Page 11 - Alueviesti_31_2005

Basic HTML Version

Torstai elokuun 4. 2005

seurakunta täyttää 65 vuotta eikä vasta 60

sa. Millään näistä seurakun-

nista ei ollut rukoushuonetta,

vaan kokoukset pidettiin ko-

deissa tai taivasalla. Kasteella

käytiin Porin seurakunnassa ta

sitten kastejuhlat järjestettiin

kesäaikaan veden äärellä.

Arthur Kukkulan aikana

Huittisiin rakennettiin rukous-

huone. Lainavetoinen se oli,

kuten muutkin maakunnan uu-

det rukoushuoneet, ja vakuu-

deksi asetettiin seurakuntalais-

ten omaisuutta, mm. Kukku-

loiden asunto.

Arthur Kukkula jätti Huit-

tisten seurakunnan paimenen

tehtävät koettuaan kutsumuk-

sen palvella laajemmin koko

herätysliikettä. Näin tuli kul-

keneeksi maan ristiin rastiin.

Kokouksia oli vuosittain val-

tavasti, samana päivä useam-

piakin, ja tahti oli 500-580 ko-

kousta vuodessa.

Viisikymmenluvunalkupuo-

lella hän vieraili puhujana

myös Saksassa ja Belgiassa.

Seurakunta Tyrväälle

Tyrvään pitäjässä oli pidet-

ty ensimmäiset helluntaikoko-

ukset jo 20-luvulla, herätyk-

sen ollessa vielä nuori. Ensim-

mäisiä uskoon tulleita oli Rois-

malassa asunut Vihtori Juuri-

kivi, joka oli kastettu vuonna

1927. Hänen merkityksensä

uuden seurakunnan synnyssä

ja myöhemminkin oli merkit-

tävä.

Hän oli se, joka ensimmäi-

senä pyysi Arthur Kukkulaa

pitämään kokouksia kotipitä-

jässään, jossa oli syntynyt he-

rätystä Roismalassa ja Tyr-

väänkylässä. Samoin syntyi

herätystä Myllymaassa. Näis-

täkahdestaseurakunnasta, jois-

ta vanhin on Roismalan seura-

kunta, syntyi myöhemmin ny-

kyinen Vammalan seurakunta.

Synnytyskipujakin oli, ja ku-

ten useasti, ne johtuivat hen-

kilökohtaisista syistä. - Kemiat

eivät aina sopineet yhteen, ku-

ten nykyisin sanotaan.

Ensimmäinen helluntaiseu-

rakunta perustettiin Tyrväälle

joka tapauksessa Roismalaan.

Roismalan ja Tyrväänkylän

helluntailaiset järjestäytyivät

seurakunnaksi Arthur Kukku-

lan ja Frans Kalliomäen ohja-

uksessa, ja perustamispäivä oli

juuri tuo lokakuun neljäs vuon-

na 1940.

Tyrvääläisistä veteraaneista

voidaanmainitamm.YrjöLan-

tee, joka oli tullut uskoon tal-

visodan kynnyksellä. Hän pyy-

si Kukkulaa pitämään koko-

uksia Myllymaahan. Seudulla

kävi evankelistoja myös muu-

alta, mutta Kukkula oli lähel-

lä, Huittisissa. Myös Mylly-

maahan syntyi oma pieni seu-

rakunta, johon kuului jäseniä

mm. Kotajärveltä.

Myllymaassa kokouksia pi-

dettiin Lanteen kodissa. Rois-

malan, Tyrväänkylän puoles-

sa paikka oli Selinin kauppa.

Seurakuntienväliolikolmisen-

kymmentä kilometriä, mutta

löytyipä puolivälistä etappi,

elokuvateatteri Kino Tyrvää.

Sen merkitys kokouspaik-

kana oli merkittävä yhteisen

seurakunnan synnylle. - Maa-

nantaisin siellä ei ollut näytök-

siä ja niinpä uskovat alkoivat

pitää siellä sodan jälkeen ko-

kouksia, joista tuli hyvin suo-

sittuja, Kukkula muistelee.

Puhujia tuli kauempaakin.

Mm.Tarmo Pohjola,Arvo Pel-

tomaa ja Kalle Rantanen. Kuk-

kula ja monia muita tietysti.

