Torstai kesäkuun 16. 2005
17
UOLEVI NIITTYMÄKI Ky
Hopunkatu 22 VAMMALA, puh. (03) 514 2225 Av. ma-pe 7.00-18.00, la 9.00-14.00
RAKENTAJAN-HALLI
RAUTANET
®
TARJOUKSET VOIMASSA NIIN KAUAN KUIN TARJOUSERIÄ RIITTÄÄ
Juhannuksen valmisteluun
5
,90
/ltk
9 m tanko
Lipputanko
joka pihaan
TOIMI HETI, EHDIT VIELÄ
JUHANNUKSEN
LIPUTUSJUHLAAN
Kesämökkipaneelit
•kuusi 14x95
STV ja STP
Tuuletin
Breeze
1312
- 30 cm
- 3-nopeuksinen
- oksiloiva
14
,60
Puuöljy
- paine-
kyllästetylle
ja useille
kovapuille
Parillagrilli
• 2 valurautapoltinta
• teho n. 10 kW
• Varustettu
sivukeittimellä
• Helppo kasata
275
,-
Kalusteet pihaan
tai parvekkeelle
179
,-
Pöytä
lasikannella
- 62 cm
Tuoli
29
,-
15
,-
Biolan pika-
kompostori
220
- keittiö ja talousjätteen
kompostointiin
395
,-
7
,90
Komposti- ja
huusikuivike
40 l säkki
Pata 80 l
- harmaa-
maalattu
- säätöjaloilla
249
,-
Puukiuas
Mirva
- lämmitysteho
8-18 m3
125
,-
Kiuaskivet
20 kg
- ulkokalusteet
- laiturit
- pihalaatat
- aidat ym.
4
,90
/l
0
,70
0
,55
0
,45
/m
/m
/m
•kuusi
14x120 STV
•mänty
20x170 STV
Fax 03-514 3122
• e-mail:
Huittisissa sijaitseva Sata-
kunnan ammattikorkea-
koulun toimipiste (”Liiketa-
lous ja tietojenkäsittely Huit-
tinen”) vietti valmistujaisjuh-
laa perjantaina 10. kesäkuu-
ta. Näitä tapahtumia pide-
tään nykyään SAMK:n pää-
töksen mukaisesti kaikilla
toimintapaikoilla jo viisi ker-
taa vuodessa.
Huittisista on nyt valmistu-
nut 614 tradenomia, kertoi toi-
mipisteen johtaja Pirjo Heila-
la. Ensimmäiset opiskelijat
valmistuivat SAMK:sta vuon-
na 1995, eli 10 vuotta sitten.
Koko SAMKista on tuona
kymmenen vuoden aikana val-
mistunut 7268 opiskelijaa (tra-
denomien lisäksi amk-insinöö-
rejä, merikapteeneita, terveys-
alan työntekijöitä, matkailu- ja
taidealan henkilöitä, näitä kaik-
kia eri toimipisteistä). SAMK
aloitti toimintansa yhtenä en-
simmäisistä Suomessa, silloin
väliaikaisena vuonna 1992.
SAMK on iso ja menestyvä
koulutuspaikka valtakunnalli-
sesti.
Tradenomeilta puuttuu
vieläkin tunnettuutta
Pirjo Heilala totesi puhees-
saan,ettäammattikorkeakoulu-
järjestelmä on suomalaisessa
yhteiskunnassa löytänyt paik-
kansa. Silti näyttää siltä, että
Nyt jo 614 tradenomia Huittisista!
Hannu Korpi
sai Informon
Kultaisen ruusun
työnantajat huomaavat ja löy-
tävät osaavan tradenomin hi-
taasti, koska eivät vieläkään
tunne tutkintoa ja titteliä. Hei-
lala puhui myös osaamisstra-
tegiasta, yritysyhteistyöstä,
aluekehityksestä, kehittämis-
toiminnasta ja muista tärkeis-
tä aiheista.
