Page 12 - Alueviesti_31

Mustahaikara eli

nälkäkurki saattoi

pesiä Huittisissa

1700-luvulla.

Torstai elokuun 4. 2005

12

Maamme kaikkien aikojen

mielenkiintoisin lintuhavain-

to mustahaikaran esiintymi-

sestä Huittisten seudulla

1700-luvulla on tullut jälleen

ajankohtaiseksi, kun Simo

Kaikkien aikojen lintuhavainto Huittisista

Keski-Vakkurin suomentama

ja toimittama Ephraim Ca-

reniuksen Huittisten pitäjän-

kertomus vuodelta 1759 jul-

kaistiin aiemmin tänä vuon-

na.

Samalla myös edelleen

käytössä olevalle nälkäkur-

ki-sanalle on saatu taustaa.

Hauska sattuma on se, että

nälkäkurki eli mustahaikara

liittyy näin läheisesti juuri

ruokapitäjänä nykyisin tun-

netun Huittisten menneisyy-

teen.

-Näitä kurkia näkee har-

voin enempää kuin 1-3 vuo-

dessa. Jos niitä näkee ker-

ralla enemmän, on se kan-

san mielestä merkki liialli-

sen sateen aiheuttamasta ka-

dosta, josta nimitys nälkäkur-

ki, Carenius kertoo.

Mustahaikaran esiintymi-

nen Huittisissa 250 vuotta

sitten on ollut ornitologien

piirissä tunnettu asia juuri

Careniuksen kuvauksesta,

mutta nyt tieto on suomen-

noksen myötä tullut päivän-

valoon myös suuremmalle

yleisölle.

Mustahaikara ei kuulu ny-

kyisin pesimälajistoomme,

eikä sen esiintymisestä maas-

samme menneinä aikoina-

kaan olisi tietoa ilman Care-

niuksen kuvausta.

Varmuudella ei voida sa-

noa lajin pesineen Huittisis-

sa, mutta hyvin mahdollista

tämä on, sillä pitäjänkerto-

muksen mukaan se saapui

huhtikuun lopulla ja lähti

elokuuhun mennessä.

Eläintieteilijä K. E. Kivi-

rikko luettelee Suomen lin-

nut -teoksessaan 1948 jou-

kon kotimaisia havaintoja

1800- ja 1900-luvulta, mut-

ta ne koskevat lähinnä yk-

sittäisiä lintuja. Tällainen on

esimerkiksi tieto Noormar-

kussa haukanrautoihin jää-

neestä haikarasta vuodelta

1908.

Poikkeuksen tekee Kirkko-

nummella heinä-elokuussa

1882 nähty mustahaikararyh-

mä, johon kuului neljä yksi-

löä. Kivirikon tiedot eivät

kanna 1700-luvun puolelle.

Pitäjänkertomuksen kuva-

us mustahaikaran esiintymi-

sestä Huittisissa on vakuut-

tava. Laji on kuvailtu tarkas-

ti, suorastaan poikkeukselli-

sen pikkutarkasti ja täsmäl-

lisesti, verrattuna muutami-

en muiden 1700- ja 1800-lu-

vuilla julkaistujen pitäjänker-

tomusten lintukuvauksiin.

Huittisten kirkkoherra, ro-

vasti Nils Idman oli luonnon-

tuntija, joka tunnisti lajin.

Hänellä oli apunaan varsin

tuore teos, Carl von Linnén

kirjoittama Ruotsin eläimis-

töä käsittelevä ja vuonna

1746 ilmestynyt Fauna Sve-

cica -teos.

Carenius viittaakin rovas-

ti Idmanin antamiin tunto-

merkkeihin: -Pää, kaula, sel-

kä, siivet ja pyrstö mustat.

Rinta ja vatsa valkoiset. Nok-

ka ja jalat heleänpunaiset,

kaksi kertaa pitemmät ja pak-

summat kuin muilla kurjil-

la, mutta pyrstö paljon lyhy-

empi kuin niillä. Kooltaan

tämä on pienempi kuin kur-

ki.