Tyrvään seudun herätyksen

mainittaviin henkilöihin kuu-

luu mm. August Vartiainen,

joka oli tullut uskoon Konnun-

suonvankilassa istuessaansiel-

lä tuomiota taposta. Veriteon

jälkeen karkuun lähtenyt ja et-

sintäkuulutettu Vartiainen oli

Lieksassa ja katseli tolpasta

kuvaansa kun poliisi laski kä-

tensä hänen olkapäälleen ja

pakomatka päättyi. Sen aikai-

nen merkittävä vankilaevanke-

lista oli Aarne Ylppö, Arvo

Ylpön veli. Hänen kauttaan

uskoon tuli myös myöhempi

Vammalan helluntaiseurakun-

nan paimen, Olavi Runonlin-

na, joka tuli uskoon vankilas-

sa istuessaan tuomiota Minna

Crausen poliittisesta murhas-

ta.

Myllymaan seurakunnan

ensimmäinen työntekijä oli

Väinö Saukkonen. Häntä seu-

rasi Yrjö Anttila ja häntä Ola-

vi Runonlinna, joka siirtyi kuu-

den työvuoden jälkeen saarna-

ajaksi Ruotsiin.

Tyrväänkylän saarnamie-

hiin kuului Jalmari Lehtovir-

ta, jonka persoonaan liittyneet

erimielisyydet jakoivat kuiten-

kin seurakuntaa.

Tullaan jälleen Vihtori Juu-

rikiveen. Hän omisti Varikon-

kadulla tontin, jonka lahjoitti

seurakunnalle rukoushuonetta

varten. Myllymaassa syntynyt

seurakunta veti vakiintuneita

uskovia myös Roismalan seu-

rakunnasta. Päätettiin vuonna

1951 ryhtyä rakentamaan Vih-

torin tontille rukoushuonetta,

joka nyt on väistynyt uuden

helluntaikirkon tieltä.

Talo oli jo valmis mutta vel-

kainen kun Arthur Kukkula

Juliansa kanssa muutti seura-

kunnan saarnaajaksi ja asu-

maan rukoushuoneen yläker-

taan vappuna 1956. - Velkaa

oli tasan miljoona silloista

markkaa, ja Tyrväänkylässä

odoteltiin että naapuri menee

konkurssiin, kertoo Arthur

Kukkula.

Taloudestaan tarkat Arthur

ja Julia päättivät, etteivät nos-

ta penniäkään palkkaa Arthu-

rin saarnaajantoimesta vaan

pistävät sen osuuden rukous-

huoneen uhrirahastoon. Art-

hur organisoi järjestelmän. Sii-

nä mittari rukoushuoneen sei-

nässä näytti kuinka paljon vel-

kaa oli jäljellä ja kuinka pal-

jon kukin seurakuntalainen oli

rahastoon uhrannut.

KunKukkulat lähtivätVam-

malasta kahden vuoden ja kol-

men kuukauden jälkeen, vel-

kaa oli jäljellä enää 80 000

markkaa. Mutta ennen kaik-

kea, jäljellä oli yksi yhtenäi-

nen seurakunta. - Sain sisäi-

sen kehotuksen vuonna 1957.

Sen mukaan minun tulisi neu-

votella seurakunnat yhteen.

Linjoja oli kaksi. Toinen se,

ettei ole mitään mistä kannat-

taisi riidellä, toinen että jos asi-

at pengotaan, niin pengotaan

mutta ketään ei säästetä.

Roismalan seurakunta tun-

nettiin Betanian, Myllymaan jo

Varikonkadulle siirtynyt Siion-

seurakuntana. Roismalasta oli

viime mainittuun liittynyt tuol-

loin jo kymmeniä ihmisiä ja

jäljelle jääneitä oli vain kol-

misenkymmentä.

Kukkula kutsui kokouksen

koolle asuntoonsa rukoushuo-

neelle. Betaniasta saavuttiin

Tuure Mäkipään johdolla. Mä-

kipää ojensi Kukkulalle pape-

rin ja sanoi sen sisältävän hei-

dän vaatimuksensa. -Tämmöi-

sistä ei edes keskustella, sanoi

Kukkula ja pisti paperin hel-

lanluukusta sisään. - Kai ne

älysivät ettei ole mitään mistä

riidellä, arvelee Kukkula nyt.