SAMK saanee jälleen laa-
tuyksikköpalkinnon, Heilala
ennusti. Korkeakoulujen arvi-
ointineuvosto on tehnyt asias-
ta esityksen opetusministeriöl-
le. Päätös tehdään alkukesäs-
tä. Palkinnon saaja olisi Yri-
tyskiihdyttämö O’Sata Enter-
prise Accelerator. Yrityskiih-
dyttämö pyrkii toiminnallaan
ohjaamaan opiskelijoita peh-
meästiyrityksenperustamiseen
jo opiskeluaikana. Tämä toi-
minta on huipputasoa Suomes-
sa. Tämän toiminnan ”mento-
ri” eli ohjaaja Huittisten yksi-
kössä on lehtori Heidi Varpe-
laide. Toimintaa on johtanut
Porissa Kari Laine.
Kultainen ruusu
Tradenomiksi valmistunut
Hannu Korpi sai juhlassa kou-
lutusviestintätoimisto Infor-
mon toisen Kultaisen ruusun,
jonka hänelle luovuttivat leh-
tori Olli Järvikoski ja Infor-
mon hallituksen puheenjohta-
ja Sanna Pietilä.
Hannu Korpi on toiminut
ansiokkaastiInformonhallituk-
sessa ja audiovisuaalisen vies-
tinnän assistenttina. Hänen eri-
tyinen toiminnan tuntemuksen-
sa audiovisuaalisessa viestin-
nässä ovat sen digitaaliset so-
vellukset: elävän kuvan digi-
taalinen editointi ja koko tek-
nisen systeemin hallinta mo-
dernista aiempaan analogiseen
järjestelmään.
Informon Kultaisen ruusun
saaminen on harvinaista, kos-
ka sen saa vain huomattavista
ansioista neljän kriteerin pe-
rusteella. Tämä tunnustuspal-
kinto perustettiin viime syk-
synä Informon täyttäessä viisi
vuotta. Ensimmäisen ruusun
sai silloin tradenomi Susanna
Nummela. Palkinnon saa opis-
kelija valmistuessaan traden-
omiksi. Palkinnon keskeinen
kriteeri on tradenomiopiske-
lun tunnettuuden edistäminen
ja muu toiminta viestinnässä,
jossa työskennellään Informon,
Tradenomiksi valmistunut Hannu Korpi sai juhlassa koulu-
tusviestintätoimisto Informon toisen Kultaisen ruusun, jonka
hänelle luovuttivat lehtori Olli Järvikoski ja Informon hal-
lituksen puheenjohtaja Sanna Pietilä.
Huittisten yksikön ja koko
SAMKin hyväksi.
Hannu Korven toiminta pai-
nottui ihan viime viikoilla en-
nen hänen valmistumistaan
juuri tähän työhön: toimintaan
hänen opiskeluyksikkönsä hy-
väksi. Hän oli keskeinen hen-
kilö krakkailevan editointiko-
neen kuntoon saattamisessa.
”Jos tämä kriteeri ei riitä Kul-
taiseen ruusuun, niin ihme on”,
huudahti Järvikoski onnittelu-
puheensa lopuksi.
Juhlassa esiintyi myös tra-
denomiopiskelija HanneleVäl-
läri, joka lauloi kauniisti Paul
Simonin sävellyksen ”Song for
the asking”. Taina Huhtinen
säesti pianolla.Toinen musiik-
kiesitys oli Rauman toimipis-
teestä vierailevan opettajan
Petteri Teppolan laulama
”Home sweet home”. Huittis-
ten yksikön opettajat Taina
Huhtinen ja Pekka Kuisma
säestivät pianolla ja kitaralla.
Uusi laitos herättää henkiin
250 vuoden takaisen Huittisen
Vammalan
avain löytyi
Careniuksen opinnäytteen suomenkielisen laitoksen kansi
on kopio alkuperäisestä. Kirjan on kustantanut tamperelai-
nen Pilot-kustannus yhdessä kotiseutuyhdistyksen kanssa.
Kirjan toimittaja Simo Keski-Vakkuri, kotiseutuneuvos Keijo Jaakola ja Huittisten Kotiseu-
tuyhdistyksen puheenjohtaja Aarne Helminen.
Huittisten Kotiseutuyhdis-
tys julkisti tiistaina mainion
ajankuvauksen 1700-luvulta.
Se on talous-luonnontieteel-
linen Kuvaus Huittisten pi-
täjästä, joka on Ephraim Ca-
reniuksen akateeminen opin-
näyte, joka hyväksyttiin Tu-
run akatemiassa 26. touko-
kuuta 1759.Alun perin ruot-
sinkielisen opinnäytteen vaa-
tivan käännöstyön on teh-
nyt kirjan toimittaja, filoso-
fian maisteri Simo Keski-Vak-
kuri puolisonsa Irman avus-
tuksella.
