Yleisön osasto
Laajakaista on tekniikkaan
ihastuneen yhteiskuntamme
yleisimmin käytetty teknolo-
ginen termi. Poliitikot ja kan-
sakunnat kilpailevat siitä kuka
tarjoaa leveintä kaistaa, kuitua
kotiin, langatonta laajakaistaa
ja satelliittiyhteyksiä; hotspot-
teja joka nurkalle. Minne vaan
ja kenelle vaan; siis laajakais-
taa kaikille.
Yhteiskuntaa voidaan kehit-
tää tarve- tai teknologiavetoi-
sesti. Jälkimmäinen tarkoittaa
sitä, että ensin keksitään tek-
nologia ja vasta sitten mieti-
tään, onko sille tarvetta. Tek-
nisen koulutuksen saaneet
viehtyvät helposti ajatukseen.
Elävässä elämässä teknologia
ja ihmisen tarpeet kulkevat
kuitenkin usein eri suuntiin.
Yhteiskunnat ja EU käyttä-
vät parhaillaan valtavia sum-
mia rahaa laajakaistapalvelu-
jen tuomiseen kaikkien ulot-
tuville. Raha menee kuitenkin
pääosin hukkaan, kokeilut
päättyvät tukien loputtua ja
suurista puheista innostuneet
Unohdettu kansa
tarvitsee kaistaa,
ei subventioita
haja-asutusalueiden asukkaat
pettyvät. Kun ei ole tarvetta
suurta siirtonopeutta vaativiin
palveluihin, ei ole tarvetta su-
pernopeisiin yhteyksiinkään.
Normaali ihminen on hiljal-
leen vasta oppimassa käyttä-
mään sähköpostia ja hakemaan
tietoa internetin helpoimmin
käytettäviltä sivuilta. Näiden
tarpeiden tyydyttämiseen riit-
tää hyvin alle megabitin yhte-
ys, joka voidaan rakentaa koko
maahan todella edullisesti uu-
den 450 MHz:n toimiluvan
avulla. Satojen megabittien
kaistaleveydelle, joka on toteu-
tettava kuidulla tai koaksiaali-
kaapelilla, ei ole vielä vuosiin
laajamittaista tarvetta. Kun se
tarve aikanaan syntyy, synty-
vät supernopeat verkotkin kau-
palliselta pohjalta.
Uudella 450 MHz:n toimi-
luvalla voidaan toteuttaa koko
Suomen alueen kattava IP-
verkko ilman yhteiskunnan tu-
kea. Mökin mummot ja saa-
riston asukkaat, kesämökkiläi-
set sekä maaseudulla ja met-
Lueskelin tuossaArto Sato-
sen juttua psykiatrisen hoidon
tilatarpeesta
Vammalassa.
Mielenterveyspotilaita hoide-
taan nyt Hyrkin sairaalassa,
mutta osastohoidon tarpeen
vähenemisen takia mainittu
laitos on tulossa vanhanaikai-
suutensa takia tiensä päähän.
Vastaavaa hoitoa voi saada
Nokian Pitkäniemestä, jos siel-
tä onnistuu hoitavan psykiat-
rin löytämään, laitosta kun on
vaivannut pitkään vaikea hen-
kilökuntapula.
Olen Satosen kanssa aivan
samaa mieltä, että käytännöl-
lisin ratkaisu psykiatriseen ti-
laongelmaan on rakentaa so-
veltuvaa tilaa Vammalan alue-
sairaalan yhteyteen. Kyseisel-
lä ratkaisulla saavutettaisiin
mielenterveyspotilaiden kan-
nalta merkittäviä etuja, hoito
toteutettaisiin yleisairaalan
yhteydessä ja paikalla olisi-
vat valmiina mm. päivystys-
palvelut ja muut sairaalan pe-
rustoiminnot.Yleissairaalapsy-
kiatrinen hoitoyksikkö olisi
potilaan ja hänen omaistensa
kannalta inhimillinen vaihto-
ehto, eikä varmasti samalla ta-
paa leimaava sijoituspaikka,
Vammalan aluesairaalan
yhteyteen tarvitaan
psykiatrinen hoitoyksikkö
kuten monet erilliset mielisai-
raalat ovat olleet.
