Page 22 - Alueviesti_23

Torstai kesäkuun 9. 2005

22

Huutokaupat

Ostetaan

Tarjouspyynnöt

Yleisön osasto

Mm. sepän ahjopuhallin+pihtejä,mopoilijan nahkalakki, talonpoikais-

huonekaluja+esineitä,ylä- ja alakoulupulpetit,mummon lasivitriinikir-

jahylly,kirkkoreki,tulitikkuetikettejä,suihkuallas+pumppu,kantele ym.

ym.....ja tahdit takaaArto Kulmala p.0500-735 745.

HUUTOKAUPPA LA 11.6. klo 13

Hämeenkyrön Haukijärven Harjulla

11-12.6. klo 11-16 KIIKAN HUUTOKAUPPAKAMARILLA

Jokisivuntie 68,KIIKKA

Ruokaryhmiä, piironkeja, kaappeja mm. renesanssivaatekaappi,

renesanssiastiakaappi, tauluja, valaisimia, ryijyjä mm. “Neidon

ryöstö”, kirj.pöytä, sovhia, pöytiä, tuoleja, sohvaryhmiä, talonpoi-

kaista: mm. renesanssipiironki, pöytiä, sänkyjä, arkkuja, iso

vaatenaulakko sekä ns. “kirpputoritavaraa”.

TERVETULOA

AVOIMET OVET JA MYYNTIPÄIVÄT

HUUTOKAUPPA

Urjalan Puolimatkan vanhalla koululla

Nuutajärventie 1513 lauantaina 11.6. klo 12.00.

Kuolinpesistä tullutta tavaraa mm. peräkärry, chippendale-

sohvakalusto, ajoleikkuri Stiga, noin 400 huutokohdetta.

Tervetuloa. Puh. 0400-920 438.

Myydään peruskorjattavan koulun vanhaa irtaimistoa.

Lisäksi myydään keittiön kylmäkaappit.

Muistolan koulu

HUUTOKAUPPA

MUISTOLAN KOULULLA

LA 11.6. klo 11.00

(tuntia ennen sisään)

Rami Mäkinen puh. 02-560 7200

KASSIMATTI OY

Lähemmin

Toimintakuntoinen

MEISTI

VAMMALAN

KIINTEISTÖNVÄLITYSOY

LKV

A

P. (03)511 4714, 050-566 3120

Puistokatu 18,Vammala

Ostetaan

Vammalan keskustasta

KT-osake n. 40 m

2

, jossa oma

sauna ja parveke. Miel. hissitalo!

Myyjälle ei kuluja! Ostaja maksaa

palkkion. Lisätiedot ja tarjoukset:

Satakunnan vankila pyytää autokorjaamoilta

tarjousta vankilan autojen

huollosta

sisältäenmääräaikaishuollot,katsastukset,muuthuollot jakorjaukset

sekä rengastukset.Autokantaonyhdeksäneri-ikäistähenkilö- japakettiautoa.

Yksityiskohtaisen kirjallisen tarjouspyynnön ja ajoneuvoluettelon saa

Satakunnan vankilasta puh. 0103684345 varastonhoitaja Pekka Savijoki.

Osoite: Satakunnan vankila Pl 50, 32701 Huittinen. Tarjousten jättöaika

päättyy 07.07.2005.

TARJOUSPYYNTÖ

Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä myy

tarjousten perusteella käytöstä poistettuja puuntyöstökoneita:

• kapeanauhahiomakone

• yläjyrsin

• monikarapora

• CNC-jyrsin

• vannesaha

• reikäpöytä

• vanerointipuristin

• katkaisusaha

• teroituskone, 2 kpl (höylän- ja muototerien)

Myyjä ei vastaa mahdollisista turvallisuusmääräysten puutteista.

Lisätietoja ja näyttö Seppo Koivuniemi, puh. 0500-900 493.