Kuvaus lajin esiintymises-

tä on myös pätevä: -Tämä

mustakurki oleilee soilla ja

pitäjän laakeilla niityillä, syö

sammakoita ja vesihyöntei-

Simo Keski-Vakkurin suomentama ja toimittama Ephraim Careniuksen Huittisten pitäjän-

kertomus kertoo mustahaikaran eli nälkäkurjen esiintyneen Huittisissa 1700-luvun alku-

puolella. Lähimmät haikarapesinnät ovat nykyisin Baltiassa. Latviassa 1999 julkaistu kirja

tarjoaa tuoreinta tietoa musta- ja kattohaikaroiden tilanteesta lähialueillamme.

Nälkäkurkia nykyisen

ruokapitäjän alueella

1700-luvulla

siä, joita se etsii vesilätäköis-

tä ja rannoilta, on hyvin ih-

misarka.

Carenius myös kertoo, että

Siperiassa vankeina olleiden

ihmisten mukaan mustakur-

jet ovat siellä hyvin yleisiä.

Baltian linnut

vierailevat meillä

Mustahaikara pesii meitä

lähinnä Baltiassa. Ruotsin

viimeisin pesintä on vuodel-

ta 1954. Lajin levinneisyys

painottuu Euroopan itä- ja

eteläosiin, mutta nämä mus-

tat linnut asuttavat myös Aa-

siaa aina Tyynellemerelle

saakka.

Virossa mustahaikaroita

pesii noin 200 paria, kun kat-

tohaikaroiden määrä siellä on

kymmenen kertaa suurempi.

Latvia taas on yksi maailman

tärkeimmistä mustahaikara-

valtioista, sillä sen metsissä

arvioitiin 1990-luvulla pesi-

vän tuhatkunta lintuparia.Ai-

noastaan joissakin osissa

Valko-Venäjää tiheys saattaa

nousta Latviaa korkeammak-

si.

Meillä laji vierailee lähes

vuosittain, lähinnä huhti-tou-

kokuussa, mutta toisaalta

myös loppukesällä elokuus-

sa. Keväällä tavattujen lin-

tujen muuttomatka on ilmei-

sesti mennyt Baltian yli pit-

käksi, ja loppukesällä näh-

tyjen lintujen taas on ajatel-

tu olevan Suomenlahden ta-

kaa tulleita pesimättömiä

nuoria lintuja.

Kesälläkin mustahaikaras-

ta on toki havaintoja tehty.

Tämä punakoipinen ja -nok-

kainen mustanpuhuva haika-

ra ilmestyi alueellemme kes-

kellä kesää 1996. Se oleske-

li kiikkalaisella pellolla Poh-

janmaantien varressa 14. ke-

säkuuta. Tätä ennen lintu oli

nähty Kiikoisissa, ja 16.6.-

25.7. siitä tehtiin useita ha-

vaintoja Kauvatsan Puurijär-

vellä.

Mustahaikara on koske-

mattomien suometsien ja erä-

maiden lintu. Näillä metsä-

seuduilla se laatii kookkaan

risupesänsä korkealle tuke-

vaan puuhun. Toisin kuin

serkkunsa kattohaikara, se

välttelee ihmisasutusta.

Voikin hyvin kuvitella, että

juuri Huittisten seudulla

1700-luvulla Raijalanjärven

ja Puurijärven alue suurine

rauhallisine soineen ja met-

sineen sekä joenrantaniittyi-

neen on tarjonnut mustahai-

karalle sen vaatimat pesimis-

puitteet.

Hannu Virtanen

OIVALLISIA OSTOKSIA

EDULLISESTI!

RAUTAVEKA

AINA EDULLINEN

TIKKURILA

ulkomaaleista löytyy

varma ratkaisu

jokaiseen kohteeseen

19

,-

3

,-

PISTO-

LAPIOT

Risto Rytin katu 11,Huittinen, puh.(02) 565 701

Avoinna ark.8-17 ja la 9-13

www.rautaveka.fi

alk.

15

,-

ROLLERI-tapetti

liisteri suoraan seinään

ERIKOISTARJOUS

NYT

rll

Useita kuoseja

TYNNYRI

GRILLI/SAVUSTIN

-30%

Loput pihakalusteet

POISTOHINTAAN

AITAELEMENTIT

5

,90

KOULULAISILLE

REPUT

alk.

19

,90

TUOLIT

sin. ja vihr.

10

,-

KATTOLAATAT

3 m

2

/pkt

alk.

RAJ. ERÄ

Page 12 - Alueviesti_31_2005