Page 8 - Alueviesti_26

Torstai kesäkuun 30. 2005

8

Työvoiman kysyntä kas-

voi Pirkanmaalla touko-

kuussa edellisen vuoden

vastaavaan ajankohtaan

verrattuna, josta työttömi-

en määrä laski 10,2 %.

Tämä johtui osittain nuor-

ten työttömyyden selväl-

lä vähenemisellä vuoden

takaisesta tilanteesta. Pit-

käaikaistyöttömien määrä

laski hiukan toukokuussa

huhtikuuhun verrattuna,

samoin edellisvuoden vas-

taavasta ajankohdasta.

Pirkanmaan alhaisin työt-

tömyysaste (6,5 %) oli Päl-

käneellä.Alle 8 %:n työttö-

myysaste saavutettiin myös

Kangasalalla, Kuhmalahdel-

la, Luopioisissa, Punkalai-

tumella ja Suodenniemellä.

Lounais-Pirkanmaan muis-

ta kunnista Mouhijärvi pää-

si alle kymmenen prosentin

(9,1), samoin Vammala

(9,3). Äetsän työttömyysas-

te oli toukokuun lopussa

11,6 prosenttia ja koko seu-

tukunna keskimääräinen 9,5

prosenttia.

Heikoin työttömyystilan-

ne Pirkanmaalla oli Längel-

mäellä (13,4 %). Seutukun-

nista paras työllisyystilanne

oli Kaakkois-Pirkanmaan

seutukunnassa (7,0 %). Hei-

koin tilanne seutukunnista

oli Etelä-Pirkanmaan seutu-

kunnassa (12,1 %).

Vammalan työttömyysas-

te oli Pirkanmaan työvoima-

toimistoissa oli toukokuun

2 011 avointa työpaikkaa.

Vähennystä oli 28,9 % huh-

tikuuhun 2005 verrattuna ja

kasvua 26,1 % edellisen

Pirkanmaan työllisyystilanne

parani edelleen toukokuussa

Satakunnan työvoima-

ja elinkeinokeskuksen alu-

eella oli työnvälitystilas-

ton mukaan toukokuun

lopussa työttömiä työnha-

kijoita vajaa 13 400, mikä

on lähes 600 henkeä vä-

hemmän kuin kuukausi sit-

ten. Lomautettujen määrä

vähentyi kuukauden aikana

lähes parilla sadalla ollen

vajaa 600 henkeä.Työttömi-

en osuus työvoimasta oli

11,5 %. Miehiä työttömistä

työnhakijoista oli runsas 6

300 ja naisia 7 000.

Satakunnassa työttömien

määrä laski vuoden takaises-

ta lähes jokaisen kunnan alu-

eella. Korkeimmat kunnit-

taiset työttömyysasteet oli-

vat Pomarkussa (14,9 %),

Porissa (14,3 %) ja Kodis-

joella (14,3 %) sekä Kiikoi-

sissa (14,0 %). Alle kym-

menen prosentin työttö-

myysaste oli yhdeksän kun-

nan alueella: Köyliössä (5,5

%), Säkylässä (5,7 %), Eu-

rassa (6,9 %), Vampulassa

(8,0 %), Honkajoella (9,1

%), Huittisissa (9,2 %), Ko-

kemäellä (9,4 %), Lapissa

(9,5 %) ja Eurajoella (9,9

%).

Työttömien työnhakijoi-

den määrä laski vuoden ta-

kaisesta Satakunnassa jokai-

sen työvoimatoimiston alu-

eella. Myös kuukauden ai-

kana vähennystä tapahtui

kaikkialla.

Korkeimmat

työttömyysasteet olivat Po-

rin (13,7 %) sekä Kankaan-

pään (12,4 %) työvoimatoi-

mistojen alueilla.Alhaisim-

mat työttömyysasteet olivat

Työttömyysaste laskenut

muuta maata nopeammin

edelleen Euran (6,3 %) ja Huit-

tisten (9,3 %) työvoimatoimis-

tojen alueilla.

TyöttömienmääräväheniSa-

takunnassa yli 2 000 hengellä

viime vuoden toukokuuhun

verrattuna. Lomautettuja oli

lähes 300 vähemmän kuin vuo-

si sitten.Työttömien määrä ale-

ni vuoden takaisesta yli 13 %,

kun koko maassa vähennys oli

runsaat 8 %.

Satakunnan alueen työvoi-

matoimistoihin ilmoittautui

toukokuun aikana runsaat 1

400 uutta työnhakijaa ja työn-

haun päättäneitä oli 2 200.

