34
Keskiviikko 10.4.2019
•
•
Pauliina Vilenius
Historian kerroksia voi raa-
puttaa esiin vaikka seinis-
tä. Tämän kuvataiteilija
Heidi Piippo
oppi työstä-
essään Sastamalan seudun
museossa huhtikuun alus-
sa avautunutta kesänäytte-
lyä
Jälkemme - Aika, taide,
historia.
Yksi näyttelyn töistä
on saanut inspiraationsa
vuonna 1810 rakennetun
Tyrvään vanhan pappilan
seinäpapereista, joita Piip-
po kuori esiin 14 kerrosta.
”Tutkin löytyneitä tapet-
teja Museoviraston julkai-
semaa tapettikirjaa hyö-
dyntäen, jotta osasin sijoit-
taa ne oikealle aikakaudel-
le. Tässä tutkimusretkessä
oli mukana ripaus seikkai-
lua”, Piippo kertoo.
Kuvataiteilija on toteut-
tanut näyttelyn yhteistyös-
sä museon kanssa. Museon
rooli on ollut taustoittaa
Piipon töitä, esimerkiksi ta-
peteista kumpuavien maa-
lausten vieressä kerrotaan
seinäpapereiden historias-
ta ja siitä, miten niiden tar-
koitus on vuosien saatossa
muuttunut.
n
NÄYTTELYÄ
varten
Heidi Piippo etsi Sastama-
lan kulttuurihistoriasta it-
seään kiinnostavia ja pu-
huttelevia aiheita, joiden
ympärille hän alkoi työs-
tää teoksia.
”Teosteni kautta pyrin
paitsi välittämään tuntei-
ta myös raottamaan ovea
vuosisatojen takaiseen Sas-
tamalaan ja siihen, mitä ai-
kanaan on ollut.”
Sastamalan 10-vuotis-
juhlavuoden kunniaksi
Piippo otti kaupunkilai-
set mukaan toteuttamaan
kahta teosta. Toisessa pää-
sevät ääneen Vammalan
seudun Sukututkijat ja toi-
seen, Pyhän Marian kirkon
rantaan ripustettuun ym-
päristötaideteokseen, ovat
antaneet kasvonsa tavalli-
set sastamalalaiset.
”Halusin heidän äänen-
sä kuuluville. Sastamala-
laisten kasvot ja sukutari-
nat avaavat uusia näkökul-
mia ja auttavat hahmotta-
maan yhteisen historiam-
me kulkua. Tarinat ja te-
osten ympärillä käydyt
keskustelut herättivät jo te-
kovaiheessa paljon keskus-
telua siitä, mitä on olla sas-
tamalalainen tänä päivänä.
Toivon, että sama keskuste-
lu jatkuu Jälkemme-näyt-
telyssä kävijöiden keskuu-
dessa”, Piippo pohtii.
Pyhän Marian ympäris-
tötaideteosta pääsee kur-
kistamaan myös museol-
la qr-koodin avulla, mutta
sekä taiteilija että museon
väki kannustavat kävijöitä
tutustumaan teokseen pai-
kan päällä.
”Ympäröivän vesistön ja
taivaan vuoksi teos on eri
näköinen eri päivinä ja eri
vuorokaudenaikoina.”
n
JÄLKEMME-NÄYTTE-
LYÄ
on suunniteltu viime
syksystä saakka. Sekä mu-
seon väki että Heidi Piippo
kertovat yhteistyön olleen
arvokasta ja antoisaa. Ku-
vataiteilija kiittää sitä suo-
peutta, jolla hänen ehdo-
tuksiinsa heti tartuttiin.
”Kokonaisuudessa yh-
distyy hienosti museon
tuottama tieto ja Heidin
työt. Näyttely olisi jäänyt
orvoksi ilman toista”, to-
teaa museonjohtaja
Marja
Hänninen-Tolvi
.
Yhteistoteutus on opet-
tanut sekä Heidi Piip-
poa että hänen kanssaan
näyttelyä koonnutta mu-
seoamanuenssi
Emma
Kurkea
toistensa työstä.
Piippo paljastaa innostu-
neensa museomaailmas-
ta niin, että voisi kuvitel-
la joskus työskentelevän-
sä alalla.
”Minä puolestani opin
hurjasti taiteilijan työstä
ja siitä, miten monipuolis-
ta se on”, Kurki toteaa.
Näyttely on osa Euroo-
pan kulttuuriympäristö-
päiviä, joita juhlitaan tänä
vuonna teemalla ”viihteen
ja taiteen tiloissa”. Kult-
tuuriympäristöpäivien ta-
voitteena on, että kulttuu-
riympäristö nähdään voi-
mavarana ja hyvinvoin-
nin lähteenä.
Jälkemme-näyttely on
avoinna 31.8.2019 saakka
Sastamalan seudun museos-
sa, Marttilankadun Tornihu-
vilassa. Näyttelykokonaisuu-
teen kuuluva ympäristötaide-
teos sijaitsee Pyhän Marian
kirkon rannassa Heinoossa.
Tutkimusretki jätettyihin jälkiin
▶
▶
”Teosteni kautta pyrin paitsi välittämään tunteita myös raottamaan ovea vuosisatojen takaiseen
Sastamalaan ja siihen, mitä aikanaan on ollut”, sanoo kuvataiteilija Heidi Piippo.