Tarjoukset 17.6.2005 klo 14.00 mennessä osoitteellaVammalan

ammattikoulu, Eija Eskola, PL 22, 38211 Vammala.

Kuoreen merkintä "Puuntyöstökonetarjous".

Vammalan seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

Vammalan keskustassa

KRS. YKSIÖ

sauna+parveke.

P. 050-569 4896

Vuokralle

tarjotaan

Yhtenä kuntalaisena halusin

myös tuoda mielipiteeni tähän

asiaan. Alueviestissä 2.6. 05

yleisön osastolla olleen kirjoi-

tuksen johdosta, ”Kuntauudis-

tuksen rakennemuutos on ajan-

kohtainen”.

Haluaako Matti Ahvonen

tarkoituksella uudelleen häm-

mentää kunnan liitosasialla

kiehumispisteeseen?Mitämer-

kitystä sillä on, vaikka Mark-

ku Lehto olisi kuinka korkea

virkamies ja esittäisi, että Suo-

melle riittää kaksikymmentä

kuntaa? - Nämä ovat niitä vir-

kamiesten saippuakuplia, jot-

ka hajoavat kun niihin koskee.

Ahvonen vastaa: ”Mitä de-

mokratialla on virkaa, jos ei

ole asukkaita, rahaa eikä pal-

velua. Jos kunnasta valuvat

kaikki toiminnot naapureihin,

mitä virkaa kunnalla silloin

enää on.” Näin on, jospa sai-

simmekin nekin miljoonat eu-

rot jotka nyt syötämme EU:n

pohjattomaan kassaan jäsen-

maksuina, hyödyntää koto-

maamme perustarpeisiin tilan-

ne olisi täysin toinen.

Omana ajatuksenani voisin

tähän todeta vaikka näin. Sa-

malla tavalla varmaan ajatteli

Suomen korkein poliittinen

johto, kun se runsas kymme-

nen vuotta sitten luovutti

maamme EU:n omaisuudeksi.

Kansalaisia vilpillisesti höy-

näyttäen, lahjoitettiin kokonai-

nen maa, ilman mitään vasti-

neita. Siitä alkoi Suomen alas-

päin meno, kun poliitikot ru-

Kuntauudistuksen

ajankohtaisuus?

pesivat pistämään maatamme

EU kuntoon. Kuntaliitokset

muiden kuntien kanssa olisi

mielestäni pitänyt neuvotella

jo siinä vaiheessa, esim. Vam-

mala – Huittinen, kun Keikyä

ja Kiikka päätettiin yhdistää,

silloin olisi saatu väestöpoh-

jaltaan riittävän iso kunta.

Äetsässä talouden alaspäin

meno alkoi kuntaliitoksen

myötä, vaikka päättäjät eivät

sitä tunnusta edes itselleen.

Tulojen kasvu kunnissa hiipuu

sitä varmemmin mitä enem-

mänkunnissaolevatfirmatsiir-

tävät toimintojaan ns. halpa-

tuontimaihin.

Siitä olen täysin samaa

mieltä, että mitä enemmän by-

rokratia kasvaa kuntakoon suu-

retessa, sitä enemmän se nie-

lee veromarkkoja, esim. nämä

uudet hälytyskeskukset, ja

nämä valtavan isot sairaanhoi-

topiirit, esimerkkinä vaikka

HUS. Kuntaliitosten yhteydes-

sä kapasiteetti yleensä kasvaa,

siinä vapautuu ylimääräistä

virkamieskuntaa, joille täytyy

järjestää jonkinlainensuojatyö-

paikka, näin se kävi Äetsässä-

kin.

Sitä ei pitäisi hermostua

vaikka kuntaministeri Manni-

nen hermostuu. Myös hänen

on runsaan palkkansa eteen

jotain puhuttava.

Vaikka en ole päättäjissä

mukana, silti voinen olla huo-

lestunut mitä päätöksiä teh-

dään.

