantaa
myös näiden oppilaiden
opetuksen. Joissakin kou-
luissa on käytössä kahden
opettajan samanaikais ope-
tus, jolla pyritään turvaa-
maan aikaa kaikille oppi-
laille enemmän.
Erään opettajan haastat-
telu antoi ymmärtää, että
luokassa on kolmasosa eri-
tyistä tukea tarvitsevia op-
pilaita ja välillä koko tun-
ti menee heidän ohjaami-
seensa tai muuten tilan-
teen rauhoittamiseen.
Tulevaisuuden kannal-
ta on tärkeää, että jokai-
nen oppilas pysyisi muka-
na opetuksessa ja saisi tar-
vittavat tiedot. Kuitenkin
on tiedossa, että jopa yh-
deksäsluokkainen oppilas
ei osaa lukea kunnolla.
Vanhempien tehtävänä
on myös seurata koululai-
sensa etenemistä, muttei
heiltä voi vaatia, että he
opettavat kotona niitä asi-
oita, jotka pitäisi opettaa
koulussa.
Myös lasten levotto-
muus asettaa omat haas-
teensa.
Sastamalassa on hyvää
yhteistyötä opettajien am-
mattijärjestön ja sivistys-
lautakunnan jäsenten vä-
lillä.
Saamme heiltä tietoa
pulmatilanteista ja tar-
peista. On totta, että eri-
tyisopettajista on pulaa ja
heidän rekrytointinsa on
hankalaa.
Yhden erityisopettajan
alue on iso eikä aika tahdo
riittää kaikkeen tarvittavan
tuen antamiseen.
Tärkeää kuitenkin oli-
si, että erityisopettajan re-
surssia riittäisi myös esi-
opetukseen. Näin voitai-
siin ennalta ehkäistä laa-
jemman tuen tarvetta sit-
ten koulussa.
Oppilaita pitäisi kannus-
taa myös lukemaan enem-
män, ei riitä pelkkä netissä
oleminen.
Pirkko Niemi
valtuutettu ja sivistys-
lautakunnan jäsen, vas
Erityisopetuksen tarve tunnustettava
Mouhijärvi - Seuran
10-vuotisjuhla
Su 3.3. klo 13.00
Seurakuntatalossa
Pient
ä
ohjelmaa, v
ähän puheita.
Suomen Kotiseutuliiton asnsiomerkkien ja
Mouhijärvi -kulttuuripalkinnon luovutus.
Kulttuuripalkinnonsaajan konsertti.
Kahvitarjoilu.
Mouhijärvi-Seura ry
Tervetuloa!
•
•
Laura Haavisto
Huittisissa haetaan uusia
ideoita keskustan elävöit-
tämiseksi Kortteri-hank-
keen kautta. Projektin
taustalla häärii kolme ku-
vataiteilijaa: huittislainen
Ilona Tala
, sastamalalai-
nen
Heidi Piippo
ja tam-
perelainen
Katariina Stål-
hammar
.
Hankkeen ensimmäises-
sä vaiheessa Huittisten kes-
kustaan tutustutaan kaikil-
le avoimilla kaupunkikäve-
lyillä. Ensimmäinen kävely
järjestettiin viime viikolla,
toinen mahdollisuus osal-
listumiseen on ensi sun-
nuntaina.
”Kaupunkikävelyitä on
järjestetty Kortteeri-hank-
keen kautta aiemmin Sei-
näjoella ja Kankaanpäässä.
Ne on koettu mukaviksi ta-
pahtumiksi, joissa kaupun-
kilaiset pääsevät mukaan
havainnoimaan ympäris-
töään ja keskustelemaan
havainnoistaan muiden
kanssa. Kävelyiden reitit
ja sisällöt on suunniteltu
siten, että niistä olisi mah-
dollisimman paljon hyö-
tyä hankkeelle, huittislai-
sille, Huittisten kaupun-
gille ja meille itsellemme”,
Piippo taustoittaa.
n
KORTTEERI-HANK-
KEEN
tavoite on elävöittää
Huittisten keskustaa kehit-
tämällä uudenlaista kivijal-
kakulttuuria sekä synnyt-
tää ja luoda puitteita yh-
teisöllisyyden kohtaamis-
ja kasvupaikoiksi.
”Huittisissa järjestettävä
pilottiprojektimme
Kau-
punkikohtaamisia
on osa
laajempaa Kortteeri-kivi-
jalkakulttuurin elävöittä-
mishanketta. Euroopan
sosiaalirahaston rahoitta-
man hankkeen perimmäi-
nen lähtökohta on pureu-
tua autioituvaan kivijalka-
maisemaan ja etsiä keino-
ja sen ympärille rakentu-
van kulttuurin rikastutta-
miseksi”, Piippo kertoo.