Aluesairaalan lisärakennus-
tarpeelle on kuitenkin myös
muita perusteluja. Pirkanmaan
sairaanhoitopiiri on keskittänyt
toimintojaan Teiskontien var-
teenTampereelle. Samalle alu-
eelle on syntynyt myös tutki-
mustoiminnan tuomia työpaik-
koja ja teollisia toimitiloja.
Mielestäni tässä keskittämises-
sä ollaan tultu eräänlaiseen
käännekohtaan. Keskittynyt
rakentaminen saattaa merkitä
lisääntyviä riskejä nimen-
omaan tarttuvien tautien suh-
teen. Jo nyt Taysissa painitaan
MRSA- infektioiden kanssa,
lisätyillä koulutus-ja suojaus-
toimenpiteilla tilanne on saatu
jotenkuten aisoihin, mutta li-
sääntyviä infektioita on taas
havaittu synnytysosastoilla.
Taysissa työskentelee keski-
tetysti 6 500 terveydenhuollon
ammattilaista, ja olen usein
pohtinut, mitä tapahtuisi, jos
sairaalan ovesta yllättäen otet-
taisiin sisälle outoa tautia sai-
rastava ja viikon kuluttua sel-
viäisi, että henkilö sairastaisi
SARSia tai lintuinfluenssaa?
Lukuisat hoitohenkilökuntaan
Kaupunginvaltuutettu Mar-
joAnttoora väitti kirjoitukses-
saan Alueviestissä 9.6. 2005
minun tuovan esille eduskun-
nassa erilaisia arvoja kuin val-
tuustokeskusteluissa. Olisi
hyvä, jos Anttoora lukisi pitä-
mäni puheenvuorot ennen kuin
tuomitsisi. Kuten puheessani
eduskunnassa totesin, on eri
asia lopettaa kouluja siellä mis-
sä lasten määrä on alempi kuin
se on ollut kouluverkkoa ra-
kennettaessa, kuin siellä, jos-
sa lasten määrä on suurempi
kuin koskaan. Jälkimmäisessä
se johtaa suurempiin luokka-
kokoihin kaikissa kouluissa,
edellisessä siihen, että luokki-
en kokoa voidaan tasata koko
kaupunginalueella.Vammalas-
saoppilasmääräännähden laaja
Satonen vastaa
Marjo Anttooralle
alakouluverkko on vuosien
saatossa johtanut suurempiin
luokkakokoihin isoilla alakou-
luilla ja erityisesti Sylväällä.
Resursseja keskittämällä voi-
daan taata laadukkaat tilat ja
riittävän lähellä sijaitsevat kou-
lut perusopetukseen. Esimer-
kiksi Kallialan kylän molem-
milla puolilla tulee olemaan
peruskorjatut ja korkeatasoiset
koulut, jotka mahdollistavat
myös Kallialan kylän kehitty-
misen lapsiperheiden asuinalu-
eena.
Lasten määrä perusopetuk-
sessa ennustetaan Vammalas-
sa vähenevän kahdella sadalla
vuoteen 2010 mennessä eli
vuosittain koululaisten määrä
vähenee yhden luokan verran.
Sallimalla ja kannustamalla
Autoalanperustutkinnon,
ajoneuvosasentaja, ovat
suorittaneet Helander Heik-
ki Henrik Vammala, Joki-
ranta Petri Kalevi Vamma-
la, Nieminen Jani Kristian
Vammala,
Pajuranta Veikko Mikko
Ilari Vammala, Pihlajamä-
ki Jarmo Tapani Kiikoinen,
Riihimäki Jarmo Tapani
Äetsä, Sikanen Rami Mark-
ku Juhani Vammala, Visti-
lä Antti Ilmari Vammala ja
Ylikoski Veli Vihtori Vam-
mala.
