Page 14 - Alueviesti_34

Torstai elokuun 25. 2005

14

Porin kaupungin kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, rovasti Marjatta Kaartinen ja kulttuuritoimenjoh-

taja Birgit P. Jaakola säteilivät avajaisissa.

Ihan totta, Ranskaan, mis-

sä heidän uusi kotikaupun-

kinsa on Cagnes sur Mer.

Samalla pariskunnan seitsen-

vuotias Olivia -tytär aloit-

taa syyskuun alussa koulun-

käyntinsä Nizzan kansainvä-

lisessä koulussa, viiden ki-

lometrin päässä kotoa.Tämä

kaikki on edessä alle kah-

den viikon, syyskuun alkuun

mennessä.

Perhe elää muuton vuoksi

kiivaaseen tahtiin. Takana on

tältä kesältä jälleen kaksi on-

nistunutta näyttelyä, Porissa ja

Kerimäellä, ja syyskuun alus-

sa Johanna Oraksen kesäkau-

den viimeinen näyttely avataan

Varkaudessa, minne Johanna

lentää suoraan Olivian koulun

avajaisista 1. syyskuuta pala-

takseen hetimiten takaisin uu-

teen kotiin. - Yritämme Rei-

jon kanssa sovitella matkoja

niin, että meistä jompi kumpi

on aina Olivian kanssa koto-

na, kertovat Orakset.

Syksyllä Johannalta ilmes-

tyy myös kaksi kirjaa. Toinen

on taidekirja Johannan töistä,

taidetta vuosilta 2000-2005,

toinen, yllättävää, keittokirja

”Maalataan ruokaa”, jonka Jo-

hanna itse kuvittaa.

- Kirjat ovat sen seurausta,

etten osaa sanoa ei, Johanna

Oras naurahtaa.

Reijo ja Johanna Oraksen

yhteinen taival alkoi pitkälti

toistakymmentä vuotta sitten.

He tapasivat lokakuussa 1992

ja avioituivat 21. toukokuuta

1994. Ensimmäisen näyttelyn-

sä Johanna piti Tampereella

Erkkilänkadulla sijainneessa

ateljeessaan toukokuussa1993.

Tampereelta Johanna muutti

Johanna ja Reijo Oras muuttavat talveksi Ranskaan

vielä hetkeksi Karunaan äitin-

sä luokse ja sieltä Reijon luok-

se Karkkuun, missä Reijo tuol-

loin vielä asui.

Orakset etsivät puolitoista

vuotta maatilaa asunnokseen

sekä työ- ja näyttelytiloiksi.

Maatilaa ei löytynyt, mutta

vuonna 1995 he ostivat Tl.

Koskelta vanhan koulun, joka

kunnostettiin perusteellisesti ja

sisustettiin antiikkisin huone-

kaluin. Koulun pihapiirissä si-

jaitsevasta vanhasta asuintalos-

ta tuli Johannan ateljee. Tai-

teilijan työtä täydentää puoli-

so, pitkään taidegalleristina

toiminut Reijo Oras, joka ei

nykyisin myy enää muitten tai-

teilijoitten kuin puolisonsa töi-

tä.

Näyttelykutsuja

tulee tiheään

Ranskassa Johannalla ei ole

vielä ateljeeta, koska mielessä

on nyt muuta: - Haluan käydä

näyttelyissä ja tutustua kuului-

sien maalareitten töihin, sanoo

Johanna ja kertoo vierailevan-

saainakinBarcelonassaEspan-

jassa ja käydä myös muutamis-

sa kohteissa Italian puolella.

Ensi vuonna Johanna Orak-

sen töitä on Suomessa esillä

vain Moision taidekartanossa

Elimäellä. - Siitä sovittiin jo

vuonna 1999. Vuoden 2007

olemme jättäneet tarkoituksel-

lisesti aivan avoimeksi, kerto-

vat Orakset.

Näyttelykutsuja Johannalle

tulee tiheään. Vaikka Porissa

tänä kesänä ollut näyttely oli

jo kahdeksas samassa kaupun-

gissa, Suomen kartalla on vie-

lä paljon ”valkoisia” läiskiä. -

Tampereella minulla ei ole ol-

lut näyttelyä vuoden 1993 jäl-

keen. Turkuun pitäisi mennä,

samoin Ouluun, missä pidäm-

me näyttelyn marraskuussa,

kertoo Johanna.

Nyt hän sanoo pitävänsä

rauhallisempaa tahtia. - Luo-

va työ ei ole ojankaivuuta.

Pakkokierteen torjumiseksi

piti heilauttaa mustaa tussia,

sanoo Johanna ja toteaa tyyty-

väisenä, että tähän mennessä

työ on tuonut hänelle aina työ-

tä.

Kiivaan työtahdin seurauk-

sista hänellä on jo kokemuk-

sia. - Sain opetuksen puolitois-

tavuottasitten,maalauskäsi ju-

miutui ja sitä särki päivät ja

yöt.

-Niinhienoakuinonkinettä

meillä on runsaasti näyttely-

kutsuja, päätimme löysätä tah-

tia. - Olisi väärin, jos perhe-

emme elämä olisi lyöty luk-

koon päivyrin sivuille vuosik-

si eteenpäin, sanovat Reijo ja

Johanna.

"Harvinainen lintu"

Uuden näyttelyn kokoami-

nen on aina pitkä prosessi.

Kerimäellä oli esillä 12 työtä

ja Porissa alle 20 kappaletta.