Ja niin syntyi yhtymissopi-

mus, jossa oli kymmenen al-

lekirjoittajaa. Silloin paikalla

olleista elossa ovat vain Art-

hur Kukkula ja Aarno Hauta-

niemi, joka toimi seurakunnan

sihteerinä ja rahastonhoitaja-

na.

Sopimus jäi Kukkulalle. Se

oli olevinaan pitkään kateissa,

mutta putkahti esille kunVam-

malaan eläkepäivilleen asettu-

nut Arthur nykyisen puolison-

sa Alman kanssa tyhjensi kir-

jahyllyä. - Sieltä se löytyi. -

Kiikutin sen kirjojen mukana

seurakunnan arkistoon, kertoo

Kukkula.

Kukkula palasi toisenkin

kerranVammalaan kuudeksi ja

puoleksi vuodeksi. Hän tuli

Vammalaan Riihimäeltä ja toi-

mi täältä käsin kiertävänä ju-

listajana mutta puhui usein

myös Vammalan rukoushuo-

neella. Tämä jakso kesti kuusi

ja puoli vuotta. Sitten hän siir-

tyi vielä kahdeksaksi ja puo-

leksivuodeksiVääksynhellun-

taiseurakunnan paimeneksi ja

sitten jo oloneuvokseksi Vam-

malaan, missä pariskunta asuu

helluntaikirkkoa vastapäätä.

Ainesta Guinnesin

ennätysten kirjaan

Arthur Kukkula kuuluu hel-

luntaiherätyksenveteraaneihin,

niihin , jotka sananmukaisesti

sohjossa taivalsivat jalan ja

pyörällä kylästä kylään kutsu-

muksensa ajamina.

Hänessä olisi aihetta Guin-

nesin ennätysten kirjaan.

Hänonpitänytyksin taiosa-

vastuuta kantaen noin 20 000

hengellistä kokousta.Aiemmin

mainittiin jo vuositahti. Hän on

lukenut Raamatun kannesta

kanteen tähän mennessä 1153

(Tuhatsataviisikymmentäkol-

me) kertaa. - Olen julistaja. -

Luen saadakseni ravintoa, luen

antaakseni ravintoa, hän sanoo.

Arthur lukee nykyisin Raa-

mattua myös ääneen vaimol-

leen Almalle. - Yöllä, kun he-

rään, luen yksikseni omaksi

rakennuksekseni.

Erkki Petman

Päättynyt heinäkuu jää

muistiin alkuosaltaan hy-

vin helteisenä ja loppu-

osaltaan epävakaisena.

Trombeja havaittiin lop-

pukuussa tavallista use-

ammin. Keskilämpötilal-

taan heinäkuu oli 2 as-

tetta tavanomaista läm-

pimämpi.

Heinäkuun alussa kor-

keapaine siirtyi Suomeen

pohjoisesta. Sää oli aurin-

koinen ja huippuhelteisiin

päästiin heti alkukuusta.

Hellesäätä saatiin niin Lap-

piin kuin pian myös muu-

alle. Kesän toistaiseksi kor-

kein lämpötila, 30,8 astet-

ta, mitattiin 9. heinäkuuta

Pohjois-Lapissa Inarin Se-

vettijärvellä. Myös viime

kesän korkein lämpötila,

29,8 astetta, saavutettiin 3.

heinäkuuta 2004 Sevettijär-

vellä. Kuukauden keski-

lämpötila vaihteli maan

eteläosan 19 asteesta La-

pin 16 asteeseen.

Alkukuussa sää oli pää-

osin poutainen ja aurinkoi-

nen. Esimerkiksi Lappeen-

rannassa oli 19. heinäkuu-

ta mennessä satanut vain

1,5 mm. Pian kuukauden

puolivälin jälkeen sää

muuttui sateiseksi, kun hy-

vin kosteaa, mutta yhä läm-

mintä ilmaa virtasi maa-

hamme etelästä.

Heinäkuussa hellepäiviä

oli 8-12 melko tasaisesti

kautta maan, mikä on kak-

sikertainen määrä pitkän

ajan keskiarvoon (3-7 kap-

paletta) nähden. Eniten, 16

Heinäkuu toi helteitä

ja trombeja

hellepäivää, oli Varsinais-

Suomessa Mietoisilla.Vuo-

den 2003 heinäkuu oli sel-

västi

tämänvuotistakin

lämpimämpi.