Kone- ja metallialan pe-
rustutkinnon, koneistaja,
suorittaneet: Aholainen
Sauli Petteri Huittinen,
Heikkilä Paavo Oskari
Vammala, Honkala Jere
Ensio Kiikoinen, Kivelä
Matias Lauri Johannes
Vammala, Komu Sanna
Helena Kiikoinen, Kuuse-
la Juuso Henrik Vammala,
LehtimäkiJarnoKaleviKii-
koinen, Lehtimäki Ville
Jukka Valtteri Vammala,
Lepistö Jarkko Taisto Vam-
mala, Liikanen Joonas Sa-
muli Vammala,
Puistola Jouni Veli-Pek-
ka Kiikoinen, Pärssinen
Juha Asko Tapani Kiikoi-
nen jaSetälä Juha Antero
Lavia.
Kone- ja metallialan pe-
rustutkinnon, levyseppähit-
saaja, suorittaneet: Forss
JoniAntero JohannesVam-
mala, Järvensivu Tuomas
Tapio Vammala, Kankaan-
pää Juha Johannes Kiikoi-
nen, Lahdelma Niko-Petri
Antero Vammala, Mattsén
Ilkka Paul Henrik Vamma-
la, Nieminen Asser Aaron
Vammala, Paunuvuori Tee-
mu Johannes Mouhijärvi,
Pohjolainen Ville Juhani
Kiikoinen, Rautanen Sami
Uolevi Vammala, Salmi
Erno Tapani Huittinen,
Vihlman Mikko Pekka
Huittinen ja Voutilainen
Severi Veijo Verneri Vam-
mala.
Sähköalan perustutkin-
non, sähköasentaja, suorit-
taneet: Eno Heikki-Joonas
Mikael Vammala, Ketola
Niko Juha-Pekka Huittinen,
Kinnari Mikko Henrik Äet-
sä, Kodisoja Jani Tapio
Huittinen, Koivula Jani
PekkaVammala, Leivo Pet-
ri Markus Vammala,
Pietilä Lauri Ville Olavi
Vammala, Salli Kalle Emp-
pu Vammala, Soppa Petri
Esko Ensio Huittinen ja
Syren Markus Niko Juhani
Äetsä.
Rakennusalan perustut-
kinnon, talonrakentaja, suo-
rittaneet: Isomaa Jarkko
JuhaniHuittinen,KeroVille
HermanVihtori Äetsä, Kor-
honen Jere Jussi Mikael
Vammala,
Nieminen Riku Matias
Vammala, Ojala Toni Pet-
teri Huittinen, Pihlava Jar-
mo Antero Vammala, Ran-
tanen Mikko Tapani Huit-
tinen, Saarinen Aki Juha
Vammalan
ammattikoulusta
valmistuneet
Valmistuneita
Tapani Huittinen, Simppa
Kalle Juhani Äetsä, Suonie-
mi Joonas Miika Juhani
Äetsä jaVainio SeppoMatti
Antero Huittinen
Puualan perustutkinnon,
puuseppä, suorittaneet: Sir-
kiä Miska Hermanni Huit-
tinen, valmistui 3.3.2005.
Hiusalan perustutkinnon,
parturi-kampaaja, suoritta-
neet: Kaasalainen Miia
Maria Huittinen, Kariniemi
Jonna Maria Kokemäki,
Lehtiniemi Anu Mirjam
Nokia, Niemi Janita Sarita
Vammala, Pihlava Niina
Anu Elisa Äetsä, Pärssinen
Teija Susanna Äetsä, Ruo-
honen Henna Karoliina
Henriikka Tampere, Sala-
kari Laura Maria Huittinen,
TuominenKaisaMariaÄet-
sä, Turppa Katja Kristiina
Suodenniemi ja Viitanen
Elli Maria Huittinen.