Yleisille työmarkkinoille työl-

listyi 2 400 henkeä, mikä on

hieman enemmän kuin kuu-

kausi sitten.

Satakunnan alueen työvoi-

matoimistoissa oli toukokuun

aikanaavoinnavajaa3000 työ-

paikkaa, mikä on yli 1 800

paikkaa vähemmän kuin kuu-

kausi sitten mutta 400 enem-

män kuin vuosi sitten. Vuoden

takaisesta avoimet paikat li-

sääntyivät lähes kaikilla aloil-

la. Selvästi suurinta lisäys oli

rakennustyössä. Uusia avoimia

Arton

Sihti

Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksen ja budjet-

tierimielisyyksiin päättyneen huippukokouksen jälkeen

on enemmän kuin todennäköistä, että perustuslaki ei

tule esitetyssä muodossaan hyväksytyksi. Koko Euroo-

pan Unionin kannalta perustuslain kaatumisen suu-

rin ongelma on, että uudistukset, joilla olisi tehostettu

Unionin päätöksentekoa jäänevät toteutumatta.

Suomen kannalta suurin ongelma on se, että perus-

tuslain mukana kaatuu myös turvatakuulauseke, joka

velvoitti kaikki Euroopan Unionin jäsenmaat sitoutu-

maan toisen Euroopan Unionin jäsenmaan puolusta-

miseen, jos jokin jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyk-

sen tai terrori-iskun kohteeksi. On itsestään selvää,

että tämä turvalauseke on tärkeä niille maille, jolla on

lähialueillaan isoja Euroopan Unioniin kuulumatto-

mia valtioita.

Tällä hetkellä Suomea ei uhkaa kukaan, eikä mikään.

Venäjän kehitys on ollut viime vuosina taloudellisesti

positiivista erityisesti korkean öljyn hinnan vuoksi. Va-

litettavasti demokraattinen kehitys Putinin toisella kau-

della ei ole ollut yhtä myönteistä. Toivoa sopii, että

Venäjän demokraattinen kehitys ei vaarannu, koska

sillä on suora vaikutus omaan turvallisuusympäris-

töömme.

Entisen Neuvostoliiton osavaltioissa on vasta aivan

viime aikoina käyty ja jatkuvasti käydään taisteluja

demokratian puolustajien ja sosialismin ajalta valtan-

sa perineiden välillä. Demokratia on mennyt eteenpäin

ainakin Ukrainassa ja Georgiassa. Monilla alueilla ol-

laan kuitenkin vasta matkalla tai aivan matkan alussa.

Lähialueillamme seuraavat vuodet ovat siten vaikeasti

ennustettavia ja se tekee väistämättä turvallisuusym-

päristöstämme epävarman.

Jos Euroopan Unionin puolustustyhteistyö kaatuu

perustuslain mukana on Suomen väistämättä harkit-

tava uudelleen suhdettaan Natoon. Jos Euroopan Unioni

ei kykene uskottavaan puolustusyhteistyöhön Nato jää

ainoaksi vaihtoehdoksi. On silti väärin kuvitella, että

voisimme olla ensisijaisesti ulkoisen avun varassa. Jat-

kossakin Suomen puolustuksen perustuu vahvaan it-

senäiseen armeijaan, jonka pohjana on yleinen asevel-

vollisuus.

Yhtenevässä maailmassa on kuitenkin mahdoton toi-

mia ilman kumppaneita ja siksi Suomenkin on valitta-

va seuransa, eikä se ole ristiriidassa erityissuhteeseem-

me Venäjään. Suomen on kaikin tavoin pyrittävä edis-

tämään lähialueidemme taloudellista ja poliittista ke-

hitystä, mutta silti on viisasta turvata selustansa.

Arto Satonen

Turvatakuulausekkeen

kaatuminen ongelmallista

työpaikkoja ilmoitettiin työ-

voimatoimistoihin touko-

kuun aikana vajaa 1 300 ja

täytettiin runsas 1 700 työ-

paikkaa.

Alle 25-vuotiaita työttö-

miä työnhakijoita oli touko-

kuun lopussa runsas 1 500,

mikä on muutama kymme-

nen enemmän kuin kuukau-

si sitten mutta lähes 500 vä-

hemmän kuin vuosi sitten.

Alle 25-vuotiaiden osuus

työttömistä työnhakijoista

oli 11,9 %. Yli 50-vuotiaita

työttömiä työnhakijoita oli

toukokuun lopussa 5 600,

mikä on yli 200 vähemmän

kuin kuukausi sitten.