Eino Lähde

Alueviestin numerossa oli

juttu Vammalan Karjalaseuran

60-vuotisjuhlasta, johon oli

juhlapuhujaksi kutsuttu Karja-

lan Liiton puheenjohtaja Mark-

ku Laukkanen. Kommentoin

hieman hänen juhlapuhettaan

näin lyhyenkaavan mukaises-

ti. Artikkelin mukaan Markku

Laukkanen oli käyttänyt seu-

raavanlaista termiä "unelma

siitä, että Karjala on vielä jos-

kus osa Suomea".

Karjalan Liittohan ilmoittaa

olevansa ensisijaisesti kulttuu-

rijärjestö ja vasta toissijaisesti

se toimii Karjala kysymyksen

ratkaisemiseksi. Käytännössä

Liittoonkuitenkinpyrkinyt tie-

tynlaisena valtionhallinnon jat-

keena häivyttämään Karjalan

kysymystä, kuin pitämään sitä

systemaattisestiesillä.Kulttuu-

rijärjestöille ei unelmointi tie-

tenkään ole mikään vieras tai

sopimaton asia, mutta väittäi-

sin kuitenkin, että Karjalan

palautushanke on kuitenkin

paljon pidemmällä, kuin pel-

källä unelmointiasteella nykyi-

sin.

Tästä ovat pitäneet huolen

aivan muut kansalaisjärjestöt

kuin Karjalan Liitto. Viimei-

sen kymmenen vuoden aikana

on perustettu kaksikin eri Kar-

jalan palautusta ajavaa kansa-

laisjärjestöä, joista toinen on

ProKarelia ja toinen Aluepa-

lautus ry. Kolmantena voidaan

mainita Tarton rauha, joka on

hieman passiivisempi kuin

edellä mainitut.

Näiden kansalaisjärjestöjen

tavoitteena ei ole unelmointi

pakkoluovutetusta Karjalasta

osana Suomea, vaan ne myös

toimivat konkreettisesti asete-

tun tavoitteen saavuttamisek-

si. Palautusjärjestöjen avulla

Karjala kysymys on saatu ai-

Palautus on tavoite

eikä pelkkä unelma

van toisenlaiseen tietoisuuteen

muutamassa vuodessa, kuin

Karjalan Liiton myötävaiku-

tuksella, joka on perustettu heti

Talvisodan jälkeen. Liiton pas-

siivisuuden takia karjalan pa-

lautushanke oli vähällä kado-

ta kokonaan, mutta onneksi

näin ei kuitenkaan päässyt ta-

pahtumaan.

Erityisen kiitettävää työtä

palautushankkeen hyväksi on

tehnyt ProKarelia, joka on var-

sinaisesti alunperin perustettiin

karjala keskustelun motivaat-

toriksi. Keväällä ProKarelia

julkaisi ainutlaatuisen kirjan

„Karjalan palautusä, joka si-

sältää myöskin kustannuslas-

kelman. Mitään tämän tyyp-

pistä toimintaa emme ole ha-

vainneet Karjalan Liiton tahol-

ta, jonka iän kaikkisena mot-

tona näyttääkin olevan pelkkä

unelmointi Karjalasta osana

Suomea.

Aivan viimeaikojen syntinä

Liiton toiminnassa voidaan

mainita Lähialueyhteistyön ja

palautushankkeen sekoittami-

nen keskenään, tätä asiaa on

käyty tiedustelemassa Liiton

johdolta useammankin kerran,

mutta liiton toimintaohjelmasta

ei tässä suhteessa ole saatu oi-

kein minkäänlaista tolkkua.

Liitto kuitenkin ilmeisesti tu-

kee Suomen virallista lähialue-

politiikkaa ja maailman rik-

kaimpiin öljyvaltioihin lukeu-

tuvaaVenäjää tuetaan yksipuo-

lisesti Suomen valtion budjet-

tivaroista.