Cateringalanperustutkin-
non, suurtalouskokki ja pal-
veluvastaava, suorittaneet:
Kaasalainen Mira Huitti-
nen, Kuusela Maija Kris-
tiina Vammala ja Lehtiö
Henna Katariina Punkalai-
dun. Mäenpää Suvi Henna
Maarit Huittinen valmistui
18.4.2005.
Hotelli- ja ravintola-alan
perustutkinnon, ravintola-
kokki, suorittaneet: Haila
TiinaMaritaVammala,Hai-
la Toni Tapio Vammala,
HeleniusNikoMikaelVam-
mala, Helisevä Mari Johan-
na Mouhijärvi, Innanmaa
Johanna Maaria Äetsä, Ja-
lonen Jonna Satu Maria
Äetsä, Kallio Jenni Johan-
na Äetsä, Moisiomäki Airi
Anneli Äetsä, Ranta Mari
Hannele Tampere ja Vahe-
koski Joonas Tapani Vam-
mala.
Elintarvikealan perustut-
kinnon, leipuri-kondiittori,
suorittaneet:Alakastari Soi-
le Maria Hämeenkyrö, Has-
si Milja Karoliina Kiikoi-
nen, Koskinen Eija Mari-
anne Punkalaidun, Lem-
piäinen Nina Katriina Uu-
sikaupunki,Vihervaara He-
lena Tuulikki Kokemäki,
Vilppala Eija Hannele Lai-
tila, Vuorela Suvi Anneli
Uusikaupunki ja Vuorio
Sarianna Susanna Vamma-
la.
Vaatetusalan perustutkin-
non, pukuompelija, suorit-
taneet: Ahokas Agapita
Vammala,HaviaSirpaHan-
nele Huittinen, Irri Jenni
Marianne Ylöjärvi ja Vill-
berg Pauliina Karoliina
Mouhijärvi.
Vammalan ammattikou-
lussa ammatillisena lisä-
koulutuksena ovat kivimie-
hen ammattitutkinnon suo-
rittaneet seuraavat opiske-
lijat: Hakkarainen Tero, Jy-
väskylä, HeinoTimo, Vam-
mala, Hirvonen Sirpa, Pirk-
kala, Isosävi Suvi-Maarit,
Suodenniemi, Naskali Mat-
ti, Lempäälä, Peltonen Jani,
Jyväskylä ja Rouvari Rit-
va, Lempäälä.
aktiiviseen omakoti-, rivitalo-
ja kerrostalorakentamiseen on
ennuste käännettävissä positii-
viseksi. Nykyinen kouluverk-
komme riittää enemmän kuin
hyvin palvelemaan isomman-
kin muuttajajoukon, ja ilomie-
lin olen perustamassa uusia
kouluja, jos nykyisten kapasi-
teetti ei riitä.
En tiedä, miten siellä asioi-
ta hoidetaan missä valtuutettu
Anttoora on aikaisemmin vai-
kuttanut. Täällä ei kuitenkaan
ole tapana päättää asioita sen
mielen mukaan, joka eniten
omassa asiassaan huutaa, vaan
siten, että resurssien puitteissa
tarjotaan kaikille koululaisille
mahdollisimman tasapuoliset
ja oikeudenmukaiset oppimis-
mahdollisuudet.
Arto Satonen
kunnanvaltuutettu
kansanedustaja (kok)
sissä työtään tekevät ö eli in-
ternet-palvelujen unohdettu
kansa - saavat käyttöönsä glo-
baalit internet-verkot. Myös
kaikki muut laajakaistaverkon
varaan rakentuvat turva- ym.
palvelut saadaan kertaheitolla
kaikkien ulottuville.