Yhtäjaksoisestiylivuoden

työttömänä olleita oli vajaa

4 000, mikä on yli sata vä-

hemmän kuin kuukausi sit-

ten. Vuosi sitten pitkäaikais-

työttömiä oli suunnilleen

saman verran kuin nyt.

Ammattiryhmittäin tar-

kasteltuna (ilman lomautet-

tuja) työttömien työnhakijoi-

den määrä vähentyi kuukau-

den aikana lähes kaikissa

ammattiryhmissä, vain ter-

veydenhuollossa ja sosiaa-

lialalla sekä teknisessä työs-

sä oli pientä lisäystä. Vuo-

den takaiseen tilanteeseen

verrattuna työttömien työn-

hakijoiden määrä vähentyi

kaikilla aloilla. Suurimmat

vähennykset olivat palve-

luissa ja teollisuudessa.

vuoden vastaavasta ajankoh-

dasta. Uusia työpaikkoja ilmoi-

tettiin 3 021 kpl, joka kausi-

luonteisestikuvaa lisääntynyttä

työvoiman kysyntää. Touko-

kuussa täyttyi 3 580 työpaik-

kaa, joista työvoimatoimiston

hakijalla 1 477 eli 41,3 %. Al-

kuvuoden viiden ensimmäisen

kuukauden aikana oli 26,8 %

enemmän avoimia työpaikko-

ja kuin edellisen vuoden vas-

taavana ajankohtana. Avoimi-

en työpaikkojen suurin kasvu

oli edellisen vuoden vastaa-

vaan ajankohtaan verrattuna

palvelutyössä (53,6 %). Suu-

rin lasku toukokuussa 2005

verrattuna toukokuuhun 2004

oli puolestaan kaupallisessa

työssä, jossa avoimia työpaik-

koja oli 10,1 % vähemmän.

Pirkanmaan työvoimatoi-

mistoissa oli toukokuun lopus-

sa 24 674 työtöntä työnhaki-

jaa. Vähennystä edellisen vuo-

den vastaavaan ajankohtaan oli

2 806 henkeä (10,2 %). Huhti-

kuusta 2005 työttömien mää-

rä laski 268 henkilöllä (1,1 %).

Työttömyysaste oli Pirkan-

maalla 10,5 % ja koko maassa

9,8 %. Vastaavat luvut vuosi

sitten olivat Pirkanmaan 11,9

% ja koko maan osalta 10,6

%.

Nuorten ja

pitkäaikaistyöttömien

määrä laski

Työttömienmäärätovatvuo-

denaikanavähentyneetkaikilla

päätoimialoilla. Suhteellisesti

eniten työttömyys väheni vuo-

den takaiseen lukuun verrat-

tuna terveydenhuolto, sosiaa-

lialantyössä (19,5 %), pal-

velutyössä (10,7 %) ja teol-

lisessa työssä (8,4 %).

Naisten työttömyys oli

noussut huhtikuusta (2,4 %).

Lukumääräisesti lisäystä oli

290 henkilöä. Työttömiä

miehiä oli toukokuussa 2005

12 348 henkilöä ja heidän

lukumääränsä väheni verrat-

tuna huhtikuuhun 2005 558

henkilöä eli 4,3 %. Vastaa-

vasti vuoden aikana naisten

työttömyys oli vähentynyt

12,0 % eli 1 675 henkilöä.

Miehiäoli toukokuussa2005

työttömänä 1 131 henkilöä

(8,4 %) vähemmän kuin

edellisvuoden vastaavana ai-

kana.

Nuorten työttömyys laski

huhtikuusta 2005 2,4 % ja

alle 25-vuotiaita työttömiä

oli toukokuun 2005 lopussa

2472 henkilöä. Vuoden ta-

kaiseen tilanteeseen verrat-

tuna toukokuussa 2005 nuo-

ria oli työttömänä peräti 1

357 henkilöä (35,4 %) vä-

hemmän.Alle 20-vuotiaiden

tilanne oli erinomainen; tou-

kokuussa 2005 oli työttömä-

nä 389 henkilöä. Laskua

edellisvuoden vastaavaan

ajankohtaan oli peräti 698

henkilöä (64,2 %).

Pitkäaikaistyöttömien

määrä laski toukokuussa

2005, jolloin heitä oli 1,1 %

vähemmän kuin huhtikuus-

sa 2005 ja vuoden takaiseen

tilanteeseen verrattuna pit-

käaikaistyöttömiä oli 2,3 %

vähemmän. Pirkanmaalla oli

toukokuun lopussa yli vuo-

den työttömänä olleita 7 243

henkilöä.