Tuolloin

maan etelä- ja keskiosassa

riitti hellettä kolme viikkoa

tauotta ja myös Lapissa yli

kahden viikon ajan.

Heinäkuun 17.-25. väli-

senä aikana havaittiin Suo-

messa paljon trombeja eri

puolilla maata. Ilmatieteen

laitokselle ilmoitetuista 27

trombista vahinkoja aihe-

utti ainakin 7 trombia.

Viikolla 29 sade- ja uk-

koskuurot olivat paikoin

hyvin runsaita. Esimerkiksi

Lappeenrannassa ja Turun

seudulla satoi 80-100 mil-

limetriä. Suurimmat vuo-

rokausisateet olivat yli 60

millimetriä. Myös Etelä-

Pohjanmaalla ja Keski-

Suomessa satoi rivakasti.

Kuukauden loppupuolen

sateet kasvattivat tämän

vuoden heinäkuun sade-

määrät osassa maata tavan-

omaista runsaammiksi.

Heinäkuun sademäärät

vaihtelivat 50-170 milli-

metriin. Viime heinäkuun

2004 sademäärät olivat pai-

koin jopa 100 millimetriä

suuremmat.

Heinäkuussa Suomessa

paikannettiin runsaat 45

000 salamaa, mikä jää jon-

kin verran alle pitkän ajan

keskiarvon (54 200). Eni-

ten salamoi maan länsi-

osassa sekä Etelä-Savossa,

ja huomattavan vähän Uu-

dellamaalla.

Pirkanmaan uuden

maakuntasuunnitelman,

Pirkanmaan maakunta-

suunnitelma 2005+,

luonnos on julkisesti

nähtävillä elokuun ajan

Pirkanmaan liiton viras-

tossa, Pirkanmaan alu-

een kuntien virastoissa

sekä internetissä osoit-

teessa

www.pirkanmaa

fi.

Maakuntasuunnitelman

luonnoksesta voi jättää

mielipiteensä jokainen

asiasta kiinnostunut. Mie-

lipiteet on jätettävä kir-

jallisesti Pirkanmaan lii-

tolle

osoitettuna

31.8.2005 mennessä liiton

virastoon tai sähköpostit-

se osoitteeseen pirkan-

maan.liitto@pirkanmaa.fi

Mielipiteet voi jättää

myös nähtävilläolopaik-

kojen kunnanvirastoihin.

Mielipiteensä voi ilmais-

ta myös vastaamalla lii-

ton sivuilta löytyvään

maakuntasuunnitelmaa

koskevaan internetkyse-

lyyn.

Maakuntasuunnitelma

luonnosvaiheessa

Maakuntasuunnitel-

man luonnos on parhail-

laan lausunnolla Pirkan-

maan kunnissa sekä muil-

la sidosryhmillä. Maakun-

nan suunnitteluun kuulu-

vat maakuntasuunnitelma,

maakuntakaava ja maa-

kuntaohjelma. Maakunta-

suunnitelma on strategi-

nen suunnitelma, joka toi-

mii lähtökohtana kaikel-

le maakunnan kehittämi-

Maakuntasuunnitelman

luonnos on nyt nähtävillä

seen tähtäävälle toimin-

nalle. Siitä käyvät ilmi

maakunnan yleiset kehit-

tämisen suuntaviivat pit-

källä aikavälillä.

Maakuntasuunnitelma

toimii perustana maakun-

taohjelman ja maakunta-

kaavan laatimiselle. Maa-

kuntavaltuusto käynnisti

uuden maakuntasuunni-

telman valmistelun syk-

syllä 2003.

Maakuntasuunnitel-

massa esitetään yleispiir-

teisesti maakunnan oma

tavoitetila (visio) 10-20

vuoden päähän nykyhet-

kestä. Visiossa koroste-

taan kansainvälisesti kil-

pailukykyistä, asuin- ja

yritysympäristönä hou-

kuttelevaa, tulevaisuuteen

suuntautuvaa Pirkanmaa-

ta, jossa korkeatasoinen

tiede ja huipputeknologia

toimivat talouden veturei-

na. Visio pohjaa laajalle

maakunnan sisäiselle ja

ulkoiselle yhteistyölle.