Yhteiskunnan - Suomen tai
EU:n - ei tarvitse subventoida
laajakaistaa. Riittävä ja koh-
tuuhintainen kaista jokaiselle
syntyy kaupallisinkin perus-
tein. Ainoana toimiluvan ha-
kijana Saunalahti Group Oyj
on julkisesti luvannut aloittaa
mobiilin laajakaistan rakenta-
misen haja-asutusalueille jo
tänä vuonna, rakentaa verkon
muutamassa vuodessa koko
maan kattavaksi sekä laskea
kuukausimaksun 20 euron ta-
solle.
Suomen valtion kannattaa
varoa tekemästä uusia soneroi-
ta. Laajakaistan subventoimi-
nen veisi meidät siihen suo-
hon. Tässä asiassa ei kannata
hakea oppia Ruotsista.
Pekka Vennamo
Kirjoittaja on entinen liiken-
neministeri ja Soneran pääjoh-
taja. Nykyisin hän toimii Sop-
rano Oyj:n, Sijoitus Oy:n ja
Aldata Solutions Oyj:n halli-
tuksen puheenjohtajana, Teles-
te Oyj:n hallituksen jäsenenä
sekä Saunalahti Group Oyj:n
hallituksen varapuheenjohtaja.
kuuluvat saattaisivat altistua ja
normaalin hoidon toteuttami-
nen sairaalassa olisi sen jäl-
keen vaikeaa.
Juuri tämä Taysin keskitty-
nyt sairaalarakenne vaatii vält-
tämättä varasuunnitelmia ja
korvaavia hyvinvarustettuja
sairaaloita taudeille altistumat-
tomien potilaiden hoitamisek-
si globaalien ja kotoistenkin
tarttuvien tautien aiheuttamis-
sa poikkeusoloissa. Tähän tar-
koitukseen sopivat erittäin
hyvin Vammalan aluesairaalan
yhteyteen rekennetut psykiat-
riset hoitotilat, joiden rakenta-
misessa on varauduttu tilojen
monikäyttöisyyteen. Normaa-
lioloissa tilat olisivat mielen-
terveyspotilaiden käytössä,
mutta epidemiaoloissa niitä
voitaisiin käyttää muidenkin
potilaiden hoitoon. Näin jopa
laajahko lisäsynnytysosasto
voitaisiin varustaaVammalaan
poikkeusoloissa, koska Vam-
malassa on muutoin asian vaa-
tima expertiisi jo paikalla.
Vammalan aluesairaalan yh-
teyteen tarvitaan psykiatrinen
yksikkö, ja jos sen tilaohjelma
on rakennettu monikäyttöisek-
si, se voi osaltaan toimia Tay-
sin varasairaalana varaudutta-
essa globaaleihin riskeihin.
Tapani Lähteenmäki
Mouhijärvi
Kipulääkkeiden aiheutta-
miin mahahaavoihin kuolee
vuosittain noin 300 suoma-
laista. Moni käyttää saman-
aikaisesti lääkärin määrää-
miä tulehduskipulääkkeitä ja
itsehoitolääkkeitä, jolloin
niiden haittavaikutukset ko-
rostuvat, kerrotaan Suomen
Apteekkariliitosta.
Suomalaiset ovat Pohjois-
maiden ahkerimpia kipulääk-
keiden käyttäjiä. Suurin käyt-
täjäryhmä on vanhukset, jotka
tarvitsevat lievitystä sairauk-
sien tuomiin kolotuksiin ja sär-
kyihin, mutta lähes jokainen
tarvitsee jossain elämänsä vai-
heessa kipu- tai kuumelääket-
tä. Jatkuvasti kipulääkkeitä
käyttäviä suomalaisia on noin
400 000.
Eniten itsehoitokipulääkkei-
tä käytetään päänsärkyyn,
flunssan oireisiin, selkäkipuun,
kuukautiskipuihin sekä ham-
massärkyyn, korvakipuun ja
muihin kipuihin.