Satakunta:

Varomaton uimahyppy

tai sukeltaminen voi joh-

taa liikuntakyvyn mene-

tykseen InvalidiliitonTie-

dä miten hyppäät -kam-

panja alkaa. Sen tarkoi-

tuksena on kertoa seura-

uksista, joita väärin teh-

ty uimahyppy tai sukel-

taminen voi uimarille ai-

heuttaa.

Varoituksen

sanoista

huolimatta joka kesä 3-4 ui-

mahyppääjää menettää lii-

kuntakykynsä loppuelä-

mäksi. Yksikin tällainen

onnettomuus on liikaa. Sel-

käydinvaurio on laaja-alai-

nen kehon toimintaa kos-

keva vamma, joka muuttaa

yksilön elämän pysyvästi.

Fyysisten muutosten lisäk-

si vauriolla on psyykkisiä

ja sosiaalisia vaikutuksia

vammautuneen henkilön

elämään. Lisäksi ammatil-

linen elämäntilanne usein

muuttuu.

Vaikeitten onnettomuuk-

sien lisäksi varomattomat

uimahypyt ja sukeltamiset

aiheuttavat joka kesä mui-

Tiedä mihin hyppäät!

ta pienempiä vaurioita ku-

ten murtumia, venähdyksiä

ja mustelmia.

Riskiryhmänä

nuoret miehet

Invalidiliiton Käpylän

kuntoutuskeskuksessa on

viimeisten 30 vuoden aika-

na kuntoutettu yli sata su-

kellusonnettomuudessa sel-

käydinvamman saanutta

henkilöä. Yhtä poikkeusta

lukuun ottamatta kaikki

ovat olleet miehiä, joiden

keski-ikä on ollut alle 30

vuotta. Invalidiliitto halu-

aa varoittaa juuri tätä koh-

deryhmää. Erityisen vaaral-

linen on tapa sukeltaa tai

hypätä pää edellä.

Kaksi kolmasosaa sukel-

lusonnettomuuksista sattuu

tutussarannassa.Jokakeväi-

nen oman mökkirannan tar-

kastus on siis tarpeen.

Tiedä miten hyppäät -

kampanja jatkuu koko ke-

sän. Kampanjan tueksi

myydään värikästä julistet-

ta, jota voi myös tilata suo-

raan Invalidiliitosta.

Pirkanmaan ympäristö-

keskus selvittää tänä ke-

sänä neljän kansallisesti

arvokkaan lintujärven

nykytilaa Pirkanmaalla.

Yksi niistä on Ekojärvi

Vammalassa. Työ liittyy

EU:n Luonnon Life -rahas-

ton

osarahoittamaan

hankkeeseen "Pirkan-

maan arvokkaiden lintu-

vesien kunnostus ja hoi-

to". Hanke on nelivuoti-

nen ja päättyy marras-

kuussa 2008.

HankealueitaovatAlhon-

lahden alue (58 ha) Viljak-

kalassa, Ekojärvi (252 ha)

Vammalassa, Kukkolanjär-

vi (47 ha) Pälkäneellä ja

Sarkkilanjärvi (54 ha) Hä-

meenkyrössä. Alueet kuu-

luvat Natura 2000 -verkos-

toon.Alueille laaditaan yh-

teistyössä maanomistajien

ja muiden käyttäjätahojen

kanssa hoito- ja käyttösuun-

nitelmat, joiden mukaan

alueita hoidetaan ja kunnos-

tetaan hankkeen aikana.

Hankealueilla tänä kesänä

tehtävät luontoselvitykset

toimivat perustana hoidol-

le ja kunnostukselle. Mah-

dollisia hoitotoimia alueil-

la ovat pienpetojen pyynti,

vesialueiden kunnostus ja

rantapensaikkojen raivaus.

Lintujärvien nykytilan

selvitys aloitettiin kaikilla

hankealueilla jo keväällä.

Järvistä otettiin ensimmäi-

set vesinäytteet maalis-huh-

tikuussa. Veden laatua seu-

Pirkanmaan lintujärvien

tilaa selvitetään EU:n

Life -rahoituksella

Ekojärvikin mukana

rataan eri vuodenaikoina.

Liito-oravan pesimä- ja le-

vähdyspaikkojakartoitettiin

Ekojärven lehdoissa huhti-

toukokuussa. Myös viita-

sammakoiden kutupaikko-

jen selvitys hankealueilla

aloitettiin keväällä. Kesän

ja syksyn aikana kartoite-

taan mm. kasvillisuutta ja

luontotyyppejä sekä kon-

sulttityönä alueiden linnus-

toa ja vesihyönteisiä.

Luontodirektiivin luon-

totyyppien esiintymispaikat

selvitetään kesän aikana.