Tässä oli oma lyhyenkaavan

mukainen kommenttini tähän

unelmointi repliikkiin, mutta

palautusjärjestöjen toimintaan

voi laajemmin tutustua heidän

omilla kotisivuillaan interne-

tissä.

Reiska

Haluan opetusluvalla opet-

taneena antaa oman kom-

menttiniAlueviestissä liikenne-

palstalla 26.5.2005 olleeseen

Mikko Mäntysaaren kirjoituk-

seen ”Opetuslupa on turvalli-

suuden halpamyyntiä”

Mikko Mäntysaaren mu-

kaan opetusluvalla annettavas-

sa opetuksessa usein siirretään

vääriä toimintatapoja ja asen-

nevammoja jne. uusille kuljet-

tajille.

Tutkin asiaa mm. Liiken-

ne- ja viestintäministeriön si-

vuilla netissä ja totesin Alue-

viestissä olleen kirjoituksen lä-

hinnä opetuslupalaisten aliar-

vioimiseksi.

Lainaus Liikenne- ja vies-

tintäministeriön

raportista

(Nuoret, raportti 26.3.02,

a162002 pdf) sivu 15:

(http://www.liikenneminis

-

terio.fi/scripts/cgiip.exe/WSer-

vice%253Dlvm/cm/pub/show-

doc.p?docid=1981&menuid=2

”Henkilöauton kuljettaja-

opetuksesta 87 % annettiin au-

tokouluissa vuonna 2001.

Opetuslupaopetusta anne-

taan miltei poikkeuksetta per-

heen parissa. Liikenneturval-

lisuusperustein opetusmuoto-

Mikko Mäntysaarelle

ajo-opetusluvista

ja ei ole voitu asettaa parem-

muusjärjestykseen.

Opetuslupaoppilaat ajavat

autokouluoppilaita enemmän

opetusajoa ennen ajokortin

saamista. Toisaalta opetuslu-

paoppilaat menestyvät auto-

kouluoppilaita huonommin

kuljettajantutkinnon teoria- ja

ajokokeessa. Vuonna 2001 sa-

dasta opetuslupaoppilaasta hy-

väksyttiin teoriakokeessa 71,9

ja ajokokeessa 61,7. Vastaavat

luvut autokouluoppilailla oli-

vat 78,9 ja 77,9. Kuljettajantut-

kinto näyttääkin varmistavan

vähimmäistason uusien kuljet-

tajien tieto-, taito- ja ajokäyt-

täytymiselle opetusmuodosta

riippumatta.”

Mikko Mäntysaaren mu-

kaan ainoastaan liikenneopet-

taja osaa antaa oikeaa opetus-

ta. Näistä luvuista ja nuorten

onnettomuustilastoista ko. ra-

portissa voisi kuitenkin päätel-

lä, että myös autokoulut am-

mattitaitoisineopettajineensyyl-

listyvät omien väärien toimin-

tatapojensa ja asennevammo-

jensa siirtämiseen uusille kul-

jettajille.

Olen itse 12 v. sitten opetta-

nut ajo-opetusluvalla 18 v. poi-

kani. Saadakseni opetusluvan

minun piti käydä kirjallisissa

kokeissa, mikä sinänsä olikin

oikein, olihan minulla silloin

ollut ajokortti jo 18 vuotta.

Poikani ei ollut ennen ajo-

opetusta ajanut kuin polkupyö-

rää. Ajokilometrejä ja -tunteja

hän sai runsain mitoin verrat-

tuna autokouluun. Ajot suori-

tettiinvaihtelevissa tilanteissa ja

paikoissa, mm. Tampereen

keskustassa. Auton käsittelyä

(esim. ns. liukkaankelin) har-

joittelimme mm. Huittisissa

ajoharjoitteluradalla. Teoriaa

luettiin ja käytiin yhdessä läpi.