NÄYTTELY
Kuvataiteilija Heidi Piipon (vas.) työt näyttelyyn taustoitti museoama-
nuenssi Emma Kurki. Yhdessä Tornihuvilan huoneista on valtavia kas-
veja, joilla valo ja varjot leikkivät.
Kaupunkilaisia osallistaneeseen sukututkimusaiheiseen työhön liitty-
vät Heidi Piipon neulanreikäkameralla ottamat mustavalkokuvat. ”Se-
kä sukututkimus että tällainen kuvaustapa ovat hitaita”, Piippo sanoo.
•
•
Laura Haavisto
Huumorilla maustettua
melankoliaa, sitä on suo-
malainen mielenmaisema.
Ainakin jos asiaa katsotaan
Teatteri Hirvenpään
Taval-
lisuuden aave - Kuvia koti-
maasta
-näytelmän ohjaaja
Rosaliina Paavilaisen
nä-
kökulmasta.
”
Saara Turusen
näytel-
män kohtaukset ja hahmot
voisivat olla peräisin Huit-
tisista. Näyttelijät pääsevät
täällä tietyllä tapaa esittä-
mään itseään, mikä tuo esi-
tykseen kiinnostavan lä-
hestymistavan”, Paavilai-
nen kertoo.
Viikonloppuna Studio-
teatterissa ensi-iltansa saa-
va Tavallisuuden aave ei
ole toisinto helsinkiläises-
sä Q-teatterissa nähdystä
näytelmästä, vaan Huitti-
sissa päästään seuraamaan
kohtauksia alkuperäisestä
draamasta. Paavilainen on
kirjoittanut mukaan myös
uusia hahmoja.
n
TAVALLISUUDEN
aa-
ve on Paavilaisen ohjaaja-
debyytti teatterin puolel-
la. Helsingissä asuva nuori
nainen on luonut uraa vi-
deotaitelijana ja elokuva-
ohjaajana.
”Päädyin ohjaamaan
Teatteri Hirvenpäähän il-
maan heitetyn vitsin kaut-
ta. Äitini on mukana teat-
terissa ja joskus vähän lei-
killäni sanoin, että ohjaan
sitten teidän seuraavan
näytelmänne. Porukka ot-
tikin asian aivan tosissaan
ja tässä sitä nyt ollaan.”
Paavilainen on työsken-
nellyt aiemmin esimerkiksi
teatterikorkeakoulun opis-
kelijoiden kanssa ja myön-
tää, että hyppy harrastaja-
teatterin puolelle jännitti.
”Tämä on ollut todel-
la kiinnostava kokemus.
Osalla näyttelijöistä on to-
della pitkä kokemus, mut-
ta harrastelijoissa on siitä
huolimatta erilainen ar-
kuus ammattilaisiin ver-
rattuna. Se on tuonut oh-
jaamiseen uuden sävyn.”
Näyttelijöiden sitoutu-
minen ja intohimo teatte-
ria kohtaan on onnistunut
yllättämään ohjaajan täy-
dellisesti.
”On ollut upeaa olla mu-
kana tällaisessa porukas-
sa, jossa on täysin erilai-
sia ihmisiä 13-vuotiaasta
yli kuusikymppisiin. Kaik-
ki tekevät juttua yhdessä
ja näkevät todella paljon
vaivaa esityksen onnistu-
misen eteen. Syvä rakka-
us teatteriin välittyy myös
näytelmästä.”
n
TAVALLISUUDEN
aa-
ve on harrastelijateatteril-
le monessa mielessä iso pa-
la purtavaksi. Paavilaiselle
oli kuitenkin alusta asti sel-
vää, että hän haluaa tuoda
Teatteri Hirvenpäähän jo-
tain aivan uutta ja vähän
kokeellisempaa.
”Tällaista teatteria ei
Huittisissa ole aiemmin
nähty. Draama ei ole pe-
rinteisintä harrastajateat-
teria, mutta ei näytelmästä
komediaakaan puutu. Osa
kohtauksista ja hahmois-
ta on käsitteellisiä, joten
näytelmä soveltuu parhai-
ten aikuisille.”
Yhdeksän hengen näyt-
telijäporukalle oman haas-
teensa tuo esityksen tekni-
nen toteuttaminen.
”Yhdellä näyttelijällä
saattaa olla jopa neljä roo-
lihahmoa, joten on todel-
linen haaste muuttaa se-
kä hahmo että lavan mai-
sema vain muutamassa se-
kunnissa.”
Paavilaisen mukaan näy-
telmän parasta antia ovat-
kin juuri samaistuttavissa
olevat hahmot ja tilanteet.
”Varsin karikatyyrimäi-
siä ja jopa stereotyyppi-
siä suomalaisia. Lämmöl-
lä tehtyjä persoonia, jotka
jokainen pystyy tunnista-
maan.”
Ohjaaja hehkuttaa, et-
tä Tavallisuuden aave on
myös visuaalisesti erilai-
nen kokemus.
”Tällaista teatteria ei
Huittisissa ole aiemmin nähty”
▶
▶
Teatteri Hirvenpää tarjoaa katsojille suomalaisia mielenmaisemia.
Tavallisuuden aave sai ensi-iltansa Teatteri Hir-
venpään Studioteatterissa lauantaina.