Vision toteuttamiseksi

maakuntasuunnitelmassa

on esitetty seitsemän ke-

hittämisen linjausta stra-

tegisine tavoitetiloineen.

Linjauksien painopis-

teet ovat: yritykset ja lii-

ketoiminta, tekijät ja

osaaminen, tiedeyhteisö

ja tutkimus, sijainti ja lii-

kenne, vetovoima, imago

ja identiteetti, taloudelli-

nen ja sosiaalinen kohee-

sio sekä kehittäjät ja ke-

hittämisverkostot.

Maakuntasuunnitel-

man on tarkoitus valmis-

tua vuoden 2005 loppuun

mennessä.

Valtiovarainministeriön

esitykseen vuoden 2006

valtion talousarvioon sisäl-

tyyTampereen läntisen ke-

hätien 2. vaiheen rakenta-

minen. -Valtiovarainminis-

teriön esitys on Pirkan-

maan ja koko läntisen Suo-

men liikenneyhteyksien

kannalta kannalta erittäin

myönteinen ja iso asia, sa-

noo maakuntajohtaja Jus-

si V. Niemi.

- Nyt pitää varmistaa, että

hanke tulee sisältymään

myöskin hallituksen budjet-

tiesitykseen ja että se kestää

myöskin eduskuntakäsitte-

lyn. Edunvalvontatyö laajoin

pirkanmaalaisvoimin jatkuu,

Niemi sanoo.

Valtatie 3 (E 12) Helsin-

ki- Tampere- Vaasa on Suo-

men tärkeimpiä pääteitä.

Osuus Tampereen Lakalai-

vasta Ylöjärvelle on nykyi-

sellään läntisen Suomen tie-

liikenteen pahin pullonkaula,

jossa liikenne ruuhkautuu

päivittäin.

Ruuhkautuminen aiheuttaa

merkittäviä ongelmia sekä

läntisen Suomen elinkeino-

elämän kuljetuksille että päi-

vittäiselle asiointi- ja työmat-

kaliikenteelle ja Tampereen

kaupunkiliikenteelle. Epä-

varmuus koko tieosan val-

mistumisesta vaikeuttaa li-

säksi Tampereen seutukun-

Kakkosvaihe budjettiehdotuksessa

nan maankäytön pitkäjänteis-

tä kehittämistä. Ruuhkan

vuoksi myös tieosan onnet-

tomuustiheys on kaksinker-

tainen verrattuna maamme

valtateiden keskiarvoon.

Tien vaikutus ei rajoitu

pelkästään Tampereen seu-

dulle, vaan ulottuu koko Hel-

sinki-Vaasa -akselille. Tällä

välillä, 10 kilometrin etäi-

syydellä tiestä, on noin kol-

mannes maamme yrityksis-

tä. Tien vaikutusalueella si-

jaitsee yli puolet Suomen

yrityksistä sekä maamme

teollisuuden ja kaupan työ-

paikoista. Valtatie 3 on väy-

lä Länsi-Suomen ja Etelä-

Suomen satamiin ja sitä kaut-

ta kaikkialle maailmaan.

Tampereen läntisen kehä-

tien ensimmäinen rakennus-

vaihe valmistuu syksyllä

2006.

Se käsittää nykyisen moot-

toriliikennetien rakentamisen

moottoritieksi Pirkkalan ja

Nokian Kalkun välillä noin

seitsemän kilometrin matkal-

la. Ensimmäisellä rakennus-

vaiheella saavutetaan vain

kolmannes yhteiskunnalle tu-

levista hyödyistä ja 2/3 rea-

lisoituu vasta koko hankkeen

valmistuttua.

Liikenne-ennuste vuodel-

le 2020 on 24 000-58 000

ajoneuvoa vuorokaudessa. Se

on yli kaksinkertainen nykyi-

seen liikennetiheyteen ver-

rattuna. Nykyisen työmaan

aikanakin liikenteen vuotui-

nen kasvu on ollut lähes seit-

semän prosenttia.

Hankkeen toinen raken-

nusvaihe sisältää moottori-

tien rakentamisen välillä La-

kalaiva-Pirkkala ja Kalkku-

Ylöjärvi (yhteensä noin 14

km).