Poika suoritti teoria- ja ajo-

kokeensa kertaheitolla ja on 12

vuoden jälkeen edelleenkin

”nollatilastossa” kolareitta ja

sakoitta. Mietin nyt lähes 30

vuotta myös kolareitta ja sa-

koitta ajaneena, millaisia vää-

riä toimintatapoja ja asenteita

mahdoinkaan hänelle silloin

opettaa??

Koimmeajo-opetuksenmie-

lekkääksi ja antoisaksi ja us-

kallankin suositella sitä Mik-

ko Mäntysaaren kirjoitukses-

ta huolimatta.

Päivi Lindfors

Tässä toisenlainen näkemys

jamielipideopetusluvallaopet-

tamiseen. Rohkenen olla eri

mieltä liikenneopettajan ehkä

vähän turhankin jyrkistä mie-

lipiteistä, minulla kun on oma-

kohtaisia kokemuksia tästä

asiasta. Olen itse opettanut tyt-

täreni ajamaan noin 18 vuotta

sitten ja hän on hyvin selvin-

nyt tähän asti liikenteessä. Tu-

levaisuudestahan ei koskaan

tiedä mitään. Opetusluvasta

löytyy kyllä paljon hyviäkin

puolia, mutta ainahan on ole-

massa monenlaista opettajaa,

niin myös ammattilaisissa.

Meillä olisi ollut tuttavapiiris-

sä alan ammattilainen, mutta

hän ei voinut toimia opettaja-

na kun ei ollut perheenjäsen,

joten minä opetin.

Opetuslupa annettiin puo-

leksi vuodeksi Ihan koko puol-

ta vuotta emme käyttäneet,

mutta tähän aikaan mahtui

niin hyvää kuin huonoakin

säätä, pimeätä ja valoisaa.

Ajoimme Tampereella, ensin

laitakaupungilla ja hiljaiseen

aikaan. Siitä sitten taidot kart-

tuivat, ja tulimme keskemmäl-

le ja viimeiseksi ajoimme jo

ruuhkassa. Mahdoilisuuksia

olivalita tilanteet jaajoaikakun

se oli itse päätettävissä. Ope-

tuslupalaisella on toisekseen

huomattavasti mahdollisuuk-

sia ajoharjoitteluun kuin mitä

Liikenneopettaja Mäntysaarelle

olisi autokoulussa. Väite, että

opetuslupalaiset olisivat huo-

nompia kuskeja on minusta

tuulesta temmattu. Onko tehty

vertailevia tilastoja onnetto-

muuksista opetuslupalaisten ja

autokoulun käyneiden kesken?

- Olisi mielenkiintoista nähdä.

Mutta se, että kaikenlainen

kaahaus ja välinpitämättömyys

on liikenteessä lisääntynyt, pi-

tää paikkansa, mutta var-

maankaan kaikki kaaharit ei-

vät ole opetuslupalaisia. Tämä

siis vahvistaa sen, että asenne-

kasvatus ei onnistu autokou-

luissakaan. Vaikka kaikki päi-

välehdet ovat täynnä murheel-

lisia uutisia liikenteessä kuol-

leista ja loukkaantuneista, niin

kuitenkin aina joku kaahaa

järkyttävin seurauksin. Ikävin-

tä vielä on, että mukana kuo-

lee ja loukkaantuu aivan syyt-

tömiä. Syynä on paljolti tämä

nuorten kiivastempoinen elä-

mänrytmi, kaikessa pitää olla

sykettä ja virtaa, elämässä pi-

tää mennä lujaa!

