Page 9 - Alueviesti_26

Torstai kesäkuun 30. 2005

9

Köyliöstä Karhiantien var-

rella olevan omakotitalon pi-

hasta on anastettu viime vii-

kon alkupuolella päältä ajet-

tava Husqvarna Briggstati-

on -merkkinen, oranssin vä-

rinen 13 hv:n ruohonleikku-

ri, johon oli kytketty ruo-

honkerääjä. Leikkurin etu-

pyörissä on painot.

Kokemäeltä Kokemäenjoen

rannasta Penttilänniementieltä

on anastettu 21.-22.6.2005

Lohi-merkkinen soutuvene ai-

roineen. Vene on päältä orans-

sin värinen ja sisältä vaalea.

Samoin on 16. kesäkuuta

yöllä klo 1-3 anastettu Säky-

Varkaat veivät

päältä ajettavia

ruhonleikkureita

lästä Lomasäkylän mökki-

ja leirintäalueeltapäältäajet-

tava, uudehko Stiga Park

Compact -merkkinen, pääl-

tä ajettava ruohonleikkuri.

Leikkuri on pääväriltään

keltainen ja sen tekstit ovat

vihreitä.

Kokemäeltä Kokemäen-

joen rannasta Penttilännie-

mentieltä on anastettu 21.-

22.6. Lohi-merkkinen sou-

tuvene airoineen. Vene on

päältä oranssin värinen ja

sisältä vaalea. Mahdolliset

havainnot tapahtumista

pyydetään ilmoittamaan

Kokemäen poliisipäivys-

tyksen numeroon (02) 5407

444.

Juhannus ei aiheuttanut

Vammalan poliisille nor-

maalia

viikonloppua

enempää tehtäviä. Kolme

rattijuoppoa jäi kiinni ja

lisäksi kirjattiin muutama

varkaus ja yksi pahoinpi-

tely.

Sunnuntaina kello 16.30

aikaan Punkalaitumella

kaksi ulkomaalaisen olois-

ta kaupustelijaa tunkeutui

Kajavanpolulla eläkeläisen

asuntoon ja anastani sieltä

mm. vihkisormuksen, tas-

kukellon ja rannerenkaan.

Lauantaina kello 17.30

poliisi tavoitti Sastamalan-

kadulta 0,6 promillea pu-

haltaneen rattijuopon.

Lauantaina kello 01.30:n

jälkeen Äetsässä Päätiellä

sijaitsevassa ravintolassa

soiteltiin luuviuluakunmie-

Poliisin kannalta

Vammalan juhannus ei

poikennut normaalista

het tappelivat nyrkein. Samai-

sesa ravintolassa samoihin ai-

koihin naishenkilön epäillään

anastaneen toisen naishenkilön

käsilaukun sisältöineen.

Perjantaina kello 18.55 po-

liisi tavoitti Kärppäläntieltä

tieltä suistuneen ajoneuvon

kuljettajan, joka puhalsi 2,7

promillea alkometriin.

Vammalassa Hopun alueel-

la anastettiin liikkeen kassalla

mieheltä lompakko.

Juhannusviikolla on tunkeu-

duttu Kuukinmaantiellä Äet-

sässä asuntoon ja anastettu

mm. kaasupullo ja räsymatto-

ja.

Perjantaina kello 01.00 ai-

kaan poliisi tavoitti Kittilän-

tieltä sähköpylvääseen ajaneen

ajoneuvon kuljettajan, joka

puhalsi alkometriin 1,2 promil-

lea.

Juhannuksen ajan tie-

liikenteessä rattijuoppo-

ja olikin viimevuotista

hieman vähemmän kuin

viime vuonna.

Poliisi kirjasi torstain ja

sunnuntain välisenä aikana

693 rattijuopumustapausta.

Viime vuonna vastaava

luku oli 729. Määrät ovat

tarkentuneet sunnuntaista,

jolloinvieläarvioitiin rattijuop-

poja olleen viimevuotista

enemmän.

Törkeiden rattijuopumusten

osuus tapauksista oli vajaat 60

prosenttia. Suhde on sama kuin

vuonna 2004.

Ruorijuoppoja tavattiin tänä

juhannuksena selkeästi viime

vuotta vähemmän. Vesiliiken-

nejuopumuksia oli nyt 63, kun

niitä vuosi sitten kirjattiin 109.