Carenius, joka oli Huittis-
ten kappalaisen poika, ei ollut
talous- eikä luonnontieteilijä,
vaan hänestä tuli pappi, joka
myöhemmin oli elämänsä il-
taan Loimaan seurakunnan
kirkkoherra.
Simo Keski-Vakkuri kertoo,
että kirja sisältää tarkkojen
kuvausten lisäksi virheellisiä
väitteitä ja Careniuksen omia
oivalluksia, jotka nykyajan lu-
kijaa saattavat hymyilyttää. -
Yhtä kaikki, hän sanoo, esitys
on mainio kuvaus Suur-Huit-
tisista. - Ja toisekseen, - mitä
ajatellaan 250 vuoden kulut-
tua nykypäivän pro gradu -töis-
tä, kysyy toimittaja. - Joka ta-
pauksessa Carenius on tehnyt
huolellista työtä, kun otetaan
huomioon että hän oli silloin
vasta noin 20-vuotias.
Kirjassa on lueteltu niin
Huittisten hyviä kuin huonoja
puolia. Huonoihin kuului ai-
nakin Careniuksen mielestä
yltäkylläiset pidot ja viinan
käyttö tai renkien käyttämät
pitkävartiset saappaat, joissa
ilmeni nahan tuhlaus.
Muutenkin kuvaa Carenius
renkejä. Työajat, palkat, vaa-
tetus ym. on kuvattu seikka-
peräisesti.
Sairaudet, nälänhätien seu-
raukset, petoeläinvahingot,
nämä muun muassa ovat asi-
oita, joita Carenius kuvaa.
Luonnosta kertoessaan hän
kuvaa myös Huittisten kolmea
järveä. Nyt Huittisissa ei ole
yhtään järveä, sillä kaksi jäi
myöhemmin
rajanvedossa
Kauvatsan puolelle ja yksi hä-
visi tai kuivattiin viime vuosi-
sadalla.
Kirjan käännöstyö on ollut
tavattoman vaikeata, sillä al-
kuperäinen kirja, se yksi ja ai-
noa kappale, on painettu frak-
tuuralla ruotsinkielisiltä osin ja
antikvalla latinankielisin osin.
Kielet ovat muuttuneet ja kään-
täjä on tarvinnut suurennusla-
sia tekstin vivahteita erotellak-
seen.
Alkuperäisen kirjan pelasti
kotikonnuille kotiseutuneuvos
Keijo Jaakola. - Olin 25 vuot-
ta sitten Helsingissä Pohjois-
maisessa antikvaarisessa kir-
jakaupassa ja tulin kysyneeksi
onko heillä Careniuksen ku-
vausta. - Kyllä on, mutta se on
minulla kotona, sanoi kauppi-
as ja kertoi hinnaksi 2 000 sil-
loista markkaa, muistelee Jaa-
kola.
- Pidin hintaa liian kalliina,
mutta palattuani kotiin ja asi-
aa yön yli mietittyäni soitin
seuraavana päivä liikkeeseen
ja pyysin heitä toimittamaan
kirjan minulle.
Jaakola ei pidä kirjaa kaup-
piaan tavoin kotona. Hän on
lahjoittanut sen Huittisten ko-
tiseutumuseolle.
Huittislaiset ja muut kirjas-
ta kiinnostuneet voivat ostaa
suomennosta ainakin Huittis-
ten Kirjakaupasta.
Erkki Petman
Vammalan kaupungin arkis-
ton kätköistä on löytynyt n.
30 cm:n mittainen avain,
jonka hankittujen selvitysten
perusteella on kaupungiksi-
tuloon liittyen 1964-65 luo-
vuttanut kaupungille silloi-
nen Tyrvään käsi- ja pien-
teollisuusyhdistys. Kaupun-
ginvaltuuston puheenjohta-
ja Jari Andersson (kuvassa)
sai "kaupungin avaimen" tiis-
taina haltuunsa. Jatkossa on
tarkoitus, että avain kiertää
ja annetaan aina seuraaval-
le valtuuston puheenjohta-
jalle.
1...,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16 18,19,20,21,22,23,24,25,26,27,...32