Tiehallinnon laatimien

suunnitelmien mukaan sen

rakentamiskustannukset ovat

57 miljoonaa euroa. Toisen

vaiheen hyöty-/kustannus-

suhde on 5,2 eli toiseksi kor-

kein koko maassa.

Toisen rakennusvaiheen

onnettomuus-, aika- ja ajo-

neuvokustannusten säästöjen

on laskettu olevan 15-16 mil-

joonaa euroa vuodessa. Ra-

kennuskustannukset katettai-

siin näin runsaan kolmen

vuoden aikana liikenteelle

koituvilla säästöillä.

Merkittävien liikenteellis-

ten häiriöiden ja kustannus-

ten lisäksi toisen vaiheen

myöhentäminen olisi lisän-

nyt hankkeen hallinnollisia

kustannuksia ja edellyttänyt

muun muassa Lakalaivan ja

Pirkkalan välin tiesuunnitel-

mien uusimista vahvistettu-

jen suunnitelmien vanhentu-

essa vuoden 2006 lopussa.

Läntinen kehätie

saa jatkoa

Huittisten museossa

on esillä näyttely "Hiuk-

kavainionmäki. Rauta-

kauden kalmisto Huit-

tisissa". Näyttelyssä on

esillä Hiukkavainionmä-

en arkeologisissa kaiva-

uksissa löytyneitä esi-

neitä.

Pari vuotta sitten Huit-

tisissa vieraili runsaat sata

vuotta sitten Huittisten

Palojoelta löydetty hir-

venpäinen reikäase, Huit-

tisten Hirvenpää. Se on

esillä Kansallismuseon

esihistorian näyttelyssä

ja ajoittuu varhaiseen ki-

vikauteen. Tällä kerralla

Museovirastosta, Kansal-

lismuseon kokoelmista,

on saatu Huittisiin nähtä-

väksi rautakauteen ajoit-

tuvaa esineistöä.

Huittisten Sammussa

sijaitsevan Hiukkavai-

nionmäen kalmiston tut-

kivat vv. 1895 ja 1898

valtionarkeologi Johan

Reinhold Aspelin ja toh-

toriAxel Olai Heikel. Tut-

kimus oli ensimmäinen

nyky-Huittisten alueella

tehty arkeologinen kaiva-

us.

Kalmisto osoittautui

löytöaineistoltaan hyvin

rikkaaksi ja monipuoli-

seksi tasaisen maan polt-

tokenttäkalmistoksi. Vain-

ajat poltettiin kalmistomä-

en lähellä ja rovion jään-

nökset tuhka, palaneet

Keihäänkärkiä

ja muinaiskoruja

Huittisten museossa

luut ja mukaan hauta-an-

timiksi annettu esineistö

siroteltiin kalmistokive-

yksen lomaan. Esinelöy-

tönumeroita on kaikkiaan

lähes 200. Talteen saatiin

mm. aseita kuten keihään-

kärkiä ja kilvenkupuroi-

ta, koruja kuten helmiä,

solkia ja rannerenkaita,

rahoja sekä aikakaudelle

tyypillistä keramiikkaa.

Esineistö osoittaa, että

kalmistoa on käytetty yh-

täjaksoisesti 600-luvulta

1000-luvulle jKr. Hiukka-

vainionmäen kalmisto on

Sammun muinaiskylän

löytöaineistoltaan rikkain

kalmisto.

Hiukkavainionmäen

kalmiston löytöjä oli vii-

meksi esillä Satakunnan

Museossa syksyllä 2004

Satakunnan Museon ja

Museoviraston tuottamas-

sa näyttelyssä Iskoksista

Myllynkiviin. Nyt Huit-

tisten museossa on mah-

dollisuus tutustua useaan

kymmeneen tästä arkeo-

logisesti merkittävästä

kalmistosta aikoinaan löy-

dettyyn alkuperäiseen esi-

neeseen.

Näyttely on esillä 5.8.-

4.9. Siihen voi tutustua

viikonloppuisin klo12-16

ja 15.8. saakka myös ti-

pe klo 12-17. Huittisten

päivien aikana 5.-7.8.

museoon on sen aukiolo-

aikoina vapaa pääsy.

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...28