Itsehoitokipulääkkeet kuten
parasetamoli, asetyylisalisyy-
lihappo, ibuprofeeni, deksi-
buprofeeni ja ketoprofeeni hel-
pottavat lievää ja keskivaike-
aa kipua sekä alentavat kuu-
metta.
Tulehduskipulääkkeiksi kut-
sutuilla asetyylisalisyylihapol-
la, ibuprofeenilla, deksibupro-
feenilla ja ketoprofeenilla on
lisäksi tulehdusta vähentävä
vaikutus, ja siksi ne soveltu-
vat esimerkiksi akuuttien ve-
nähdysten tai akuutin selkä-
kivun hoitoon.
Itsehoitokipulääkkeet on tar-
koitettu vain tilapäiseen, enin-
tään muutaman päivän yhtä-
jaksoiseen käyttöön. Jos kipu
jatkuu pidempään, on viisain-
ta käydä lääkärissä tai pyytää
neuvoja apteekista.
Vältä haitta- ja
yhteisvaikutukset
Kipulääkkeitä käytetään
Suomessa runsaasti, mutta nii-
den haittoja ei tunneta. Tämän
vuoden alussa tehdyssä kyse-
lyssä kävi ilmi, että valtaosa
kipupotilaista tunsi huonosti
särkylääkkeiden riskejä.
Suurin osa haitoista kohdis-
tuu ruoansulatuskanavaan. Tu-
lehduskipulääkkeet ohentavat
ruoansulatuskanavaasuojaavaa
limaa ja saattavat varsinkin pit-
käaikaisessa käytössä ja suu-
rina annoksina altistaa mahan
ja pohjukaissuolen haavaumil-
le. Kipulääkkeiden käyttäjillä
maha- tai pohjukaissuolihaa-
vat ovatkin melko yleisiä, ja
niidenaiheuttamiinkomplikaa-
tioihin kuolee vuosittain noin
300 suomalaista.
Haittavaikutukset korostu-
vat, jos käytetään sekä lääkä-
rin määräämiä tulehduskipu-
lääkkeitäettä itsehoitolääkkeitä
samanaikaisesti.Tällaisia käyt-
täjiä on Suomessa arviolta
30Ê000.
Kipulääkkeeksi suositellaan
entistä enemmän parasetamo-
lia, koska se ei ärsytä vatsaa.
Parasetamolinkäytössäsuoma-
laiset eroavat muista Pohjois-
maista. Emme ole oppineet
käyttämäänparasetamoliaehkä
siitä syystä, että sitä tarvitaan
usein kaksi tablettia (2 x 500
mg) kerrallaan, jotta kipu lie-
vittyisi tehokkaasti.
Nivelkipujen ja venähdys-
ten hoidossa voi käyttää vii-
lentäviä tai tulehduskipulääk-
keitä sisältäviä voiteita tai gee-
lejä, jolloin lääke ei vahingoi-
ta ruoansulatuskanavaa.
Kipulääkkeiden käytössä
piilee myös yhteisvaikutusten
vaaroja, joista on syytä olla
selvillä lääkettä valitessa.Ylei-
sin yhteisvaikutus on kahden
tulehduskipulääkkeen saman-
aikainen käyttö. Toisaalta esi-
merkiksi reumapotilaiden hoi-
dossa käytetään tulehduskipu-
lääkkeitä samanaikaisesti kor-
tisonihoidon kanssa, mikä li-
sää mahaverenvuotoriskin jopa
13-kertaiseksi.
Toinen esimerkki vaaralli-
sesta yhteisvaikutuksesta on
tiettyjen masennuslääkkeiden
(SSRI) ja tulehduskipulääkkei-
den yhteiskäyttö. Varfariini tai
litium yhdessä tulehduskipu-
lääkkeen kanssa käytettynä
ovat myös vakavia haittoja ai-
heuttavia yhdistelmiä. Yhteis-
vaikutukset ovat kuitenkin väl-
tettävissä oikean ja riittävän
tiedon avulla, mikä takaa lääk-
keiden turvallisen käytön.