Ei tarvitse kuin katsoa nuo-

rille suunnattuja mainoksia

TV:stä tai musiikkivideoita,

nehän ovat pelkkää vilkutusta

ja välkytystä, vauhtia ja vaa-

rallisia tilanteita. Sama toistuu

mm.videopeleissä.Kunkatsoo

nuorten rock- tai popkonsrtte-

ja, minkälaista reuhtomista ja

repimistä ovat musiikin esityk-

Yli-Mattilan jaHannun talois-

ta Karimäen torppaan ja sieltä

edelleen lähteneen suvun suku-

juhlaa vietetään sunnuntaina

26.6. Tyrvään kirkolla ja Hou-

hajärven Leirimajalla. Sukuun

kuuluvat Heinälahden, Harjun-

pään,Pärnän,Kulosen,Karimä-

en, Lähteenkorvan, Pakulan ja

set. Aivan kuin soittajat olisi-

vat sekopäisiä pellejä. Aina pi-

tää ”mennä lujaa”. Nyt ovat

vielä alkoholi ja huumeet se-

koittamassa päätä. Siinä on

katastrofin ainekset valmiina!

Tässä kiivaassa elämänryt-

missä ovat asenteet jo vahvasti

muodostuneet.Tämä lyhytaika

mikä autokoulussa ollaan, ei

riitä asenteiden muuttamiseen.

Yksinkertaisesti ei ole aikaa ja

resursseja ajo-opettajilla.

Eipäsilti,kyllänäkeeaikuis-

tenkin kaahaavan ja tekevän

vaarallisia ohituksia. Kyllä ai-

kuisten ajokäyttäytymisessä ja

asenteissa olisi pohtimisen ai-

hetta vähän laajemminkin.

Opetuslupaa hakeva joutuu

käymään teoriakokeessa luvan

saadakseen.Siinäsitäsitten jou-

tuu itsekin kertaamaan sääntöjä

kunniitäopettaaopetettavalleen,

mikäsekinonpelkästäänmyön-

teistä. Mielestäni toiseen huo-

mioon ottaminen liikenteessä

sujuu tai sitten ei, sillä ei ole

eroa, onko hän opetuslupalai-

nen vai autokoulun käynyt. Jo-

tenkertaanvielä,ettäeivoiniin

jyrkästi sanoa, kuten liikenne-

opettajaMäntysaari,että”ainoa

oikea henkilö opettamiseen on

liikenneopettaja”. Kyllä muita-

kin osaavia henkilöitä on, vaik-

kakaan kaikki eivät päädy lii-

kenneopettajiksi.

Kerttuli

Järventaustan sukuhaarat. Juh-

la alkaa jumalanpalveluksella

klo 10 ja kukkien laskulla san-

karihaudalla klo 11.30. Sen jäl-

keenotetaansukuvalokuva.Juh-

lapäivä jatkuuLeirimajalla, jos-

sa on katettuna satakuntalainen

pitopöytä. Kirkolta on kuljetus.

Juhlassanähdäänsukuhistorial-

linen "Kertomus vanhasta Tyr-

väästä" valkokankaalla ja kuul-

laansuvunvanhojenmuisteluk-

sia sekä päätetään mahdollisen

sukukirjan julkaisemisesta.

Pitopöytävaraukset mahdol-

lisimman pian Arja Myllynie-

melle, puh. 03/515 9195.

Alueviestillä

tavoitat taloudet

11 kunnan alueella

joka viikko!

Karimäestä lähteneillä sukujula

Sukuseura Ketola & Kome-

ro ry:n jäsenet kokoontuvat

sukujuhlaan ja -kokoukseen

Vammalaan Vehmaan tilalle

ensi lauantaina, 11. kesäkuu-

ta.

Tilaisuuden kohokohtia on

sukulipun vihkiminen.

Ketolat ja Komerot Vehmaalle

Lippu perustuu sukuvaaku-

naan, joka on merkitty touko-

kuussa Suomen Heraldisen

seuran rekisteriin.

Osallistujat vierailevat ilta-

päivällä Vehmaalta läheisellä

Komeron tilalla, sukuhistori-

an kannalta tärkeässä kohtees-

sa. Samoin nähdään power-

point-esityksenävalkokankaal-

ta yli puolitoistasataa suvun

vaiheita kuvaavaa valokuvaa.

Juhlille on ilmoittautunut

satakunta henkilöä.

Page 22 - Alueviesti_23_2005