Versaillesin näyttelyyn lähtee

ensi maaliskuuksi noin 30 työ-

tä. Sitä Johanna kertoo työstä-

neensä jo kaksi vuotta.

Näyttelyt imevät väkeä. Po-

rin näyttelyn avajaisissa esi-

merkiksi oli yli 300 vierasta

niin Porista kuin maakunnas-

ta. Kerimäellä tuntui olevan

väkeä ympäri maan. Kerimä-

en näyttelyn avasi eduskunnan

entinen puhemies, valtioneu-

vos Riitta Uosukainen. Hän

totesi, että Johanna Oras on

mielenkiintoisesti ”rara avis”,

harvinainen lintu, jonka kan-

salliset ja kansainväliset yhte-

ydet ja ansiot ovat kiistatto-

mat. Vuonna 1970 syntynyt

Porissa näyttelytila oli tungokseen asti täynnä. Johannan taustalla yksi hänen sinivalkoi-

sen kautensa isänmaallinen maalaus.

Johanna Oras on syntynyt Suo-

men Turussa vuonna 1970.

Hän on opiskellut kotimaan li-

säksi mm. Pietarin Taideaka-

temiassa ja Firenzessä. Hän on

ollut menestyksellisesti muka-

na kansainvälisissä näyttelyis-

sä, esimerkiksi Pariisin Louv-

ressa, Firenzessä,Antverpenis-

sa ja Minnesotassa Yhdysval-

loissa. Tämän vuoden helmi-

kuussa hän osallistui Floridan

kansainväliseen taidetapahtu-

maan. Tulevat näyttely ovat

syyskuussaVarkaudessa jaensi

maaliskuussaVersaillesissa

Ranskassa. Lisäksi Johanna

Oras osallistuu Ranskan Tai-

teilijaseuran jurytykseen jou-

lukuun näyttelyä varten!

Valtioneuvos tarkensi vielä

kuvaa: - Johanna Orasta on

luonnehdittu innovatiiviseksi

uudistajaksi, joka on antanut

vanhalle asetelmataiteelle uu-

det kasvot. Hän on ammenta-

nut flaamilaisesta maalaustyy-

listä, mutta käsittelee asetel-

maa omalla, modernilla taval-

laan tässä ajassa. - Kirjat, elo-

kuvat, maailmantapahtumat,

muoti ja trendit ikuistuvat kan-

kaalle Johanna Oraksen uutta

luotaavissa asetelmamaalauk-

sissa, nykyisyyden ja tulevai-

suuden asetelmissa, jotka hyö-

dyntävät menneiden aikojen

ylittämättömiä tekniikoita.

Näin siis Riitta Uosukainen.

Kiitosta riitti myös Porin ava-

jaisissa, missä näyttelyn avasi

Porin kaupunginjohtaja Aino-

Maija Luukkonen ja kulttuu-

rilautakunnan tervehdyksen

esitti rovasti Marjatta Kaarti-

nen.

Työtahti on ollut siis kiivas.

Johanna on hautautunut atel-

jeeheensa missä hän saattaa

luonnostella jopa kolmeakym-

mentä työtä, yhtä tai kahta

näyttelyäsamanaikaisesti.Tak-

ki ja kädet maalissa hän siir-

tyy illalla asunnon puolelle.

Joskus niin väsyneenä, että

Olivia kerran tuumi: - On se

vaan niin että kun nainen on

täyttänyt 35 vuotta niin se on

kyllä parhaat päivänsä nähnyt!

Johanna kertoo, ettei hän

enää valvo ja työskentele öi-

sin. - Sanovat että valvominen

tuhoaa aivosoluja. - Minulla ei

blondina ole siihen varaa!

Ateljeevierailuja

ei markkinoida

Oraksen ateljee on kiinnos-

tava matkailukohde, mutta per-

heen on ollut pakko rajoittaa

toimintaa tältä osin. - Touko-

kuu on vilkkainta aikaa, mutta

kaiken kaikkiaan meillä käy

sittenkin vain noin 20 bussia

vuodessa, kertovat Orakset. -

Varsinainen työ kärsisi. Emme

ole markkinoineet ateljeevie-

railuita missään.

Pietarin Taideakatemia oli

tiukka koulu, kertoo Johanna

Oras. - Hyvin kurinalainen.

- Olen säilyttänyt sieltä klas-

sisen linjan, mutta tyyli muo-

toutuu, asetelmiin tulee uusia

esineitä, uusia värejä. Nyt olen

etsinyt töissäni tarkoituksella

valkoisen sävyjä, kertoo taitei-

lija.

- Pari vuotta sitten minussa

pääsi vallalle isänmaallisuus,

sinivalkoiset sävyt.

Näitä sinivalkoisia sävyjä

on esillä myösVersaillen näyt-

telyssä, jonka teema on ”suo-

malainen kulttuuri kohtaa rans-

kalaisen”.

Erkki Petman

Kerimäellä avajaisissa nähtiin Uosukaisten lisäksi mm. filosofi Esa Saarinen. Mukana oli tietysti myös

Olivia -tytär.

Reijo Oras tervehtii vieraita Porin teatterissa. Taustalla Jyrki Kangas, myös muusikko, joka bassoineen

muodosti Kari Sarpilan, Harri Lehden ja Matti Aallon kanssa Poriginal Quartetin.

Valtioneuvos Riitta Uosukainen kiitteli Johanna Oraksen kotimaisia ja kansainvälisiä saavutuksia Keri-

mäen näyttelyä avatessaan.

Page 14 - Alueviesti_34_2005