Yleensä ohjeena on tulehdus-
kipulääkkeen vaihto paraseta-
moliin.
Kipulääke valitaan
oireen mukaan
Kipulääke ja sen annostelu
valitaan kivun laadun ja voi-
makkuuden perusteella. Kipu-
ja kuumelääkkeen valinnassa
on muistettava myös erityis-
ryhmät, kuten raskaana olevat
ja imettävät naiset, lapset, van-
hukset, astmaatikot, mahahaa-
vapotilaat ja herkkävatsaiset
henkilöt sekä muita lääkkeitä
käyttävät, joille kaikille suosi-
tellaan parasetamolia.
Lasten kivunhoidossa päte-
vät samat periaatteet kuin ai-
kuisilla, kunhan annosmäärät
lasketaan lapsen painon mu-
kaan. Lääke suositellaan an-
nettavaksi tablettina tai suun
kautta mikstuurana, koska sil-
loin lääke vaikuttaa huomat-
tavasti nopeammin kuin perä-
puikkoa käytettäessä.
Tulehduskipulääkkeitä on
saatavana myös geeleinä ja
voiteina. Kun kipeä kohta on
lähellä ihon pintaa, geelit ja
voiteet ovat tehokas tapa lie-
vittää kipua ja tulehdusta. Pai-
kallishoidon ideana on lääk-
keen suora imeytyminen ihon
läpi tulehtuneeseen kudokseen,
jolloin vältytään lääkkeen hait-
tavaikutuksilta ruoansulatus-
kanavaan. Myös viilentävillä
geeleillä on osoitettu teho ki-
vun lievittämisessä.
Lääkkeiden annostelussa on
muistettava, että eri valmistei-
den milligrammamäärät (mg)
eivät ole vertailukelpoisia, kos-
ka valmisteiden sisältämät vai-
kuttavat aineet ovat erilaisia.
Esimerkiksi parasetamolia on
otettava kaksi 500 mg:n tab-
lettia, jotta teho olisi sama kuin
400 mg:n ibuprofeenilla.
Alle 30 %
lukee ohjeet!
Lääkkeiden käyttöä käsitte-
levissä tutkimuksissa on käy-
nyt ilmi, että alle 30 prosenttia
asiakkaista lukee lääkepakka-
uksessa olevat käyttöohjeet.
Ongelmana on myös, että po-
tilaat saavat lääkemääräyksiä
eri lääkäreiltä, jolloin koko-
naiskuva kaikkien lääkkeiden
käytöstä saattaa hämärtyä.Ap-
teekissa tiedot kaikista käytös-
sä olevista lääkkeistä voidaan
koota, jolloin vältytään yhteis-
vaikutuksilta ja päällekkäisil-
tä lääkityksiltä.
Kivunhoidossa asiakkaan
on tärkeää löytää yhteistyössä
apteekin farmaseutin tai pro-
viisorin kanssa turvallinen hoi-
tomuoto.Asiakkaan kannattaa
kysyä ainakin: Mitä voisin
300 suomalaista
kuolee vuosittan
kipulääkkeisiin
käyttää kipuuni ja mitä minun
pitäisi tietää tästä lääkkeestä.
Apteekissa osataan auttaa
oireen arvioinnissa ja kertoa
mm. lääkkeen käyttötarkoituk-
sista ja mahdollisista haittavai-
kutuksista. Apteekista saa
myös tarkat käyttöohjeet oi-
keista annosmääristä ja siitä,
milloin lääke on paras ottaa.
Apteekissa osataan erottaa,
milloin tarvitaan tulehduskipu-
lääkettä ja milloin riittää ta-
vallinen kipulääke, sekä mil-
loin on syytä kääntyä lääkärin
puoleen.
1...,14,15,16,17,18,19,20,21,22,23 25,26,27,28,29,30,31,32