Alueilla tavattavia luonto-

tyyppejä ovat mm. vaihet-

tumis- ja rantasuot, humus-

pitoiset lammet ja järvet

sekä boreaaliset lehdot.

Myös luontotyyppien hoi-

totarpeet arvioidaan kartoi-

tusten yhteydessä.

Lintujärvien linnustosta

selvitetään kevät- ja syys-

muuton aikana alueilla le-

vähtäviä lintulajeja ja nii-

den määriä, pesimälinnus-

toa sekä poikuemääriä. Lin-

nustoselvitykset tekee Pir-

kanmaan lintutieteellinen

yhdistys ry.

Lintujärvien hyönteisla-

jistosta tutkitaan erityisesti

luontodirektiivin lajeja su-

keltajakuoriaisia ja suden-

korentoja. Mahdollisia alu-

eilla tavattavia luontodirek-

tiivin hyönteislajeja ovat

jättisukeltaja ja isolampisu-

keltaja sekä lampikorennot.

Hyönteisselvitykset tekee

Faunatica Oy.

Suurpetohavainnoinnin

ensimmäinen neljän kuu-

kauden jakso on tältä

vuodelta takana ja osoit-

taa ilveskannan kasvavan

Satakunnan riistanhoito-

piirissä huimaa vauhtia.

Varmistettuja ilveshavain-

toja tehtiin talven ja ke-

vään aikana 338 kpl, kun

niitä tehtiin samana ajan-

kohtana viime vuonna

128 kpl.

Edellä oleva osoittaa, että

ilveksen lisääntyminen on

ollut viime kesänä tulokse-

kasta. Ilveksiä esiintyy run-

saimmin riistanhoitopiirin

keskiosissans.peura-alueil-

la. Ilves on suhteellisen ko-

tipaikkauskollinen ja vain

kollit liikkuvat tammi-huh-

tikuussa laajemmalla alu-

eella. Naarasilves pentui-

neeneleleemuutamankym-

menen neliökilometrin laa-

juisella alueella.

Riista- ja kalatalouden

tutkimuslaitos aloitti vuon-

na 1986 suurpetokantojen

(karhu, susi, ahma ja ilves)

määrien selvittelyn petoyh-

dysmiesverkoston avulla.

Satakunnan riistanhoitopii-

rin alueella on kaikkiaan 56

petoyhdysmiestä, jotkaylei-

söltä tulleiden ilmoitusten

perusteella käyvät tarkasta-

massa petohavainnot.

Petohavainnoista kirja-

taan havaintolomakkeelle

tiedotsuurpetolajista,pedon

kulkusuunnasta, mahdollis-

ten pentujen määrästä sekä

jäljistä etutassun leveys.

Suden tai ilveksen jäljistä

mitataan etutassun leveys ja

pituus.

Satakunnan ilveskanta

on kasvanut paljon

Suurpetojen ravinnon

koostumusta seurataan ja

tutkitaan petohavainnoitsi-

joiden Taivalkosken peto-

tutkimusasemalle toimitta-

mista suurpetojen ulostus-

näytteistä.

Kertyneet havainnot pe-

toyhdysmies toimittaa kol-

masti vuodessa riistanhoi-

topiiriin, josta ne lähetetään

edelleen Riista- ja kalata-

louden tutkimuslaitoksen

petotutkimusasemalle Tai-

valkoskelle. Jokainen todet-

tu ja mitattu havainto mer-

kitään petotutkimuksessa

paikkatietojärjestelmään ja

kertyneen aineiston perus-

teella Riista- ja kalatalou-

den tutkimuslaitos määrit-

telee kunkin lajin runsau-

den riistanhoitopiireittäin ja

koko valtakunnassa.

Petohavainnoitsijalle voi

kuka tahansa tehdä ilmoi-

tuksen näkemästään suur-

pedosta tai niiden jäljistä ja

jätöksistä. Havainnoitsija

käy paikan päällä toteamas-

sa mistä lajista on ollut ky-

symys sekä tekee tarpeelli-

set mittaukset jäljistä.

Talviunilla olevasta kar-

husta ei vuoden ensimmäi-

sen havaintojakson aikana

saada koskaan kovin run-

saasti havaintoja. Susiha-

vaintojen määrä on edellis-

tä vuotta alhaisempi, mutta

niissä on muutosta sikäli,

että susiparien havaintoja

on aiempaa jonkin verran

enemmän. Satakunnan riis-

tanhoitopiirin alueella on

liikkunut viime talven ai-

kana 2-3 susiparia, joilla on

todennäköisesti nyt pennut.

Page 8 - Alueviesti_26_2005