Rattijuoppoja

viimevuotista

vähemmän

koko maassa

Juhannuslaskenta petti

Kokemäen poliisille tuli

juhanusaattona kello 20.30

ilmoitus KokemäenTulkkilas-

sa ajelevasta pakettiautosta,

jota kuljetti mahdollisesti

rattijuoppo. Kyseinen auto

tavoitettiin myöhemmin Sä-

pilästä. Kuljettajalle suoritet-

tu puhalluskoe osoitti 1.99

promillen humalaa.

Kokemäen poliisipartio py-

säytti liikennevalvonnan yhte-

ydessä juhannuspäivänä kello

19KokemäenPeipohjassahen-

kilöauton, jonka kuljettaja pu-

halsi alkometriin 2,59 promil-

len lukemat. Kuljettajaa saa

aikanaan syytteen törkeän rat-

tijuopumuksen lisäksi kul-

kuneuvon kuljettamisesta

ajo-oikeudetta sekä liiken-

nerikkomuksesta.

Huittisissa poliisipartio

pysäytti sunnuntaina kello

2.30 aikaan epävarmasti

ajaneen h-auton. Kuljetta-

jalle suoritettu puhalluskoe

osoitti 3.03 promillen luke-

mia.

LP:n partio puhalluttivat

ajoneuvojen

kuljettajia

Huittisissa valtatiellä nro

12. Kello 20.55 aikaan pai-

kalle ajaneelle h-autonkul-

jettajalle tehty alkometri -

puhalluskoe näytti 0.9 pro-

millea.

Kokemäellä

ja Huittisissa

rattijuoppoja

Säkylän Kolvaassa si-

jaitsevasta kiinteistöstä on

anastettu irtainta omai-

suutta 14.-21. kesäkuuta.

Kateissa on mm. tauluja,

kutenV.Ahokkaan maalaus

"Tuotevalinta". Maalauk-

sen aiheena on äiti ja tytär

hiekkarannalla palmun alla,

vierellään ostoskassit jois-

sa teksti "Tuotevalinta".

Säkylässä vietiin

useita tauluja ja

muuta koti-irtainta

Mahdolliset tällaisesta taulus-

ta tehdyt havainnot pyydetään

ilmoittamaan Kokemäen polii-

sipäivystyksen numeroon 02-

5407 444.

Edelleen kiinteistöltä anas-

tettiin erilaisia käsityökaluja,

vääntöavaimia,AEG -merkki-

nen jiirisirkkeli, Black &

Decker -merkkinen käsisirkke-

li sekä Senco -merkkinen kom-

pressori.

Maastoa paloi jälleen

runsaan hehtaarin verran

maanantaina Huittisten

Huhtamossa. Palo oli pe-

lastuslaitoksen mukaan

sytytetty tahallaan.

Huhtamossa ja sen tun-

tumassa on sattunut kahdes-

sa vuodessa parikymmentä

maastopaloa, joiden syytä

ei ole voitu selvittää.

Metsän tuhopolttaja

iski taas Huittisissa,

yli hehtaari paloi

- Kyllä tämä tuli on tänne

kävellyt kahdella jalalla. Sa-

malla alueella on ollut viime

vuosina useita paloja, tämäkin

rajoittui alueeseen, joka paloi

runsas viikko sitten, Huittis-

ten paloasemalta kerrottiin.

Maastopalo alkoi useasta

palopesäkkeestä noin kello 16

ja talttui muutamassa tunnis-

sa. Kokemäen poliisi tutkii ta-

pausta.

Turpeenostossa imuvau-

nua vetänyt traktori syttyi

räjähdysmäisesti

tuleen

Huittisten Lauhassa viime-

viikon keskiviikkona. Kuljet-

taja ehti hädin tuskin pelas-

tautua traktorin ohjaamos-

ta. Hän säilyi vammoitta,

vaikkakin paita paloi pääl-

tä.

Kahdella jauhesammutti-

mella suoritettu alkusammutus

ei riittänyt vaan traktori paloi

monimetrisin liekein ja sytytti

läheisen männikkövaltaisen

suon. Palokunta sai palon ra-

jatuksi paikalla olleiden reip-

paiden miesten avustuksella

noin 0,5 ha:n alueelle. Voi-

makas tuuli edesauttoi palon

leviämistä. Onneksi tuuli pu-

halsi suon reunaa kohti.

Vetotraktori syttyi

räjähdysmäisesti

Lauhan turvesuolla

Palon sammutukseen

osallistui Huittisten palo-

asemalta kaksi sammutus-

yksikköä ja kaksi säiliöyk-

sikköä. Vettä saatiin lisäk-

si läheisestä Loimijoesta

moottoriruiskulla. Huittis-

ten VPK:n miehet kasteli-

vat aluetta myöhäiseen il-

taan. Palon syttyminen on

todennäköisesti aiheutunut

traktorin sähköjohdoista.