Hanketta on valmisteltu
Satakunnan Ammattikor-
keakoulun ja Huittisten
kaupungin yhteistyönä.
”Olemme keskustelleet
kaupungin kanssa Huittis-
ten keskusta-alueen nyky-
tilanteesta ja suunnitelleet
projektimme sisältöä kau-
pungin tarpeista ja toiveis-
ta käsin. Olemme myös
kartoittaneet mitä toi-
menpiteitä kaupunkikult-
tuurin elävöittämiseksi on
viime vuosina tehty ja mi-
tä on suunnitelmissa tule-
vaa varten”, Piippo sanoo.
n
HUITTINEN
valikoitui
hankkeen pilottikunnaksi,
sillä se on suosittu kaup-
pakaupunki ja kuvataitei-
lijakolmikko toivoo kau-
pungin olevan hyvä paik-
ka yrittämiselle myös tule-
vaisuudessa.
”Huittinen on monien
muiden pikkukaupunkien
tavoin suurten kaupunki-
keskittymien puristuksis-
sa, joten kaikki toimenpi-
teet sen vetovoimaisuu-
den säilyttämiseksi tulevat
tarpeeseen”, Piippo perus-
telee.
Hankkeen kautta pyri-
tään kartoittamaan posi-
tiivisia syitä, jotka saavat
jäämään Huittisiin, mut-
ta myös huonoja kaupun-
kilaisuuden kokemuksia,
joihin on mahdollista vai-
kuttaa.
”Olemme kiinnostunei-
ta kehittämään keskusta-
alueen viihtyvyyttä ja yh-
teisöllistä toimintakult-
tuuria yhdessä kaupunki-
laisten kanssa. Projektim-
me kautta saadut ideat ja
palautteet ovat kaupungin
käytössä tulevia jatkotoi-
menpiteitä suunniteltaes-
sa”, Piippo sanoo.
Hankkeesta saadut ide-
at voivat tuoda mukanaan
esimerkiksi erilaisia taide-
tempauksia, kulttuurita-
pahtumia ja Hullun Yön
ohjelmallista kehittämistä.
”Kartoitamme myös
kaupunkilaisten kiinnos-
tusta eräänlaista yhteisöjen
talo -konseptia kohtaan.
Se olisi tila, jossa erilaiset
yhteisöt voisivat harjoit-
taa toimintaansa. Lisäksi
se toimisi kaupunkilaisille
paikkana muodostaa uu-
sia yhteisöjä ja yhteisöllis-
tä toimintaa”, Piippo ideoi.
n
PIIPPO,
Tala ja Stålham-
mar toivovat saavansa kau-
punkikävelyiden myötä
paremman kuvan huittis-
laisten ajatuksista elinym-
päristöään kohtaan.
”Siksi odotamme kau-
punkikävelyihin osallistu-
vilta rohkeutta mahdol-
lisimman suoran palaut-
teen antamiseen”, Piippo
sanoo.
Ensimmäinen kaupunki-
kävely ylitti kolmikon odo-
tukset.
”Kävelyn päätöskeskus-
telussa oli paljon hedel-
mällistä rupattelua. Huit-
tislaiset ovat parhaita
oman kotikaupunkinsa ke-
hittämiskonsultteja”, Piip-
po kiittelee.
Kaupunkikävelyiden jäl-
keen hanke jatkuu huhti-
kuussa järjestettävällä ku-
vataidetyöpajalla, jossa
pohditaan Huittisten elä-
vöittämistä taiteen kei-
noin.
”Työpaja toteutetaan
rennossa ja inspiroivassa
ympäristössä, jossa hullut-
telu ja mahdottomiltakin
tuntuvat ideat ovat terve-
tulleita”, Piippo kertoo.
Oman kaupunkinsa kehittämiskonsultteja
▶
▶
Huittisissa etsitään ideoita keskustan elävöittämiseen kaupunkikävelyiden kautta.
KORTTEERI-HANKE
Viime viikkoiseen tapaan myös ensi sunnuntaina järjestettävä kaupunkikävely päättyy Lautta-
kylän rauta ja talous -liikkeessä järjestettävään keskustelutilaisuuteen. Liikkeelle lähdetään kel-
lo 13 ravintola Vanhan WPK:n pihasta.
▶
▶
YLEISÖLTÄ