Turvepölyinen traktori pa-

loi räjähdyksenomaisesti.

Aluepalopäällikkö Pek-

ka Lehtinen kiittää reippai-

ta lauhankyläläisiä saadus-

ta sammutusavusta palon

sammutustyössä. He mm.

kantoivat paloletkuja suol-

le palomiesten käyttöön.

Mies kärvähti

ratista kahdesti

vuorokaudessa

Mies kärysi kahdesti vuo-

rokauden aikana liikenne-

juopumuksesta Punkalaitu-

mella samassa paikassa eli

Leipurinkujalla.

Ensi kerran hän jäi kiinni

maanantaina illansuussa ja pu-

halsi 1,4 promillen luke-

man. Seuraavan kerran

mies tavattiin paikalta tiis-

taina kello 22.30, jolloin

poliisin alkometrin viisari

värähti 1,9 promilleen.

Terveyttä pihapiiristä

"Terveyttä pihapiiristä" on Alueviestin juttusarja, joka kertoo ympäril-

lämme luonnossa kasvavista hyödyllisistä kasveista. Mihin kaikkeen niitä

voi käyttää ja mihin ne auttavat, näitä asioita meille valottaa vammalalai-

nen luontaisterapeutti Taina Möller Vammalasta.

Seuraavassa aiheessani

mansikasta käsittelen

ahomansikkaa ja tarha-

mansikkaa yhtenä aihee-

na, vaikka niillä on pal-

jonkin eroja. Luonnossa

kasvavan ahomansikan

tuoksu ja maku ei vedä

vertojaan millekään " tar-

hamanssulle ". Jalostet-

tuja marjoja voidaan säi-

löä hilloksi ja mehustaa

paremmin. Luonnonmar-

ja kitkeröityy käsittelys-

sä ja sopiikin säilöttäväksi

muiden marjojen jouk-

koon. Paras marja on se,

joka pistetään suoraan

suuhun.

Marjojen lisäksi mansi-

kasta voidaan käyttää myös

lehtiä. Kansanlääkinnässä

mansikkaa on käytetty reu-

maattisten sairauksien hoi-

toon, kihtiin ja keripukkiin.

Sillä on hoidettu munuais-

kivisairaita ja käytetty virt-

sa- ja ulostuslääkkeenä. Sil-

lä on vahvistavia ja supis-

tavia ominaisuuksia.

Marjat sisältävät mm. C-

vitamiinia (0,04-0,1%), so-

keria, rautaa, magnaania,

kuparia, pektiiniä ym. Leh-

dissä on mm. flavonoide-

ja, kivennäissuoloja ja C-vita-

miinia.

Lehtien käyttö teeaineena

on erittäin suositeltavaa ja ko-

keilemisen arvoista. Niitä käy-

tetään parhaiten osana muiden

teeainesten kanssa.Toivo Rau-

tavaara kertoo mansikan leh-

tien olevan parasta teeainesta

maassamme, varsinkin yhdes-

sä vadelmanlehtien kanssa.

Lehtien kuivaamiseen käyte-

tään nk. hiostusmenetelmää.

Nuorista lehdistä tulee parhain

teeaines. Hiostettaessa lehdet

puristellaan ja hierretään tii-

viiksi kääröksi ja laitetaan

purkkiin.Asetetaan lämpimään

paikkaan (kork. 40 ast.). Ikku-

nalaudalle asetettuna purkki

suojataan suoralta auringonva-

lolta. Annetaan olla pari päi-

vää ja kun lehdet ovat tulleet

ruskehtaviksi ja niihin on tul-

lut uusi tuoksu ne kuivataan

nopeasti ja purkitetaan tai pus-

sitetaan. Yrttejä ja kasveja ei

pitäisi säilyttää muovirasiois-

sa, ettei niihin tule sivumaku-

ja.

Hiostamista käytetään myös

vadelman lehtiä kuivatettaes-

sa. Mansikanlehtiteetä ei tar-

vitse hauduttaa pitkään, 3-5

min riittää. Hauduttamisen oh-

jeena käytetään sääntöä, että

pehmeät kasvinosat vähem-

män, kovat enemmäm. Sie-

menet, kuten esim. kumi-

na tarvitsevat ainakin 10

min.

Ennenvanhaan kuivattiin

metsämansikoita rusoiden

korvikkeeksi, samoin mus-

tikoita ja pieniä punaisia

karviaisia. Ohjeena oli, että

niitä ei kuivattu rutikuivik-

si eikä niin kuumassa että

ruskettuivat. Nykyajan keit-

to-ohjeissa käytetään man-

sikkaa liharuuissa ja salaa-

teissa hyvinkin yllättävissä

makuyhteyksissä. Kosme-

tiikassakinmansikkanaami-

oista on tullut hittituottei-

ta.

Mansikan jatkokäsitte-

lyyn löytyy paljon ohjeita.

Tämän ohjeen poimin Toi-

vo Rautavaaran kirjasta

"Mihin marjamme kelpaa-

vat" :

Mantsikkamöllö

Karjalainen mansikka-

ruoka : tuoreet marjat sur-

votaan, niihin sekoitetaan

talkkuna-, ruis- tai kaura-

jauhoja sekä hiukan soke-

ria ja tarjotaan maidon kera.

Makeaa kesää !

Mansikasta käytetään

marjat ja lehdet

Hämeen maakuntien ve-

siin istutettiin 2004 kaloja

ja rapuja noin 770 000 eu-

ron arvosta. Tästä Pirkan-

maan maakunnan osuus oli

noin 54 %, Päijät-Hämeen

25 % ja Kanta-Hämeen 21

%. Istutusten arvo putosi

edellisvuodesta noin 8 %.

Eniten istutettiin kesän van-

hoja siikoja (runsaat 1,2 milj.

kpl) ja kuhia (noin 1,0 milj.

kpl). Järvitaimenia istutettiin

74 000 kpl, harjuksia 57 000

kpl ja kirjolohia 33 000 kpl.

Lisäksi istutettiin ankeriaita,

haukia, järvilohia, karppeja,

lahnoja, mateita, muikkuja,

peledsiikoja sekä purotaime-

nia. Täplärapuja istutettiin 37

000 kpl ja kotimaisia jokira-

puja noin 17 000 kpl.

Pirkanmaallakin:

Siika ja kuha

suosituimmat

kalaistukkaat

Siika ja kuha ovat jo pit-

kään olleet eniten istutetut ka-

lat.Viimeisen vuosikymmenen

aikana hauki-istutukset ovat

vähentyneet, kun taas harjuk-

sen istutukset ovat selvästi li-

sääntyneet. Toutaimen istutus-

määräonromahtanut,eikäniitä

ole enää kahteen vuoteen istu-

tettu lainkaan. Täplärapuistu-

tukset ovat 1990-luvun voi-

makkaan kasvun jälkeen vä-

hitellen kääntyneet laskuun.

Järvitaimenen istutusmäärät

ovat viime vuosikymmenen

alun määristä hieman laske-

neet, mutta samalla istukkai-

den koko on kasvanut. Vuo-

den 2005 erikoisuus on made,

jota istutettiin kolmeen koh-

teeseen yhteensä 11 000 kpl.

Keskimääräinen istutuspa-

nos vesihehtaarille oli runsaat

kaksi euroa. Osakaskunnat (en-

tiset kalastuskunnat) kustansi-

vat istutuksista 46 %, vesioi-

keudellisten velvoitteiden hal-

tijat 25 % ja kalastusalueet 4

%. Loput maksettiin lähinnä

valtion ja kuntien varoista.

Kalavesien hoito on edel-

leen hyvin istutuspainotteista,

mutta myös kalastuksen sää-

telyyn on alettu kiinnittää kas-

vavaa huomiota. Esimerkiksi

kuhalla saaliskalojen koon kas-

vattaminen käyttämällä har-

vempia verkkoja ja nostamal-

la alamittaa on usein istutuk-

sia varmempi tapa lisätä saa-

lista. Päijät-Hämeen maakun-

nassa myös särkikaloihin koh-

distettu hoitokalastus on va-

kiintunut keskeiseksi kalave-

sien hoitokeinoksi.

Istutusten tuottama hyöty

vaihtelee suuresti lajeittain ja

vesistöittäin. Tuloksia voitai-

siin parantaa tehostamalla seu-

rantaa. Hämeen ja Pirkanmaan

maakunnissa merkittävin istu-

tuksista johtuva muutos on ol-

lut reittivesien täplärapukanto-

jen kehittyminen pyynnin kes-

täviksi. Etenkin lohikalojen is-

tutukset lisäävät olennaisesti

kalavesien vetovoimaa ja ka-

lastuksen kiinnostavuutta. On

kuitenkin hyvä muistaa, että

valtaosa saaliista perustuu ka-

lojen luonnonvaraiseen lisään-

tymiseen.Ahven, hauki ja sär-

ki ovat yleisimmät saaliskalat.

Page 9 - Alueviesti_26_2005